10 kesäkysymystä 4-vuotiaalle

1. Kumpi on parempi jäätelö vai hattara? 

Ööö.. kumpikin.

2. Kerro mikä on kivointa kesässä? 

Uiminen ja (kesä?)kissojen tapaaminen ja se kun voi nähdä lepakoita. (???)

3. Miksi yöllä on valoisaa kesällä? 

Siksi koska aurinko alkaa paistaa keskellä yötä ja sitten on tyhmää nukkua.. ja öh.. en tiedä.

4. Mitä on hassuinta mitä sinä olet tehnyt lomalla?

Se kun olemme leikkineet isin kanssa sellaista kissa-hiiri leikkiä ja me oltiin veljen kanssa kissoja ja isi oli hiiri. Mutta sitten isi kumminkin otti meitä kiinni vaikka se oli hiiri. Hahaa...

5. Onko kesä samanlainen kuin talvi? 

Ei. Siksi koska kesällä on aurinkoa ja jos tapahtuu niin, että ne on kummatkin on samaan aikaan niin lumi sulaa.

6. Kuinka monta erilaista kukkaa kesällä kasvaa? 

Tooosi tosi paljon. Yksi, kaksi, kolme.. Kahdeksantoista.

7. Mikä on tyhmintä kesässä? 

Istua auringossa. Koska en jaksa olla niin kauan siinä kun isit ja äidit.

8. Nukutko paljon vai vähän kesällä? 

No ei niin paljon. öö.. ehkä aika vähän.

9. Kumpi on parempi: makkara vai maissi? 

MAKKARAA

10. Mitä eläimiä voi nähdä kesällä? 

Lehmiä, puputtimia ja kissoja mutta olen allerginen joten en voi olla liian lähellä..

Ihanaa kesätorstaita!!

-Såfin

Vanhempien mini-loma Prahassa

Kerroin aiemmin meidän suunnitelmista matkustaa Prahaan kahdestaan, ihan aikuisten kesken. Samalla juhlisimme meidän hääpäivää joka on sopivasti näin keskellä kesää. Ja niin se aika vain kului ja lähdimme reissuun viime viikolla. Ai että olimme innoissamme! Päädyimme yöpymään kaksi yötä keskellä Prahaa hotellissa ja näin meillä oli samalla n. 2,5 päivää aikaa tutustua kaupunkiin, nähtävyyksiin ja niin.. toisiimme. Hahaa.. Meillä kummallakin oli tällä kertaa aikalailla erilaiset käsitykset mitä odotimme reissulta mutta saimme hyvin sovitettua yhteen toistemme toiveet. Toisen päivän vietimme turistipuuhissa, kiersimme linnoja, kirkkoja, joenvartta ja aukioita. Toisena päivänä lähinnä söimme..

Prahan vanhassa kaupungissa oli niin paljon kulttuuria, vanhoja kauniita rakennuksia ja aukioita - paljon enemmän kuin uskalsimme odottaa. Siellä oli myös yllättävän paljon ihmisvilinää ja paljon turisteja. Ei siis ollut lainkaan noloa kulkea kartta kädessä ja pyöriä ympyrää kuin mikäkin kompassi. Kävelimme varmasti 20 000 kilometria päivässä (okei, ota pois nuo kolme viimeistä nollaa..). Emme siis käyttääneet mitään julkisia kulkuneuvoja, vaan kävelimme, ihastelimme ympäristöä, valokuvasimme ja juttelimme. Niin kivaa. 

Toisena päivänä päätimme tehdä ruuan suhteen aika erikoisen ratkaisun. Päätimme nimittäin ottaa alkupalat, pääruuan ja jälkkärin eri ravintoloissa siksi, että saisimme mahdollisimman kattavan kuvan Tsekkiläisestä ruokamaailmasta. Söimme perinteisessä tavernassa olutjuustoa alkupalaksi, söimme jokilaivassa paikallista pastaa ja otimme jälkkärit torilla. Toisena iltana söimme myös hieman erikoisessa paikassa. Päätimme panostaa suuren osan meidän matkabudjetista jokilaiva-luxusdinneri risteilyyn jonka reitti kulki Prahan läpi Vltava-jokea pitkin. Näkymät olivat mahtavat ja tämä illallinen live musiikkineen kyllä kruunasi meidän matkan.

