Meidän 2-vuotias mini

Meidän pienin tyyppi täytti tällä viikolla 2-vuotta. Apua! Tuntuu niin hienolta, että  hänestä on kasvamassa pieni poika jolla oma tahto ja oma luonne. Minkälainen se meidän mini sitten on ja mitä hän osaa? Hän on syntymästä asti ollut todella liikkuvainen - sellainen ikiliikkuja sanoisin. Tätä linjaa hän jatkaa vielä. Hän ei koskaan malta kävellä, juokseminen on paljon mieluisampaa. Hän osaa itse tehdä kuperkeikkoja ja vähän jopa pomppia trampoliinilla. Hän syö itse ja yrittää jopa itse levittää voita leivän päälle. Nyt viimeisimpänä uutena asiana hän yrittää myös pukea itse. (todella kiva, etenkin silloin kun on kiire. Hahaa..) Huomaattekin ehkä, että meillä on nyt alkamassa se kuuluisa "minä itse"-vaihe?!

Hän nukahtaa omaan sänkyynsä ja nukkuu heräämättä koko yön. Päiväunia hän tarvitsee vielä  n. kahden tunnin verran päivässä. Hän tykkää kaikista eniten autoista, junista ja lentokoneista. Oikeastaan kaikki missä on moottori kiinnostaa. Hän on sellainen oikein kunnollinen jäbä - mies! Yllättäen hän on myös todella lahjakas palapelien rakentaja vaikkei hän muuten jaksa istua paikallaan kovin pitkään. Muuten hän ei esimerkiksi kovin paljon jaksa (iltasatua lukuunottamatta) keskittyä kirjoihin tai muuhun rauhalliseen puuhaan. Hän vihaa ulkovaatteiden pukemista ja kynsien leikkaamista.

Hän panttaili todella pitkää puhettaan, mutta joulun alla niitä sanoja ja lauseita alkoi tulemaan oikein kunnolla. Etenkin meille perheenjäsenille hän papattaa minkä kerkeää. Välillä saamme kuulla mitä hauskimpia kysymyksiä ja lausahduksia. Hän laulaa isoveljensä mukana englanninkielisiä lauluja ja osaa selkeästi ilmaista tahtonsa kaikissa tilanteissa. Hän saattaa välillä olla jopa pieni komentelija. Tänään aamulla piti sitten komentaa isoveljeä istumaan, kun pikkuveli tahtoi per heti hänen syliin. Hihii..

Sellainen pieni rakas hän on!

-Såfin

PS. huomaat ehkä näistä kuvista, ettei meidän mini tosiaankaan ole koskaan paikallaan - nämä kuvat ovat kaikki otettu n. 30 sekunnin sisään.. Hahaa..

Äidin kalorikulutus

Tuntuuko joskus siltä, että lapsiperheen arkipuuhissa olisi tullut hikoiltua jonkun verran - eikä olisi puhtia lähteä sinne jumppaan kuluttamaan kaloreita? Väittäisin, että äitinä oleminen on (aika usein) oikeasti fyysisesti rankkaa ja sitä tavallista juoksulenkkiä ei ehkä tarvitsisikaan samalla tavalla kuin muuten. Tässä pieni esimerkki. 

Kello 16.07:

Haet lapsesi päiväkodin pihalta. Lapsesi ei suostu lähtemään mukaasi. Siitä seuraa taistelu. Lapset rimpuilevat ja karkailevat. Yrität saada kummatkin lapset kiinni ja kun lopulta onnistut lähdet kävelemään autolle. Puolessa välissä huomaat, että lasten tarhareppu jäi puistoon. Palaat kahden rimpuilevan tyypin kanssa hakemaan reppua. Aloitat taistelun uudestaan.

Kalorikulutus: 57

Hikimäärä: Kohtuullinen

Kello 17.20:

Ruoka valmistuu. Valmistumisen aikana olet pitänyt kaksivuotiasta sylissä suurimman osan ajasta, koska hän haluaa nähdä mitä keittiössä tapahtuu. Olet myös nostanut takaisin keittiötuolit olohuoneesta, koska niistä oli jotenkin rakentunut maja sillä aikaa kun itse teit ruokaa. Konttasit myös pöydän alla, koska sinne katosi toisen lempilelu ja nostelit leluja alas ylähyllyiltä.

