Meidän retki Lonna-saarelle

Kyllä nämä säät houkuttelevat lähtemään merille. Kesän alusta olemme suunnitelleet käyvämme entisellä miinanraivauspaikassa, Lonnan saarella joka nyt on avattu yleisölle. Samalla sinne on myös avattu paljon kehuja saanut Lonna-ravintola. Tälle pienelle saarelle, joka on ihan Suomenlinnan vieressä, voi myös lähteä ihan ekstempore picnicille, sillä sen kahvilasta voi ostaa picnic-korin. Siis miten IHANA idea tämä on!! Lapset voivat saaressa tehdä esimerkiksi kaarnalaivoja tai muuten vain tutkiskella jännää pikku luotoa. Saarelle pääsee omalla veneellä tai ihan julkisellakin yhteysveneellä.

Mukaan meidän veneily- ja Lonna-tuktimusretkelle lähtivät lasten Mummo ja Vaari. Ajelimme hiljakseen Helsingin tunnettujen rantaravintoloiden kautta ja ihastelimme luonnon kauneutta auringonvalossa. Mutta jottei tämä kirjoitus olisi ihan täynnä pelkkiä ylistyssanoja täytyy myös mainita, että meillä kävi pieni haaveri rantautuessa Lonnan vieraslaituriin. Vaarin peukalo jäi poijuun kiinni ja saimme jo toistamiseen käyttöä veneemme ensiaputarvikkeille. Meidän esikoinen oli tietenkin hyvin kiinnostunut tästä Vaarin peukalon pelastusoperaatiosta.* 

Lonna on pikkuinen mutta myös hurjan kaunis saari. Päädyimme syömään ravintolan terassille ja sillä välin kun lapsemme juoksivat ympyrää, saimme tilattua ruokaa. Myös tälle (ainakin elokuun ajan) motivoituneelle terveysintoilijalle löytyi ruokaa kuten linssejä ja kaalia sekä aivan todella hyvää siikaa. Omnom. Meidän lapset söivät hyvällä ruokahalulla vasikanmakkaraa ja täysin vatsoin lähdimme sitten peukaloita varoen ajelemaan kohti kotisatamaa..

Jos teillä vielä mahdollisuus tänä kesänä, käykäähän ehdottomasti piipahtamassa tällä Super-trendikkäällä minisaarella!!

-Såfin

PS. *Vaarin peukalo saatiin tällä kertaa onneksi pelastettua hieman isomman laastarin avulla. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Meidän pieni varas rannalla!

Oli aurinkoinen hetki joitain päiviä sitten ja perheemme oli viettämässä iltaa Kuusijärven rannalla. Meidän 3- ja 1-vuotiaat juoksivat edes takaisin veteen ja pyörähtivät hiekassa, uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Tällä kertaa olimme juuri se perhe joka ärsytti kaikkien muiden auringonottajien rauhaa. Juuri vastoin sitä mitä 10 vuotta sitten olin päättänyt, en kieltänyt lapsiani nauramasta äänekkäästi, en pyytänyt heitä istumaan aloillaan, enkä käskenyt heitä käyttäytymään siistimmin vedessä. Eikä harmita tai nolostuta, sillä (ainakin minusta) hiekkarannalla peuhaavat lapset ovat jotain aivan ihanaa katseltavaa. Siinä touhussa nyt sitten jotenkin pääsi käymään, jotain mitä emme ihan suunnitelleet..

Oli liian hiljaista ja käännyn katsomaan mitä meidän nuorimmainen puuhailee selkäni takana. Meidän villi pieni varas on napannut itselleen minun avatun Cokistölkin ja nautiskelee siitä pieniä kulauksia hassusti ilmeillen. Meidän pieni suloinen varas! Ja se siitä.. hän on nyt mennyttä miestä. Tämän jälkeen hänelle ei enää kelpaa maito tai vesi vain ainoastaan Cokis! Ja jos haluatte päästä hänen voitonriemukkaaseen tunnelmaan voitte yrittää ottaa saman ilmeen kuin hän tuossa kuvassa Cokismaistelun jälkeen. Hohooo..

-Såfin

PS. Tiedän kyllä, ettei lapsille saa juottaa limuja, eikä varsinkaan keinomakeutettuja versioita niistä.. Ounou!!