Kaikenkaikkeaan meillä oli superhauskaa yhdessä. Oli kiva jutella, syödä (rauhassa), kävellä käsikkäin ja nauttia kauniista ympäristöstä yhdessä. Tästä taitaa muodostua perinne, muutaman päivän getaway kahdestaan kerran vuodessa..

-Såfin

PS. Mainittakoon vielä että, minä joka en koskaan juo olutta, suostuin poikkeuksellisesti juomaan paikallista lageria. Ilman tätä minua ei kuulemma olisi päästetty pois kaupungista..

PPS. jos ihmettelit miksi Suomessa on niin vähän joutsenia niin se johtuu siitä, että ne kaikki on Prahassa.. Hahaa..

Herra Hakkaraisen talossa

Meidän kesään on kerennyt mahtua jo hieman Suomi-matkailua. Tiemme johti joitain päiviä sitten kaupungin ohi, jossa myös Herra Hakkarainen asuu (tai siis nukkuu). Herra Hakkaraisen talo sijaitsee Sastamalassa ja talo pitää sisällä jänniä seikkailuhuoneita Mauri Kunnaksen eri saduista. Saman talon yhteydessä sen takapihalla sijaitsee myös iso liikennepuisto jossa on erilliset radat pienille ja vähän isommille lapsille. Meidän oli tietenkin ihan pakko käydä tsekkaamassa tämä talo sillä meillä luetaan Mauri Kunnaksen satuja viikottain ja yksi meidän autohullun nuoremman pikkupojan lempikirjoista on tietenkin Hullun Hauska Autokirja ja meidän vanhemman 4-vuotiaan lemppareihin taas lukeutuu Kummallisuuksien Käsikirja jossa kerrotaan tarinoita kaikenlaisista aaveista, möröistä, noidista jne...

Hakkaraisen talossa oli kaikenlaista jännittävää joista temppuiluradan lisäki mainittakoon mm. linnake jonka keskellä istui ritarit pyöreän pöydän ympärillä, avaruushuone jossa sai pukeutua astronautuksi ja vanha kauppa jossa sai kerätä mieluisat ostokset ja maksaa ne kassalle. Myös itse Herra Hakkarainen vaeltaa talossa aina silloin tällöin tutulla unikävelyllään. Kun kaikki satuhuoneet sisätiloissa oli käyty läpi lähdimme ulos autoradalle pesettämään autoja pesukoneessa ja ajelemaan isolla keltaisella bussilla. Herra Hakkaraisen talo on todellakin kokemisen arvoinen paikka ja meillä oli siellä tosi kivaa. Meidän reilun kahden tunnin automatka kotiin meni sitten todella mukavasti kun pojat saivat purettua energiat satujen maailmassa.

Jos tiesi joskus johtaa Sastamala Cityn ohi, kannattaa ehdottomasti poiketa täällä!

Oletko sinä kuullut Herra Hakkaraisen talosta?

-Såfin

Lapsuuteni kesät

Erityisesti nyt kun minulla on omia lapsia, olen miettinyt paljon muistoja omasta lapsuudestani. Minkälaiset kesät olivat silloin kun olin pieni? Mitä kaikkea on jäänyt mieleeni ja mitä kaikkea minä vastaavasti toivoisin, että omat lapseni muistaisivat kesästä? Minä muistan punaisen mökkimme saaressa. Ne isot niityt, perunamaan ja rantakallion. Soutuhetket isoisäni kanssa. Sarjakuvalehdet ja badmintonpelit, aarteenmetsästykset siskojeni kanssa. Muistan veneretket hiekkarannalle, metsämansikat pujotettuna heinänvarteen ja seikkailut lähellä sijaitsevalle linnaraunioille. Mieleeni on myös painunut hyvin tarkasti meren, rannan ja luonnon tuoksu. Muistan myös miltä mökissämme tuoksui aamuisin kun kahvintuoksu levisi tupaan ja oli aika nousta sängystä uuteen päivään. Huoletonta ja iloista yhdessäoloa.

