2017/09/22

Polttaritunnelmaa

Viime viikonloppuna vietimme siskoni polttareita. Häitä juhlimme myöhemmin syksyllä ja nyt oli aika kokoontua hyvien ystävien kanssa viettämään ikimuistoista, jännittävää ja ohjelmantäyteistä viikonloppua ja juhlistamaan päättyvää "sinkkuelämää". Minä olen yksi siskoni kolmesta kaasosta ja tässä roolissa olin myös mukana järjestämässä polttareita. Yllätimme siskoni hänen kotoa perjantaina töiden jälkeen. Siskoni tuleva aviopuoliso lähti viemään roskia ja hänen sijaan takaisin kotiin tulikin iso ryhmä naisia polttarifiiliksissä. Siskolleni ojennettiin polaroid-kamera ja tehtävävihko. (Ja kröhöm.. kuoharia tietty!) Vihkoon oli jokaiselle sivulle varattu paikka polaroidkuvalle ja jokainen sivu kuvasti myös samalla hänen eri harrastuksia, joita muuten on paljon! Jokaisesta suoritetusta tehtävästä siskostani otettiin kuva ja se liimattiin vihkoon sille varatulle harrastus-sivulle. Ja ai että tehtävien parissa oli hauskaa..


Perjantai-iltaa vietimme hyvän ruuan ja juoman parissa minun luona. Panostimme ensimmäisenä iltana rentoon yhdessäoloon ja tehtävien suorittamiseen kun taas seuraavana päivänä olimme paljon liikkeellä eri paikoissa. Ensimmäisen illan aikana meidän polttarisankari sai mm. maalata taulun tulevasta aviomiehestään kahdessa minuutissa. Lisäksi olimme myös järjestäneet viinimaistajaiset jossa sankarimme sai toimia ranskalaisena viiniasiantuntijana ja lopuksi tanssimme vielä yhdessä hassun 80-luvun jumppatuokion merkeissä. Jokaisesta tehtävästä otimme tietenkin polaroidkuvan tehtävävihkoon.  Muuten vietimme vain iltaa yhdessä keskustellen häistä ja nautimme toistemme seurasta. Ilta päättyi suhteellisen ajoissa sillä tiesimme, että meillä olisi aikainen herätys seuraavana aamuna.

Lauantaina treffasimme aamupäivällä Helsingin keskustassa ja menimme yhteiselle brunssille South Park-nimiseen ravintolaan (oli muuten hintansa arvoinen brunssi!). Ruokailun jälkeen siskoni puettiin sammakkoasuun jossa hän sitten suunnisti seuraavaan tehtävärastiin: Rush Trampoliinipuistoon. Siellä hänet ikuistettiin polaroidkuvalla pomppimassa sammakkoasussaan. LOL! Tunnin pomppimisen jälkeen kaikilla oli hyvä hiki päällä ja siirryimme saunomaan Villin Wäinön mustaan saunaan ja siellä teimme myös hieman morsiustaikoja. Saunassa oli aika makee ja samalla ehkä vähän kuumottava tummennettu ikkuna suoraan lauteilta olutbaarin puolelle. Saunan jälkeen polttarisankari puettiin ja meikattiin Amy Winehouse:ksi ja siirryimme yksityisstudioon nauhoittamaan muutama karaokebiisi. Siskoni on taitava laulaja ja hänen solo-biisi onnistui todella hyvin. Täältä ilta jatkui vielä ilman tarkempaa suunnitelmaa kaupungilla pyörteissä. Voin kertoa, että sunnuntaina oli trampoliinipuiston jäljiltä pomppimislihasten lisäksi myös posket kipeänä kaikesta nauramisesta. Hihii.. 

Superhauskaa oli! Kiitos kaikille ihanille leideille kivasta viikonlopusta ja erityinen taputus meidän sankarille joka selvisi kunnialla viikonlopusta!

-Såfin

2017/09/21

Pari sanaa etäpäivien merkityksestä

Etäpäivät ovat yleistymässä hurjaa vauhtia ja ymmärrän myös miksi. Koen etäpäivien olevan yksi tärkeimmistä osatekijöistä siihen miksi meidän arki pyörii niin hyvin kuin se nyt pyörii. Monen asenne etäpäiviä kohtaan on hyvin kielteinen. Minä taas olen etäpäivien puolesta ja nostan kummatkin kädet pystyyn antaakseni tuplaäänet etäilylle. Meidän perhe asuu Pohjois-Helsingissä ja me kummatkin vanhemmat työskentelemme lähellä ydinkeskustaa. Lapsemme ovat hoidossa eri osoitteissa. Vietämme siis joka päivä ruuhkassa aivan liikaa aikaa. Tämä on suurin syy siihen miksi etäpäivät ovat tärkeitä - ruuhkassa istuminen on niin turhaa ja etäpäivinä ruuhkassa ei tarvitse istua lainkaan. Säästetty aika 65 minuuttia.

