Syysloman lähestyessä huomasin miten innoissani olin siitä ajatuksesta, että pääsisimme edes hetkeksi pois omista kotinurkista. Silloin tein sen päätöksen, että oman mielenterveyden kannalta tekisimme jatkossa joka kuukausi jonkinmoisen pienen piipahduksen muihin maisemiin. En nyt tarkoita luksuslomaa joka kuukausi, mutta edes jotain pientä olisi kiva tehdä. Jotain sellaista joka veisi ajatukset pois kotinurkista, paikasta jossa minä ja isi-ihminen vietämme kaikki päivät pitkät. Syyslomallamme olimme kauden viimeistä kertaa meidän mökkisaaressa Näsijärvessä. Meillä oli ajatus rentoutua ja lopuksi laittaa mökit kiinni talvea varten. Pojat olivat vapaalla keskiviikosta perjantaihin ja myös minä ja isi-ihminen olimme ottaneet muutaman lomapäivän. Projektiksi otimme myös syödä mökin pakkanen tyhjäksi ja laittaa sieltä löytyvistä aineksista kivoja ruokia. Jotta ei ihan vaan loikoiluksi menisi, päätimme myös tehdä päiväretken Helvetinjärven kansallispuistoon. Tämä oli retki jota suunnittelimme jo kesälle, mutta se jäi toteuttamatta muiden kiireiden takia. Se ei haittaa, sillä itseasiassa syysretket metsään on ihan meidän lempipuuhia. Ei ole ötököitä, on värikästä ja raikasta ja väkeä on vähemmän..
Helvetinjärven kansallispuisto kiinnosti myös meidän poikia. He ihmettelivät jo etukäteen, että: "saako siellä sitten sanoa "helvetti"?". Hahaa.. taisi sitä sanaa tosiaankin tulla sanotuksi muutamaan otteeseen. Helvetinjärven kansallispuiston itäisellä portilla oli syyslomaviikolla hieman ruuhkaista ja autoja oli paljon. Onneksi löysimme parkkipaikan ja lähdimme tallustelemaan "helvetistä itään"-reittiä. Päivä oli viileä, mutta jotenkin pakkasrajaa hipova lämpötila tuntui sopivalta juuri tälle paikalle. Onneksi olimme pukeutuneet lämpöisesti. Reitin kohokohta oli hienon näköinen rako maankuoressa jota kutsutaan Helvetinkoluksi ja tietenkin kirkas ja syvä järvi jonka mukaan koko kansallispuisto oli nimetty.
Saimme reitin varrella nähdä todella hienoja maisemia. Kipusimme pitkiä ja erittäin korkeita (!!!) portaita alas helvetin järvelle asti. Sieltä löysimme grillauspaikan, retkimajan ja puuvaraston. Sieltä löytyi myös ulkokäymälät. Kun järveltä jatkoi matkaa edelleen itään, törmäsimme kuuluisaan Helvetinkoluun jonka jälkeen reitti vei ensiksi korkeiden kallioden kautta upealla suo-alueelle. Kaikki maisemat olivat jotenkin aivan kuin olisivat olleet suoraan jostain sadusta. Emme voineet vastustaa pienen leiripaikan virittämistä korkealle kalliolle josta oli hienot näkymät järven yli. Keitimme siinä trangialla kahvit ja lapset söivät keksejä. Siinä hetkessä oli jotain todella erityistä ja idyllistä.
Meidän päivä kansallispuistossa oli todella onnistunut. Illalla oli ihana palata mökille ja saunoa rantaviivan läheisyydessä olevassa höyryävän kuumassa saunassa ja ihailla terassilta tähtiä. Istuimme myös pitkään paljussa (pojat söpöissä saunahatuissaan) ja juttelimme elämästä.
Millä tavoin sinä irtaudut arjesta tällä hetkellä?
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti