2018/01/18

Se on myyty

Minulla on vähän sekavat tunteet juuri nyt. En tiedä osaanko edes kirjoittaa kokonaista blogi-postausta sillä käteni tärisevät. Muistatte ehkä kun muutama päivä sitten julkaisin kirjoituksen siitä miten meidän talo nyt vihdoin on myynnissä?! Meidän tuleva rakennusprojekti lähenee loppuaan ja pääsemme pian muuttamaan uuteen kotiimme. Myyntiä varten olimme siivonneet kuin hullut ja jännitimme tietenkin tilannetta, sillä nyt se totuus koittaisi. Vuorokauden sisään olimme buukanneet jo hurjan määrän yksityisnäyttöjä tälle viikolla. Kokonaiset 48 tuntia ilmoituksen julkaisusta istahdin alas työpöytäni ääreen yllättyneenä juuri saamastani viestistä. Joku halusi ostaa meidän kodin täyteen myyntihintaan ja vielä käteisellä. En voinut uskoa korviani. En niinkään olisi ollut muuten näin yllättynyt, mutta emme siihen mennessä olleet pitäneet yhtään näyttöä. Joku teki tarjouksen kodistamme NÄKEMÄTTÄ..

No siis ei tässä voi muuta sanoa kuin: WoopWoop! Juuri nyt olemme onnellisia sillä eilen allekirjoitimme paperit ja käteisrahakin on jo maksettu. Se on siis totta. Meidän koti on myyty. Vau.  

Tiedän, että moni tuttu jakoi meidän myyntiilmoituksen ja tämän jälkeen viimeistään uskon SOME:n voimaan. Kiitos kaikille avusta <3  Haluamme myös välittää kiitoksemme isi-ihmisen kummitädille joka on auttanut meitä asuntokauppaan liittyvissä asioissa. 

Huhheijaa!! Pitääkin tästä sitten mennä varmistamaan, että meidän uusi talo todellakin valmistuu määräpäivään mennessä. Hahaa..

-Såfin

2018/01/17

Testissä: SEA LIFE

Aina kun käsillä on jokin pyhä, ajatukseni pyörii väistämättä siinä mitä ajanvietettä lapsille voisi keksiä. Näen aina silmieni edessä sen tilanteen kun tylsistyneet lapset alkavat juoskennella edestakaisin, leikkimään sotaleikkejä ja levittämään leluja jokaiseen nurkkaan. Huh. Monet paikat ovat kuitenkin pyhäpäivisin ja sunnuntaisin kiinni. Yksi takuuvarma kortti pienelle päiväretkelle on Sea Life Helsingissä. Se on auki vuoden jokaisena päivänä ja siinä riittää kivasti ohjelmaa pidemmäksikin aikaa. Me kävimme yhdessä pikkupoikien kanssa hetki sitten tutkimassa vedenalaista maailmaa Helsingin Sea Life:ssa. Tältä se näytti meidän silmin..

Sea Lifen sisustus on jännä pienelle lapselle. Paikka on hienosti valaistu ja näin akvaariot tulevat kivasti esille hieman hämärässä ympäristössä. Siellä on paljon erilaisia alueita ja aktivoivia pelejä ja tehtäviä. Eräs kala-akvaario on tehty kuin siinä altaassa olis uponnut laiva ja toisessa altaassa kulkee jättimäinen luuranko. Tällaiset pienet yksityskohdat ovat lasten mielestä kiehtovia. Yksi erityisen kiva asia Sea Lifessa hienojen kalojen lisäksi on erittäin mukava palvelu. Meidän pojat ovat super-kiinnostuneita eläimistä ja ovat lapsenomaisesti myös tietenkin uteliaita. Niinpä he siinä käytävillä huutelivat kysymyksiä ääneen ja ihmettelivät esimerkiksi miksi eräät kalat näyttivät ihan lehdiltä ja uivat pystysuunnassa. Ystävällinen työntekijä pysähtyi kohdalle ja kumartui poikien tasolle ja selitti miksi ja miten jotkut eläimet naamioituvat sulautuakseen ympärillä olevaan luontoon. Kävelimme yhtä matkaa tämän mukavan tyypin seurassa ja saimme tietää paljon asioita kaloista joita emme muuten olisi saaneet selville.