Kummatkin meistä tekee konttorityötä ja etenkin meidän isi-ihminen juoksee myös paljon asiakaspalavereissa. Tähän liittyy myös seuraava syy miksi minä pidän etäpäivistä. Laittautumiseen, paidan silittämiseen tai tukan föönaamiseen ei mene ylimääräistä aikaa niinä päivinä kun tekee töitä kotoa. On ihan hyväksyttävää istua mukavissa kotivaatteissa tekemässä töitä kun korkeintaan osallistuu puhelinpalavereihin päivän aikana. Säästetty aika on nyt yhteensä 100 minuuttia.  Lisäksi tässä koko kotikonttorihommassa on se hyvä puoli, että pystyy keskittymään täysin tekemään tarkkaa työtä joka sujuu huomattavasti paljon nopeammin ilman keskeytyksiä joita väistämättä työpaikan konttorilla tulisi. Työn tekee tehokkaammin ja aikaa säästyy entistä enemmän. Säästetty aika on nyt yhteensä vähintään 130 minuuttia. (Se on aika paljon se!)

Käytönnössä etäpäivän tekeminen tarkoittaa meillä sitä, että se joka jää kotiin tekemään töitä auttaa aamulla toisen liikkeelle lasten kanssa. Nukumme myös yleensä etäpäivinä puoli tuntia pidempään ja olemme silti saaneet varaslähdön työpäivän alkuun. Kätevää. Etäpäivinä minä teen lisäksi yleensä keskimäärin töitä puoli tuntia pidempään kuin niinä päivinä kun olen konttorilla. 

Minä teen yhden etäpäivän viikossa ja meidän isi-ihminen pyrkii tekemään kaksi. Emme kuitenkaan koskaan tee etäpäivää samaan aikaan ihan vain siksi, ettemme häiritsisi toisiamme. Tällä hetkellä meillä ei ole erillistä työhuonetta kotonamme, mutta uuden rakenteilla olevan kotimme piirrustuksissa on huone josta kaavailemme työhuonetta. Odotan kieltämättä sitä, että saisimme kunnollisen työpöydän ja ergonomisen tuolin. Nyt istun yleensä sohvalla läppäri sylissä. (Big no no!)

Olemme onnekkaita, että meillä on mahdollisuus tällaiseen järjestelyyn etäyhteyksien ja työnantajien joustavuuden takia. Lopuksi haluan kuitenkin sanoa, että vaikka etäpäivät ovat meidän arjen sujuvuuden kannalta todella kivat en kuitenkaan haluaisi tehdä etäpäiviä loputtomiin. Myös työkaverit ja yhteinen sparrailu naamatusten on todella tärkeää ja siitä en koskaan haluaisi luopua.

Onko sinulla mahdollisuus etäpäiviin? Kuinka usein teet töitä kotoa?

-Såfin

2017/09/20

Meidän perheen yhteiset lempparit

Minusta on kivaa, että meidän perheeseen on pikkuhiljaa syntynyt yhteisiä juttuja joista kaikki pitää. Meidän ei aina enää tarvitse keksiä ohjelmaa jokaiselle perheenjäsenille erikseen. Tähän vaikuttaa tietysti lasten iät. Nyt kun meidän nuorimmainen on jo 3-vuotias, hänkin on alkanut olemaan enemmän mukana yhteisissa jutuissa. Meillä on yhteisiä tapoja, harrastuksia ja kivoja juttuja jonka parissa kaikki perheenjäsenet viihtyy. Tottakai jokaisella on paljon omiakin juttuja johon ei välttämättä muut perheenjäsenet samaistu. Mutta minkä parissa siis viihtyy 36-vuotias superaktiivinen perheenisä, 32-vuotias innostujamutsi, 6-vuotias utelias esikoisemme sekä pienin ja villein 3-vuotias kuopuksemme?