Kalorikulutus: 45

Hikimäärä: Kohtuullinen

Kello 18.15:

Puet lapset päälle ulkoilua varten. Pukeminen ei ole hauskaa ja kummatkin laittaa vastaan. Villapuvut, sukat ja kaulurit ovat väärinpäin ja kaikkii huutavat vuorotellen. Onnistut viimein saamaan kaikki kamppeet niskaan.

Kalorikulutus: 25

Hikimäärä: Suuri

Kello 19.20:

Palaat takaisin sisälle. Olet vetänyt lapset pulkassa pulkkamäelle asti. Todennut siellä, ettei vanhempi poika jaksa vetää omaa Stiigaa ylös mäkeä. Olet vuorotellen vetänyt lapsia ylös mäkeä ja juossut nuorimman pulkan perässä, ettei hän vahingossä päätyisi hankeen. Joskus olet myös joutunut hakemaan ennen aikojaan laskuun lähteneen pulkan tai alas rinnettä juokseneen pojan takaisin mäen päälle. Vedät lapset kotiin pulkassa. Toista ei enää huvita istua kyydissä ja pysähdyt 10 metrin välein nostamaan kyydistä hypänneen hulivilin taikaisin.

Kalorikulutus: 460 

Hikimäärä: erittäin suuri

Kello 20.10:

Menet lasten kanssa saunaan. Muistat ettei saunan lauteilla oikeastaan kerkeä istumaan. Yrität varmistaa, ettei lapset putoa lauteilta tai koske saunan kiukaaseen. Peset vastahangottelevien lasten tukat ja yrität kuivata heidät ennen kuin he lähtevät juoksuun. Harjaat tukat, leikkaat (osan) kynsistä, rasvaat ja puet karkuun juoksevia tässä vaiheessa ylikierroksilla olevia lapsia.

Kalorikulutus: 55

Hikimäärä: loputon

Tässä vaiheessa olet käyttänyt yhteensä 642 kaloria joka vastaa yhden tunnin kunnollista juoksulenkkiä! Väittäisin siis ettei tällaisen illan jälkeen tarvitsisi sitä hikijumppaa..

Kuulostaako yhtään tutulta? 

-Såfin

PS. Oikeasti meillä oli siis todella hauskaa, vaikka niitä kaloreita tulikin kulutettua.. Hihii..

Lentokoneaiheiset synttärijuhlat

Viikonloppuna juhlistimme oikein kunnolla. Meidän kuopus täyttää nimittäin tällä viikolla 2-vuotta (OMG!)  ja sen kunniaksi saimme yhteensä melkein 40 vierasta syömään ja nauttimaan riehumaan meidän luoksemme. Tai siis lapset riehuivat ja me aikuiset katselimme touhua. Mitään varsinaisia lastenjuhlia emme erikseen järjestäneet mutta tottakai juhlijien joukossa oli myös joukko iloisia lapsia. Olenkin aiemmin kertonut, että teemaksi valikoitui lentokoneet, koska nämä lentävät härpäkkeet ovat ehdottomasti meidän kuopuksen lemppareita tällä hetkellä. Lähetimme muutama viikko sitten lentokoneaiheiset kutsukortit jotka voit kurkata täältä ja siitä lähtien olemme pikkuhiljaa valmistelleet juhlia, eikä stressiä juurikaan tullut. Ja tässä siis lopputulema - meidän lentokoneaiheiset juhlat näyttivät ainakin kameraan tallentuneiden kuvien perusteella tältä:

Lentokoneteemaan teimme muffinsseihin pienet paperilennokki-koristeet, leivoimme lentokonemuotoisia pipareita ja leikkasimme tikkareihin potkurit pahvista. Leikkasin myös punaisesta pahvista lentokoneet jotka teippasin eri puolelle olohuonettamme. Lasten tehtävänä oli sitten löytää nämä "piilotetut" koneet ja he saivat palkinnoksi yllätyspussit. Kaikki lapset viihtyivät pitkän aikaa myös ihan piirrustushommissa - mikä sinänsä oli yllättävää. Meidän ihana pieni synttärisankari osasi itse puhaltaa kynttilät ja tietty repiä lahjapaperit säpäleiksi.  Sen verran mieleenpainuvat juhlat oli, että hän hyräili vielä illallakin "..aaaljo onneeea - aa".