Kohokohta meidän vierailussa oli se kun saimme nähdä miten hurjan isoa kalaa syötettiin Sea Lifen keskiössä. Kala innostui ruuastaan ja pärski niin, että vettä lensi joka suuntaan. Lapset nauroivat ääneen. Suurimmassa altaassa uiskenteli myös haikaloja. Joka kerta niiden lähestyessä meitä lapset kikattelivat hermostuneesti. Ja onhan se ymmärrettävää, sillä hai on aina se "pahis" kaikissa kala-aiheisissa lastenelokuvissa. Meillä oli huippuhauskaa ja tulemme varmasti jatkossakin vierailemaan täällä..

Milloin sinä olet viimeksi käynyt Sealifessa?

-Såfin

PS. SeaLifessa on nyt myös avattu uusi näyttely Jurassic Seas jossa pääsee tutustumaan esihistoriallisiin merieläimiin. Meidän esikoinen onkin menossa jo heti tulevana lauantaina kaverisynttäreille katsomaan tätä näyttelyä.. 

/Yhteistyössä Sealife, liput saatu/

2018/01/16

Minuutinsäästäjä

Jokainen meistä joka elää keskellä pahinta arkirallia tietää sen tylsän totuuden: minuutteja vuorokaudessa on aivan liian vähän. Mutta se mikä on hauskinta tässä koko yhtälössä on se, että jokainen meistä kehittää valtavan hyvät kyvyt säästää minuutteja mitä erikoisin keinoin. Suurimmat säästäjät on toki ne jotka ovat itsestäänselvyyksiä. Yöunista on helppo varastaa puoli tuntia ja saada hurjan paljon aikaiseksi. Pidemmän päälle meidän jokaisen on kuitenkin kehitettävä kestävät rutiinit joiden avulla saa hoidettua kaikista kriittisimmät asiat mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Jokaiselle kehittyy salainen arsenaali pikku-kikkoja jonka avulla päivän askareet saa hoidettua yllättävän tehokkaasti. Tässä seuraa lista muutamista minun erikoistaidoista - henkilökohtaiset minuutinsäästäjäni:

- Tuplafööni: olen aina miettinyt miten paljon aikaa tukan föönaamiseen menee. Noin vuosi sitten sain töiden kuntosalilla ahaa-elämyksen. Siinä tukkaa föönatessa toinen käteni oli ihan vapaa. Toisella seinällä roikkui käyttämätön fööni. Nauroin vähän aikaa itselleni mutta otin kuitenkin toisenkin föönin käteen. Nykyään kuivaan aina jos mahdollista tukkaani kahdella föönillä. Hahaa..

- Some-multitasking. Somettaminen on ihan hirvittävän tehotonta. Pyrin hyödyntämään kaiken ylimääräisen ajan kuten kuntopyörällä polkemisen tms. somettamiseen. Etenkin sellaiset tilanteet jolloin kädet ja aivot ovat vapaana mutta ei voi hoitaa muita asioista kannattaa käyttää hyväksi viestien, instagramin tai vaikkapa blogikommenttien vastaamiseen. Ja joo, kaikista parasta olisi tietenkin jos ei somettaisi ollenkaan.

- Ulos pyjamoissa. Olen ihmetellyt sitä miten tehotonta on aina vaihtaa vaatteet koko perheelle aamuisin kun on lähdössä ulos. Hahaa.. Kerran viikossa teemme tähän poikkeuksen. Kun lähdemme uimaan perheen kanssa lauantai-aamuisin vedämme vain haalarit poikien päälle ja lähdemme uimahallille pyjamoissa. Siellä tulee kuitenkin pestyä ja lopulta uimisen päätteeksi puettua puhtaat vaatteet päälle.

-Huijaus-smoothiet. Kaikki me vanhemmat olemme joskus istuneet ruokapöydässä väittelemässä lapsen kanssa siitä miten hänen kuuluisi syödä myös vihannekset. Kun minulla on tiukka aikataulu käytän häikäilemättä hyödykseni smoothie-konetta. Sujautan smoothieihin kaikkea pinaatista, avocadosta ja keitetyistä porkkanoista lähtien. Eikä yhtään protestia lapsilta.