YHTEISET LEMPPARIT

Luontodokkarit. Siis en kestä. Meidän lasten mielestä paras palkinto kovasta työstä on luontodokkarin katsominen yhdessä. (Ei karkki tai lelupalkinto vaan luontodokkari. Hahaa..)  Myös me aikuiset viihdymme tällaisten ohjelmien parissa ja usein pilkomme vielä naposteluksi dippivihannekset ja nautimme yhdessäolosta.

Rullailu (tai, noh tavallaan). Koko perhe on riippuvainen meidän rullaputkesta. Me aikuiset käytämme sitä lihasten palautumiseen ja rentouttamiseen. Lapset puolestaan käyttävät rullaa autoradan tunnelina tai mörköluolana. Hahaa..

Saunominen ja paljuilu mökillä. Me vietämme mökkikautta vielä noin kuukauden verran. Lämmitämme joka ilta mökkisaunan ja paljun. Kylpemisen parissa vietämme tuntitolkulla aikaa, välillä vilvotellen kuistilla ja välillä pulahtaen järveen. Okei, joskus lapset viihtyisivät meitä vanhempia pidempään tämän touhun parissa.

Askarteluhulluus. Koko meidän perhe nauttii askartelemisesta. Meillä on usein omia projekteja, mutta välillä ne yhdistyvät yhdeksi isoksi jutuksi jonka parissa kaikki hääräämme. On ihanaa nähdä kun kaikki neljä työskentee samaa päämäärää kohti. Yksi esimerkki tällaisesta projektista on jäätelökioski jonka rakensimme esikoisemme 6-vuotisjuhlia varten.

Sosekeitot on pop. Meidän perheessä kaikki tykkäävät sosekeitoista. Syömme erilaisia variaatioita keitoista viikottain. Vaikka jotkut sosekeitot ehkä ovat työläitä valmistaa niin ne ovat silti terveellisiä ja edullisia. Lapset tykkäävät myös auttaa niiden valmistuksessa.. tai ainakin viimeistään niiden syömisessä.

Marjastaminen. Koko perhe viihtyy metsässä. Nyt syksyisin vietämme joka viikonloppu tuntitolkulla aikaa ulkona joko marjametsässä tai puuhommissa. Ihanaa. Tällä hetkellä meidän pakkanen on (yli)täynnä tämän vuoden marjasatoa. Heh.

Juhlien järjestäminen. Uskokaa tai älkää mutta me kaikki rakastamme juhlien järjestämistä. Se näkyy jokaisessa meissä hieman eri tavalla. Meidän lapset esimerkiksi saattavat poimia tiettyjä leluja esille jonka kanssa haluavat leikkiä kun vieraat saapuvat. He auttavat pöydän kattamisessa ja koristeiden valitsemisessa. Minä taas rakastan keittiössä hääräämistä kun meidän isi-ihminen puolestaan tykkää viettää aikaa pihan kuntoon laittamisen tai esimerkiksi juhlajuomien suunnittelun parissa.

Hullubiletys biisien tahtiin. Ehdottomasti paras ja viihdyttävin yhteinen puuha on se kun laitamme jonkun pop-biisin soimaan ja kreisibiletämme sen tahtiin. Lapset osaavat monta englanninkielistä biisiä "ulkoa" ja lauleskelevat mukana yhtälailla kuin me aikuiset. (Sori naapurit.. hahaa)

Onko sinun perheessä yhteisiä lemppareita?

-Såfin

2017/09/19

Kurpitsakarnevaaleilla

Viikonloppuna minulla oli ensimmäistä kertaa sellainen kunnollinen syysfiilis. Nyt en tarkoita sitä,  että olisin mitenkään pimeydestä masentunut vaan päinvastoin - minulla on iloinen ja energinen fiilis. Ulkona ilma oli erityisen raikas ja siihen sekoittui omenapuiden, putoavien lehtien ja myöhään kukinneiden kasvien tuoksu. Lehdet ovat tällä hetkellä ihanan värikkäät ja pihlajanmarjat ovat parhaimmillaan. Edellämainitut jutut ovat kenties syy miksi nautin tästä vuodenajasta hurjan paljon. Meidän perheen viikonloppuun kuului pikkupoikien osalta mökkeilyä ja minun viikonloppu oli valtavan vauhdikas sillä vietimme siskoni polttareita perjantaina ja lauantaina. Sunnuntaina koko perhe kuitenkin kokoontui jälleen ja suuntasin hienon sään kunniaksi Koiramäen Pajutallille poikien ja äitini kanssa kurpitsakarnevaaleille..