Mökkiniksi lapsiperheen tapaan

Me olemme tänä kesänä viettäneet paljon aikaa mökillä. Joskus olemme olleet mökillä ihan perheen kesken ja joskus meidän mökkikeittiö on muuttunut miltei suurkeittiöksi, kun vieraita on ollut lähemmäs 20. Olen kertonut meidän trampoliinihetkistä, paljusta, puunkaato-kemuista, kalareissuista ja ihan vain pelkästä mökkirauhasta. Mutta yhdestä asiasta en ole vielä kertonut, nimittäin meidän "pienestä" rakennusprojektista. Meidän mökkisaareen on tänä vuonna rakennettu kaksi juuri alle 10 neliön pientä vierasmökkiä, joissa on tilaa meidän vieraille yöpyä. Koska meidän perheessä määrää kaksi pientä huliviliä, näille mökeille on suunniteltu myös toinen käyttötarkoitus nukkumistilan lisäksi.

Aiomme pitää itsemme kiireisenä loppukesästä ja viimeistellä näistä kahdesta pikku-tönöstä meidän saaren "kyläkauppa" ja "kirjasto" lasten tyyliin. Sisustuksen suunnittelemme mökkimäiseen tapaan, eli ei mitään liian uutta, vaan pelkistettyjä tavaroita ja vanhoja huonekaluja. Muutamista hankinnoista haaveilemme kuitenkin uutena. Jotta tila palvelisi mahdollisimman hyvin myös nukkumatilana, suunnittelemme pimennysverhojen asentamista ja mukavuutta tietenkin parantaa myös lämmityspatterit. Lasten tulevan kaupan puolelle olemme keräilleet vanhoja ruokapakkauksia pitkin kesää ja osa lasten ruoka-aiheisista leluista sijoitetaan mm. SOK:in vanhoihin puisiin naulalaatikkoihin. Kotikaapeista on kerätty vanhentuineita ulkomaalaisia valuuttoja ja kassalipaskin löytyi lopulta mummolasta. Alla olevista kuvista näette pientä esimakua toisen vierasmökin nurkkaan tulevasta "kyläkaupasta"..

(Raidalliset kangaskorit: Piironki, Pastelliset laatikot: House Doctor, Pulaatikko: Bauhaus, Minilippunauha: itse tehty, Muut: Kirppislöytöjä)

Mitäs pidätte meidän ideasta yhdistää vieraiden nukkumatila ja lasten leikkitila?

Jos tykkäsit tästä mökkiniksi-rakennusprojektista voit käydä äänestämässä tätä kirjoitusta Taloon.com:in järjestämässä kilpailussa täällä. Äänestämällä osallistut samalla muurikka-kesäkeittiön arvontaan.

-Såfin

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://www.mökkiniksit.fi kutsuttuna.

Elokuun täyskäännös

Meidän pitkän kesäloman jälkeen on jotenkin helppo tehdä päätös muuttaa suuntaa. Tai noh, tarkentaa suuntaa. Elokuu on siis minun hyvinvointikuukausi, zen-kuukausi, kuukausi kun teen vähän parempia valintoja. Kesän jälkeen tälle on tarve. On aika aloittaa vieroitus pois herkuista, jälkiruuista, extempore jäätelöistä ja saunajuomista. Palata takaisin ruotuun. Hyvitellä. Pyytää itseltään anteeksi. Tuntuu jotenkin helpottavalta tehdä julkinen lupaus tästä asiasta. Tiedän, että sitoudun siihen hieman paremmin kun lupaus ei pelkästään ole pään sisälläni. 

Elokuussa olen sitoutunut syömään (hyper)terveellisesti, välttää piilosokereita, käyttämään normaalia enemmän kasviksia ja syödä mahdollisimman puhtaita raaka-aineita. Olen sitoutunu treenaamaan viisi kertaa viikossa ja tekemään jopa muutaman rentoutusharjoituksen viikossa. Tätä olen luvannut jatkaa syyskuun alkuun asti, jolloin aion palata taas tavalliseen arkirytmiin. Silloin riittää muutama treenikerta vähemmän ja herkutella saa, mutta vain viikonloppuisin. Sama varma arkirytmi jota noudatimme ennen kesälomamme alkua. Mutta nyt, nyt pitää tsempata vähän ekstraa! 

Onko joku muu myös päättänyt hyvitellä kesän "syntejä"? 

-Såfin

PS. Eilinen päivä meni ihanan energisesti, vihersmoothiella, katkarapu-yrttisalaatilla ja avocadoluomuleivällä, tunnin juoksulenkillä ja venyttelyt päälle. Vielä ainakin illalla hymyilytti.

PPS. Sori, että poikkesin tämän blogin varsinaisesta aiheesta. Tämä ei ole, eikä tule olemaan mikään treeniblogi. Jatkossa taas niitä mamma-löpinöitä. Hihii..