- Feikkilasit (tai oikeat jos sellaiset on). Tämä on paras tapa peittää väsyneet silmät ilman pitkittynyttä meikkausprosessia. Feikkilasit päähän ja voi suoraan hyökätä sängystä kauppaan paljastamatta liikaa nukkumattomista öistä.

(En tiedä lasketaanko tätä, mutta on minusta myös hirveän tehokasta syödä samaan aikaan kun laittaa ruokaa. Siinä napostellessa voi yhtäkkiä huomata, ettei ole enää nälkä kun ruoka on valmista. Hahaa..)

Jaa mielellään vinkkisi: mitkä sinun minuutinsäästäjät ovat?

-Såfin

PS. ethän ota tätä liian vakavasti. Heh. :)

2018/01/15

Spa-viikonloppu kahdestaan

Viikonlopun aikana olen aktiivisesti päivittänyt Instagram-stories:ia kuvilla ja videopäivityksillä meidän ihanasta hotelli-viikonlopusta. Tavanomaisen kiireisen raksa-viikonlopun sijaan saimme piiitkästä aikaa viettää ihanan rennon viikonlopun kahdestaan isi-ihmisen kanssa sillä aikaa kun lapset olivat Mummolassa hoidossa. Löimme jo hyvissä ajoin viime syksynä kalenteriin rentoutusviikonlopun ja varasimme huoneen Långvikin Spa Hotellista. Ilman buukattua kalenterivarausta, tällaiselle ei tule otettua aikaa vaikka juuri nimenomaan kiireisimmän arkirallikauden keskellä sitä tarvitsisi kaikista eniten. Me pakkasimme siis nyt lauantaina kassiin uikkarit, ulkoiluvaatteet ja muut tärkeimmät tykötarpeet ja suuntasimme autolla Kirkkonummelle..

Viikonlopun aikana kävimme ulkoilemassa hotellin lähistössä ja ihanan merinäköalan inspiroimana ajattelimme hullutella ja kävellä pienen matkan jäällä. Jään paksuus oli vain 3-4 senttiä ja onneksi pysyttelimme suhteellisen lähellä rantaa. Retkemme loppusuoralla jääpinta päästi ikävän äänen ja suuri halkeama levisi juuri jalkojemme juureen. Pääsimme kuitenkin kuivin nahoin takaisin rantaan. (Mutta vinkkinä muille, niin jääseikkailuille ei ehkä ihan vielä kannata lähteä täällä etelässä. Heh). 

Olimme melko uupuneita meidän ulkoilutuokion jälkeen ja suuntasimme Spa-osaston lämpimiin altaisiin. Alueella palveli baari ja siellä oli sytytetty iso takkatuli. Me siemailimme kuohuvaa ja joimme jopa Pinacolada-drinksut siinä tulen ääressä. Niii-iin kivaa. Tarjolla oli myös naposteltavaa ja vaahtokarkkeja joita sai grillata. Spa-osastoon kuuluu useampi lämmin poreallas, kylmäallas ja isompi allas uimista varten. Tämä kylpylä on selkeästi suunnattu aikuisille ja paikalla oli pääosin nuoria (rakastuneita) pariskuntia. Lauantaina kylpyläosasto oli hurjan täynnä, mutta iltaa kohden tilaa vapautui ja saimme nauttia rennosta meiningistä pitkään. Ainut pieni vastoinkäyminen oli se kun joku oli tahallaan tai erehdyksissään vei kylpylätossuni. Hahaa.. 

Illan kohokohta ja positiivisin yllätys oli Långvikin hotellin ravintola jossa saimme todella ystävällistä palvelua ja superhyvää ruokaa. Naureskelimme hieman meidän keskusteluaiheille siinä illan aikana. Nimittäin muut pariskunnat puhuivat tulevaisuuden haaveista, lasten hankkimisesta ja matkailusta. Me taas puhuimme tulevan talon seinärakenteista, betonin kuivumisesta, integroiduista valaisimista ja ylipäätään rakentamisesta. Heh.

Seuraavana aamuna nukuimme myöhään ja nautimme viikonlopun kunniaksi vielä valtavan hyvän brunssin. Nyt on taas tankattu vähän energiaa tulevia kuukausia varten!

Mitä sinun viikonloppuun kuului?