Olemme jo useampana vuonna käyneet kurpitsakarnevaaleilla ostamassa syyskukkia ja nauttimassa tunnelmasta. Isossa pihapiirissä on paljon perheitä ja yhdessä kulmassa pyörii vanhanajan karuselli. Lapset saavat ihailla minipossuja ja syöttää laamoja. Pihapiirin laidalle on tehty jännittävä peikkometsä jossa pajunoksista kootut peikot odottavat pieniä vieraita. Polun varrella voi löytää myös siilimuorin pyykkituvan tai puhaltaa saippuakuplia pajunoksien avulla. Valkoisesta idyllisestä rakennuksesta leijaili kesken meidän vierailun ihana kanelipullan tuoksu. Istahdimme suurten jalopuiden alle juomaan kahvia ja syömään pullaa. Aurinko pilkahteli pienen tuulenvireen heiluttamien lehtien välistä ja samalla hetkellä syliini tipahti keltainen lehti. Tämän täydellisen hetken haluan painaa mieleeni piristämään päiviäni kun päivät pikkuhiljaa pimenevät. Syksy on ihanaa aikaa..

Mitä sinä teit viikonloppuna? Saitko nauttia syksyisestä säästä?

-Såfin

PS. Muistathan osallistua Fukotabs maitohappobakteeri ja D-vitamiiniyhdistelmä-tuotepakettien arvontaan täällä!

2017/09/18

Lehtijuttu meidän perheestä - Lapsiperheiden liikkumiskustannukset

Mainitsin jo aiemmin teille, että meidän perhettä on haastateltu yhtä lehtijuttua varten. Artikkeli julkaistiin viikko sitten OP-median verkkosivuilla. Artikkelin teemana oli lapsiperheiden liikkumiskustannukset ja vertailussa oli kaksi perhettä: toisessa perheessä kuljettiin polkupyörillä ja taksilla ja toisessa perheessä kahdella autolla. Teille ei varmaan tule yllätyksenä, että meidän perhe oli se jossa liikutaan autoilla. Heh. Meidän tehtävä oli kuukauden aikana pitää kirjaa kaikista liikkumiseen liittyvistä kustannuksista. Meidän perheessä tämä tarkoitti käytännössä polttoaineita, autohuoltoja, pysäköintimaksutja jne. Samalla tehtäväksi annettiin myös seurata miten monta kilometriä liikumme päivän aikana eri kulkuvälineillä. Tämän lehtijutun myötä minä yllätyin aivan täysin kirjanpitomme tuloksista. Liikkumiseen meidän perheessä käytettiin seurantakuukauden aikana 713,21€. (+ 967€ autolainalyhennyksiin). Tämä summa ei yllättänyt minua ollenkaan. Se mikä puolestaan yllätti oli se, että perheemme liikkui yhtenä tavallisena päivänä 129,6 kilometriä. Kyllä, yhtenä päivänä..



Olen aina tiennyt, että meidän perhe liikkuu paljon mutta en aavistanut, että rikkoisimme tavallisena arkipäivänä 100 kilometrin rajan. Jos nyt ihan totta puhutaan niin olemme täysin riippuvaisia autoistamme. Ilman autoja emme pystyisi käymään harrastuksissa tai mökkeillä niin paljon kuin nyt teemme. Lasten päivähoitologistiikka myös edellyttää autolla kulkemista jollei julkisissa kulkuvälineissä haluaisi viettää tunnin aamuin illoin. Tämä siis vaikka meidän päivähoitopaikat ja työpaikat ovat kaikki samassa kaupungissa. Olemme tietenkin kiitollisia siitä, että meidän elämäntilanne mahdollistaa kahden auton pitämisen. Se helpottaa meidän arkea huimasti ja vapauttaa aikaa yhdessäoloon. Erityisen tärkeä asia meille juuri nyt on se, että pystymme kahdella autolla lyhentämään meidän lasten päivähoitopäivää merkittävästi. Mielessäni on kyllä käynyt, että lasten koulujen alettua ehkä voisimme pärjätä taas yhdellä autolla kahden sijaan mutta tällaisella kahden auton taktiikalla mennään nyt ainakin toistaiseksi.

Koko lehtijutun lapsiperheiden liikkumiskustannuksista voi käydä lukemassa täältä!