Häähumua ja Dollarikakku

Vietimme viikonloppua aikuisten kesken oikein iloisissa hääjuhlatunnelmissa Långvikissa. Päätimme ottaa ilon irti ja kuten monet muutkin vieraat niin jäimme myös me yöksi hotelliin. Saimme näin nauttia ihan täysmittaisesta illasta ja vielä nukkua oikein hyvät yöunet myöhään jatkuneen illan päätteeksi. (Lupasinhan minä jo aiemmin, että meidän viimeiseen lomaviikkoon kuuluu myös juhlimista yön pikkutunneille asti.) Långvik on aivan ihana paikka nimenomaan hääjuhlille ja näkymät merelle, isot terassit ja suuret juhlasalit olivat juuri sopivat näihin häihin.

Hääpari oli toivonut lahjaksi rahaa heidän tulevaa häämatkaa varten. Toive otettiin huomioon mutta päädyimme ystäviemme kanssa antamaan rahalahjamme hieman erilaisessa muodossa. Lopulta syntyikin sitten Dollarikakku ja toivomme, ettei hääparilla mene ikä ja terveys kakun minikuminauhojen "purkamisessa". Hihii.. 

Onnea vielä hääparille ja kiitokset hauskoista juhlista!

-Såfin

PS. Ihastuimme niin Långvikin käyttämiin peittoihin ja tyynyihin, että käynnistimme pienen salapoliisityön ja etsinnässä on nyt Sirius-merkkiset petivaatteet. Väittäisin, että minulle riittäisi lyhyemmätkin yöunet, jos vain saisin nukkua ne untuvapeiton alla! Hahaa..

Pala jotain suloisen kaunista

Meillä on pian edessä suuri projekti. Rakennamme itsellemme talon, tai oikeastaan parempi sana olisi koti. Huomaan imeväni inspiraatiota kaikkialta, rakennuksista joiden ohi ajamme, taloista joissa vierailemme ja lehdistä joita luen. Ideoita on miljoonia, eikä meillä vielä edes ole selkeätä "linjausta" minkälaista ulkokuorta tai sisustaa toivomme tulevaan kotiimme. Välillä hurahdan ihanaan huvilatunnelmaan, kotoisaan mökkiin, moderniin muotoiluun tai ihan skandinaavisen luonnonläheiseen sisustukseen. Kun aloittaa jotain ihan puhtaalta pöydältä on miltei liikaa valinnanvaraa..

Viimeksi tällä viikolla saimme vierailla paikassa, jossa oli kauniin idyllistä - talossa jonka tunnelman haluaisi purkittaa ja viedä omaan kotiinsa. Olimme vieraina kauniissa pienessä huvilassa Kemiössä ja  siellä söimme hyvin, nautimme tunnelmasta, paikallisista mustikoista ja metsämansikoista ja katselimme välillä myrskyävää ja välillä auringosta kimaltelevaa merta. Harmonia. Pala jotain suloisen kaunista.

Mihin sisustustyyliin sinä olet hurahtanut?

-Såfin 

Lomamme 3-vuotiaan mielestä

 Mitä olemme tehneet lomalla? 

"Noh..öö.. me ollaan syöty paljon, nakkeja ja keksejä. Jos ollaan syöty paljon keksejä ollaan myös saatu pillimehua. Joskus ollaan käyty myös McDonaldsissa. Eniten me ollaan syöty keksejä. Voidaanko me nyt syödä keksejä?"

Ehkä myöhemmin, mutta ollaanko myös käyty jossain nyt kesällä?

"Kaupassa. Siellä on paljon leluja. Joskus minä saan leluja ja pikkuveli ei. Hän on niin pieni. Mutta hän kyllä kasvaa. Onko kohta Halloween?"

Ei ihan vielä.. mutta ollaanko käyty jossain reissussa tänä kesänä?

"Ööö.. ei. Oltiin autolla, siellä.. missä me nyt oltiin?"

Jatkan kyselyä vielä hieman hermostuneella äänellä: Muistatko kun käytiin huvipuistossa, Muumimaailmassa, Risteilyllä, Mökillä, Ravintolassa, Rannalla, Veneilemässä..??

"No joo.. Äiti, minä menen nyt ylös leikkimään"

Odota. Mitä teimme mökillä?

"Hypittiin trampoliinilla ja nukuttiin. Aina minä en nuku, minä voin myös huilata. Nyt mä meen.."

Hei vielä yksi kysymys.. Oletko oppinut jotain uutta tänä kesänä?

"Mä osaan viheltää.. joskus" 

Että tällainen kesä meillä ilmeisesti on ollut! Lupaan tehdä meidän aikuisten yhteenvedon lomastamme. Siinä ehkä kerron, että emme ole eläneet pelkästään kekseillä ja että ollaan käyty myös jossain muualla kuin kaupassa ja että meidän esikoinen EI ole oppinut viheltämään! Hahaa..

Mukavaa lauantaita kaikille!

-Såfin