//Kuva meidän perheen tytöistä otettu mökillä Turun saaristossa joskus 90-luvun puolivälissä. Isä on kameran takana, tietty.. :) //

Muistan miten jännää oli kun ystävät ja sukulaiset tulivat kyläilemään meidän pieneen saareen. Muistan sen, miten kavereiden kanssa saimme nukkua teltassa (luultavasti aivan liian lyhyitä yöunia) ja pelasimme ulkopeleja koko päivän. Muistan miten piirsimme ja väritimme satoja kuvia ja rakensimme majaa metsään. Juhannuskokko kalliolla. Kukkaseppeleet. Aurinko joka aina paistoi, mutta koskaan ei ollut liian kuuma. Kaikki olivat aina iloisia ja hyväntuulisia ja meillä ei ollut kiire minnekkään. Tätä pohtiessani huomasin, että muistan vain ne ihannimmat, hauskimmat ja kivoimmat jutut. Mielessäni ei ole yhtään surullista hetkeä, haavaa, hyttysenpuremaa, sadepäivää tai väsynyttä hetkeä - vaikka olen vakuuttunut siitä, että myös näitä hetkiä on ollut. Ei, niitä en muista.. Kaikki oli vaan.. ihanaa.

Haluaisin luoda tällaisia muistoja myös omille lapsilleni. Rauhallista, vaivatonta ja iloista läsnäoloa ilman stressiä. Kesämuistoja.

Mitä sinulla tulee mieleen kun ajattelet kesälomia lapsena?

-Såfin

Lusikkaleivät

Meidän lasten mummo sai ihanan idean joitain päiviä sitten kun olimme mökillä. Hän tekaisi lusikkaleipätaikinan kulhoon ja kutsui kaikki lapset ja muut lapsenmieliset paikalle. Itselleni nämä lusikkaleivät olivat uusi tuttavuus. Idea on siis se, että taikina muotoillaan lusikan avulla soikion muotoiseksi ja paistetaan uunissa. Sen jälkeen kahden keksin väliin laitetaan hilloa ja koko hela homma pyöräytetään sokerissa. Nam..

Meidän leivontapöydän ääressä oli yksi todella ahkera keksien muotoilija ja sitten se pienempi versio joka.. noh.. lähinnä ajatteli, että se lusikka oli tarkoitettu syömisen apuvälineeksi. Hahaa.. Ei se mitään, onneksi meille muillekin jäi pikkuleipiä yli, että myös me pääsimme maistelupuuhiin. Me juhlistimme meidän isi-ihmisen nimppareita ja nämä kyllä kruunasivat aamiaispöydän!

Hyvän lusikkaleipäreseptin löydät esim. täältä.

Oletko sinä leiponut lusikkaleipiä aiemmin?

-Såfin

Puistoruokailua

Noin 150 metriä meidän kodista sijaitsee aivan ihana puisto. Sellainen jossa on mm. kiipeilytelineitä, hiekkalaatikkoa, keinuja, piirrustuspiste, uima-allas, jalkapallokenttä, vanhoja omenapuita ja kaikenlaista kivaa kesätoimintaa. Tänä vuonna Helsinkiläisissä leikkipuistoissa järjestetään lapsille keittolounasta jokaisena arkipäivänä - niin myös meidän lähipuistossa. Siis miten huippu juttu tämä on?! Etenkin niille pienille koululaisille joiden vanhemmat ovat töissä. Ruokalistan voi etukäteen tarkistaa kaupungin silvuilta ja myös eri leikkipuistojen aukioloajat ja sijainnit.

Sen lisäksi, että pienille lapsille on tarjolla ruokaa, tämä on samalla tosi kiva sosiaalinen tapahtuma. Joka päivä kun kello lyö 12 meidän puistosta löytyy yli 50 pientä lasta ruokajonossa. Lapsille löytyy leikkikaveri ruokailun jälkeen ja aikuisille taas juttuseuraa. Viime viikolla kun me aikuiset vielä olimme töissä meidän lapset olivat puistoruokailemassa mummonsa kanssa. He saivat siellä italianpataa, kalakeittoa ja bataattikeittoa. Omat leivät ja astiat pitää tuoda mukanaan. Viimeisenä päivänä ennen mökillelähtöä me kävimme puistossa koko perheen voimin. Silloin siellä oli teemana allasbileet ja lapset olivat tuoneet omat puhallettavat uimalelut mukanaan. Puistossa oli aivan ihana tunnelma: ihmisvilinää, iloisia lapsia ja tyytyväisiä vanhempia. Aivan loistava veto kaupungilta!

Oletteko käyneet puistoruokailemassa? järjestetäänkö teilläpäin ohjelmaa tai ruokailuja puistoissa?

-Såfin