Pieni mies kiittää!

-Såfin

PS. Tulossa on myöhemmin myös postaus meidän Baageli-baarista jota testasimme ensimmäistä kertaa nyt juhlissa ja sitten tietty oma kirjoitus meidän ihanasta 2-vuotiaasta.. So stay tuned for the next episodes.. Hahaa..

Lumilinna takapihalla

Ai että mikä talvisää viikonloppuna on ollut. Lunta on tullut useita kymmeniä senttejä ja lämpötilakin on muuttunut inhimilliseksi. Sitten me tietty ajateltiin, että lumesta voisi tehdä jotain kivaa. Vaikkapa sillei vaatimattomasti lumilinna takapihalle. Noh, ei siitä kuitenkaan ihan lumilinnaa tullut, lumi oli vielä liian kylmä. Mutta voimme todenmukaisemmin kutsua sitä vaikkapa.. hmmm.. valtavaksi lumikasaksi. Hahaa.. Keräsimme siis kaiken lumen meidän takapihalla ja kasasimme sen yhdeksi isoksi kasaksi. Ihan yhtä toimiva ratkaisu kuin lumilinna - ainakin meidän poikien mielestä..

Yhtenä isona projektina tänä viikonloppuna oli myös trampoliinin putsaaminen ja tyhjentäminen lumesta. Se on nimittäin sellainen pakkasellakin pompittava trampoliini. Lumen keskellä ei kuitenkaan ihan voi irrotella kunnolla, joten meidän isimies sitten ryhtyi hommiin ja tyhensi koko trampoliinin lumesta. Lopulta hän tietysti palkitsi itsensä pienillä pompuilla. (Myöhäisillalla kuin vilkaisimme ulos, trampoliini oli jälleen lumen peittämä.. eli, tee työtä jolla on tarkoitus! Hahaa..)

Pääsittekö myös koko perheen lumihommiin viikonloppuna?

-Såfin

Näin me söimme

Olen tallentanut tänne blogiin melko vähän meidän ruokia ja ruokajuttuja, ainakin siihen nähden miten keskeisessä roolissa koen, että ruokailu on meidän perheessä. Keittiössä tulee vietettyä paljon aikaa ja yksi meidän perheen tärkeimmistä yhdessäolohetkista arkena on ehdottomasti joka iltainen ruokailuhetki. Ei nyt ehkä varsinaisesti sen ruuan takia, mutta sen yhteisen hetken takia. Kerroin myös aiemmin täällä, että haluamme tuoda lisää kasvisruokaa mukaan meidän arkiruokailuun.  No, me sitten oikein söimme? 

Maanantai
Riistaperunalaatikkoa
Salaattia
Itsetehtyä (ja poimittua) puolukkasurvosta
Raejuustoa

Tiistai
Riisipuuroa (meidän 4-vuotiaan toiveesta)
Ruisleipää kinkulla

Keskiviikko
Nakkikastiketta ja perunamuusia
Salaattia

Torstai
Tortilloja jauhelihalla
ja kasviksilla

Perjantai
Pikaiset ruislohileivät
+ kurkkua
Lähdimme katselemaan jääkiekkoa hallille ja lapset saivat syödä siellä karkkia

Lauantai
Bataattisosekeittoa raejuustolla
Leipää
Salaattia

Sunnuntai
Kylmäsavulohisalaatti
Kanipataa juuresmuusilla
Marjaista rahkaa

Arkipäivisin jokainen syö sitten lounaaksi mitä sattuu olemaan tarjolla päiväkodissa ja työpaikalla. Me aikuiset tankkaamme silloin yleensä salaattia ja sushia ja lapset syövät tavallista "kotiruokaa". Huomasin samalla tätä listaa kirjoittaessa, että meillä on hurjan iso apu meidän lasten isovanhemmista joiden luona tämänkin viikon aikana söimme useana päivänä. 

Mitä teidän perheen ruokailulistalta oli viime viikolla?

-Såfin

ps.  idea tällaisen listan tekemiseen sain Kotiäidin-elämää blogista.. kiitos vaan!

Minulla on ikävä

Tätä..

ja tätä..

ja tätä..

ja tätä..

ja tätä..

ja viimeisenä vielä tätä..

Kesä tulisit jo!

-Såfin