Miten sinun perheessä liikutaan? Suositko autoilua, julkisia kulkuvälineitä vai kenties pyöräilyä?

-Såfin

2017/09/17

Uutta olohuoneessa

Siitä on aika pitkä tovi kun viimeksi olen postannut mitään meidän kodista ja sen sisustamisesta. Tähän on olemassa ihan selkeä syy. Meidän rakennusprojekti, pintamateriaalien valitseminen ja muu suunnittelu on vaatinut kaiken sisustusinspiraationi viimeisten kuukausien aikana. Nyt kuitenkin päätin, että on aika piristää myös meidän nykyisen kodin ulkonäköä uusilla syysväreillä ja muutamalla koriste-esineellä. Minulla on jo pitkään ollut sellainen tunne, että sininen tulee olemaan  seuraava suosikkivärini. Tätä tunnetta olen kypsytellyt jo muutaman vuoden ajan ja pikkuhiljaa kerännyt ympärilleni eräitä tarkkaan valikoituja sinisiä aarteita. Vihdoin rohkaistuin myös tuomaan enemmän sinistä olohuoneesemme sohvatyynyjen muodossa. Tältä meidän kotona nyt näyttää..

Kaunis sininen vaasi sohvapöydällämme on minun Famolta saatu ja onnistuin löytämään siihen muutaman oksan eukalyptusta lähikukkakaupasta. Diamond-tuolia sohvan vieressä koristaa edelleen hassun hauska itse ompelemani solmutyyny. Jotkut sinisistä tyynynpäällisistä ovat löytöjä Hemtexin uudesta valikoimasta ja muutama löytyi jo valmiina kotoa. Matto sopii minusta edelleen hyvin nykyiseen sisustukseen, joten se sai jäädä olohuoneeseemme. Lehtitelineemme joka on tehty tammivanerista on meidän isi-ihmisen kädenjälkeä. Tällaiselta näyttää meidän syysolohuone. Aika hillitty värimaailma mutta minusta juuri sopiva tähän vuodenaikaan. Pienillä muutoksilla sai aikaiseksi kivan uuden fiiliksen.

Oletko sinä jo tuonut syysvärejä sisustukseen?

-Såfin

2017/09/15

Valokuvausta hylätyssä tehtaassa

Teimme yhdessä ystäväperheen kanssa jotain hieman eriskummallista viime sunnuntaina. Kotimatkalla mökiltämme joka sijaitsee Tampereen pohjoispuolella päätimme hieman ekstempore pysähtyä nauttimaan kulttuurista. Olimme kuulleet, että Tampereen hylätyllä tulitikkutehtaalla on todella kaunis, hauska ja jännä tunnelma johtuen paikallisista taiteilijoista jotka ovat kokoontuneet täyttämään koko paikan graffiteilla ja hienoilla seinämaalauksilla. Halusimme ottaa lapset mukaan jotta he saisivat kokea jotain uutta ja samalla jännittävää. Kerroimme menevämme hylättyyn taloon katsomaan seinämaalauksia. Ensimmäinen kysymys lapsilta oli tietenkin "kummitteleeko siellä?" Hihii. Paikassa ei kummitellut, mutta aavemainen tunnelma siellä oli kyllä..

Kun tulimme alueelle olimme tehneet lapsille selväksi, ettei siellä saisi juosta, koskea tai riehua. Paikassa oli paljon roskia ja lasinsiruja ja päätimme olla erityisen varovaisia kun lapset olivat mukana. Kaikkiin rakennuksen osiin ei voinut mennä, tai ainakaan ne eivät näyttäneet turvallisilta. Silti vierailu todella oli sen arvoinen nimittäin paikka oli täynnä "urban art"-tyyppisia taideteoksia, aavemaisia huoneita, särkyneitä laseja, vanhoja sohvatuoleja ja paljon paljon muuta ihmeteltävää. Kaikki seinät ja porraskäytävät olivat täynnä seinämaalauksia ja tehtaan yläkerrassa törmäsimme jopa muutamaan taiteilijaan jotka olivat luomassa uutta taidetta. Tampereen tulitikkutehdas huokuu jo muutenkin hisotriaa, mutta näiden maalausten kautta se on saanut uuden elämän. Kuulemani mukaan paikka puretaan kuitenkin lähivuosina, joten jos sinua kiinnostaa nähdä ja kokea se niin kannattaa olla vikkelä. 

Oletko sinä koskaan vieraillut hylätyssä rakennuksessa?

-Såfin