Halusin vielä kirjoittaa vähän meidän joulusta, vaikka monessa mielessä katseemme on siirtynyt jo eteenpäin tuleviin asioihin ja ensi vuoteen. Jouluaattoa ei vaan yksinkertaisesti voi ohittaa. Lapset olivat jännittäneet tätä juhlapyhää varmaan enemmän kuin mitään muuta koskaan aiemmin. Jouluaattoa edeltävänä iltana jännitys oli jo katossa ja meidän esikoinen ei millään olisi malttanut mennä nukkumaan. Heti aamu seitsemän jälkeen hän herätti meidät ihanasti pomppimalla meidän sängyssä pukeutuneena disko-tonttulakkiin maailman suurin hymy naamallaan. Nyt on JOULU! Nappasin tämän pirteän miehen kainaloon ja menimme heti tarkistamaan jos näkisimme ikkunasta tonttuja. Sanoin hänelle "tuolla.. näetkö.. mitä tuolla puskan takana on?" hän vastasi minulle "se on varmasti pantteri".. Hahaa..
(Photos by L. Stormbom)
Vietimme aamupäivän rauhassa kotona ja availimme muutaman paketin kuusen alta. Katsoimme lumiukko-elokuvan ja suuntasimme joulupuurolle Momin ja Mofan luokse. Teimme oikein kunnolla töitä, että saisimme puuroastian tyhjennettyä jotta manteli löytyisi. Kun kaikki puuro oli syöty, manteli oli edelleen hukassa. Katseet kääntyivät väkisin meidän nuorimmaiseen joka ei ehkä vielä ihan ymmärtänyt tätä manteli-juttua. Kukakohan söi mantelin kertomatta? Kadonnut manteli on vielä tänäkin päivänä mysteeri..
Vietimme aamupäivän rauhassa kotona ja availimme muutaman paketin kuusen alta. Katsoimme lumiukko-elokuvan ja suuntasimme joulupuurolle Momin ja Mofan luokse. Teimme oikein kunnolla töitä, että saisimme puuroastian tyhjennettyä jotta manteli löytyisi. Kun kaikki puuro oli syöty, manteli oli edelleen hukassa. Katseet kääntyivät väkisin meidän nuorimmaiseen joka ei ehkä vielä ihan ymmärtänyt tätä manteli-juttua. Kukakohan söi mantelin kertomatta? Kadonnut manteli on vielä tänäkin päivänä mysteeri..
Jouluaattona saimme vielä nukkua päiväunet ja suuntasimme sitten toiseen mummolaan juhlistamaan aattoa. Siellä saimme syödä oikein kunnon jouluisen juhlaillallisen jonka jälkeen oven taakse ilmaantui joulupukki. Meidän esikoinen lauloi ja istui jopa joulupukin sylissä. Meidän nuorimmainen ei taas ollut moksiskaan tai oikeastaan edes kiinnostunut koko tilanteesta. Hän tuumasi luultavasti, että joku hieman outo tyyppi tuli nyt tänne kylään ja hirveästi tavaraakin toi mukanaan. Ilo pääsi valloille vasta kun pukki oli lähtenyt ja hän keksi, että pakettien sisällä oli leluja myös hänelle. Hahaa..
Sellainen joulu meillä!
Kiitos kaikille kanssajuhlijoille ja vielä iso kiitos kaikista ihanista lahjoista.
-Såfin
PS. Kuvat eivät ole rusinamainos, vaikka niin voisi luulla.. Hahaa..
Mukavalle kuulosti :) Meillä joulupukki sai pojilta erittäin riemukkaan vastaanoton ja nuorin tosi kohteliaasti kysyi missä on hänen lahjat :D Lopulta lauloi kyllä reippaasti joulupukkia ennen lahjojen saamista ja saamisen jälkeen hyppivät pojat pukin polvetkin tohjoiksi. Voi olla ettei ensi vuonna joulupukki enää uskallakaan tulla :D
VastaaPoistaHahaa.. Suoraan asiaan! :D Lapset ovat niin aitoja, ei mitään turhia löpinöitä vaan lahjat tänne! Mutta onneksi pukki sai lopulta kuitenkin kuulla laulun!
PoistaVai että pantteri :D Meilläkin Aku lauloi ja auttoi pakettien jakamisessa, vaikka se vähän vakavaa puuhaa olikin ;) Iivo huusi vaan "pukki pukki" eikä muuten piitannut, kuin tosiaan niistä omista paketeistaan :D
VastaaPoistaJuu, nuo vanhemmat pojat ovat kyllä niin reippaita kun malttavat jo auttaa tuollaisessa vähän vaativammassakin puuhassa. Kokoajan paketteja jakaessa on varmasti kuitenkin mielessä ne jännät omat paketit, jotka odottavat avaamista!! Loistotyyppejä :D<3
Poista