-Såfin 

2018/01/14

Mandariini-smoothie ja täydellinen aamu

Huomenta Sunnuntai! Jokaisena viikonloppuna minä haaveilen täydellisestä aamusta. Se, että saisin herätä itsestäni ennen herätyskelloa. Kuulisin pikkuhiljaa rapinaa lastenhuoneesta ja hetken päästä pienet jalat löytävät tiensä meidän makuuhuoneeseen. Ovenraosta kurkkisi jo ensimmäiset auringonsäteet antamaan energiaa päivän alkuun. Viettäisimme hetken aikaa koko perhe nauraen peiton alla ja jokainen kertoisi oman tarinan hassun hauskasta unesta. Kaikki olisivat hyväntuulisia ja energisiä. Minun kuvitelmassa täydellisestä aamusta ulkona on ihana aurinkoinen pakkassää. Kroppa tuntuu levänneeltä, eikä mistään kivistä tai kolota. Nousen ylös ja laitan jalat pehmeisiin tossuihin ja aloitan matkani keittiöön. Pysähdyn keskelle olohuonetta ja venytän koko vartaloni niin pitkäksi kuin pystyn ja hengitän syvään. Jokaisella syvällä hengityksellä hengitän sisään lisää energiaa. Hetken päästä keittiössä porisee kahvi ja uusi päivä alkaa..

Jokainen meistä tietää, että tällaisia aamuja on vain elokuvissa. Todellisuudessa herään kovaan iskuun vatsaan. Perheen pienin on suorittanut dyykkauksen suoraan nukkuvan äitinsä päälle. Jonkun nenä pitää niistää ja jos ihan totta puhutaan niin hipsuttelen pitkin kylmiä lattioita ilman tossuja, sillä en edes omista sellaisia. Hahaa... En pysähdy hengittämään tai venyttelemään vaan poimin matkalla keittiöön lattialla lojuvia sukkia ja leluja. Tämä on kuitenkin täydellinen realistinen aamu, joka nostaa hymyn huulilleni sitä ajatellessa. Ei välttämättä täynnä energiaa ja rauhaa, mutta sitä aitoa elämää.

Jos sinä kaipaat lisäenergiaa aamuun suosittelen testaamaan meidän perheen uutta lemppari-smoothieta:

Aamuinen Mandariini-Smoothie (4:lle)
3 mandariinia
2 banaania
4 dl (kaura)maitoa
3 sentin pala raastettua inkivääriä
1 dl puolukoita
hunajaa maun mukaan

Ihanaa ja (epä)täydellistä sunnuntaita jokaiselle!

-Såfin

2018/01/12

Pian 4-vuotias

Hei. Olen perheemme pienin ja puheliain hurmuri ja olen ihan kohta 4 vuotta vanha. Äiti ja Iskä ihmettelee usein mistä kaikki minun jutut tulevat. Ruokapöydässä minä tykkään olla se joka kyselee ja juttelee muille. Muutenkaan en tykkää yhtään olla hiljaa. Se on tosi tylsää. Juttelen myös öisin unissani, sillä eihän kaikkia juttuja saa sanottua päiväsaikaa loppuun. Hienoimmat aarteeni löytyvät kotoa sänkyni alta. Shhhh.. ethän kerro kenellekkän?! Siellä piilottelen suuressa lelulaatikossa kaikkia autojani. Kokonainen iiiso laatikko täynnä pikkuautoja. Jotkut niistä pitää hauskoja ääniä, mutta parasta on kun autot kolaroi. Äiti sanoo, ettei autot saisi kolaroida seinien kanssa. Minusta se on typerää. Miten sitten voisin järjestää isot kolarikisat? Äiti kieltää paljon leikkejä. Joskus leikin salaa sellaisia leikkejä joita en saisi. Esimerkiksi otan sakset esille ja leikkelen satukirjoja. Silloin äiti suuttuu minulle ja yritän juosta pakoon. Mutta sitten pyydän anteeksi isolla halilla ja huomaan, että äiti taas hymyilee minulle..

Isoveljeni on tosi hyvä luistelemaan. Joskus minäkin haluaisin olla yhtä hyvä kuin hän on. Nyt minä en vielä osaa kovin hyvin luistella. En myöskään osaa juosta yhtä nopeasti kuin hän tai piirtää yhtä hyvin kuin hän. Minua harmittaa tosi paljon. Suutuspäissäni saatan mököttää ja rutata piirrustuspaperini. Iskä sanoo, että minulla on tempperamenttia ja että minun pitää opetella harjoittelemaan ja keskittymään. En ymmärrä mitä se tarkoittaa. Nukun päiväunet mieluiten äitin vieressä isossa sängyssä. Hivutan aina ennen nukahtamista jalkani äitin peiton alle. Niin olen tehnyt aina, myös silloin kun olin pieni vauva. Päivällä on kiva nukkua pitkiä unia mutta yöllä ei. Yöllä heräilen ja nousen sängystäni. En tykkää nukkua yksin, se on pelottavaa.

En mielellään söisi mitään kovin värikästä ruokaa (tai märkää kalaa). Se saattaa maistua pahalta. Joskus istun ruokapöydässä niin pitkään koskematta ruokaan, että muut jo ovat kerenneet syömään lautasensa tyhjäksi. Lopulta huomaan, ettei ruoka ollutkaan pahaa. Nälkäisenä minä en ole hyväntuulinen, vaikka en silloin usein ymmärrä mistä typerä kiukku johtuu. Syötyäni kuitenkin hymyillyttää taas ja silloin laulattaa. Lauluja esitän vaikkapa englanniksi, koreaksi tai ruotsiksi. Isona minusta tulee Antti Tuisku tai auto-asiantuntija. Kumpikin käy. 

Nyt pitää mennä, heippa!

-Såfin

2018/01/11

Kotimme valokuvina

Joku ehkä on aavistanut, että meidän perheessä pinnan alla kuplii. Meillä on edessä jännät ajat rakennusprojektimme kanssa. Valitsemme pintamateriaaleja ja toteutamme visioitamme joista olemme haaveilleet jo monta vuotta. Muutaman kuukauden sisään se meidän uusi koti lopulta valmistuu. Sen lisäksi meillä on myös tapahtunut iso käänne meidän arjessa kun reilu vuorokausi sitten julkaisimme myynti-ilmoituksen meidän nykyisestä kodista. Iiik. Se on nyt sitten myynnissä, 117 neliötä omalla pihalla, lasikuistilla, autotallilla ja varastoilla. Olen ylpeä siitä, että meidän nykyinen koti on erikoinen. Siis hyvällä tavalla erikoinen. Olemme toteuttaneet remontin tähän vuonna 2011 ja siitä lähtien se on palvellut loistavasti meidän pientä perhettä. Poikien kasvaessa on kuitenkin tullut selväksi, että tila tulee loppumaan kesken. Tai ei niinkään neliöt, mutta huonemäärä kylläkin. Meidän kodissa on kivoja yksityiskohtia ja olen erityisen ylpeä meidän viinikellarista. Tältä meidän luona nyt näyttää..

Olemme näin ensisuunnitelmana päättäneet myydä kotimme itse mutta apuja saamme toki tutuilta kiinteistövälittäjiltä. Olen siksi myös itse ottanut nämä yllä olevat esittelykuvat pitkin syksyä ja talvea. Voin kertoa, että jännitin tätä valokuvaushommaa aika paljon. Onneksi käytössäni oli sentään laajakulma-objektiivi jolla sain otettua vähän parempia yleiskuvia meidän pihasta ja huoneista. Päätimme toistaiseksi olla laittamatta ilmoitukseen mitään yleisnäyttöpäivää. Kotimme vapautuu vasta huhtikuun lopussa ja ajattelimme, että myymme tätä nyt tässä hiljakseen ilman kiirettä. Emme ollenkaan osanneet varautua siihen, että yhteydenottoja tulisi todella paljon heti alusta alkaen.  Olemme jo sopineet aikamoisen määrän yksityisnäyttöjä. Jokaista näyttöä varten täytyy tietenkin siivota ja järjestellä ja lisäksi tietenkään lapset eivät voi olla näyttöjen aikana kotona. Aikamoinen hommahan tässä myymisessä on. Heh.

Pitäkää peukkuja, että meidän koti löytäisi uudet asukkaat pian! 

-Såfin

PS. jos kiinnostuit niin kohdetta voi käydä kurkkaamassa tarkemmin täältä. (Klik!)

/Kuvissa esiintyy saatuja tuotteita/