Kahdella jalalla

Tuli päivä kun rohkeus otti vallan ja oli aika koittaa jotain uutta. Tuli päivä kun pienet suloiset kädet päästivät irti tuesta ja koitti onneaan. Kaksi pyöreää pikkujalkaa otti suuremman vastuun kuin aikaisemmin. Hän seisoo. Hän pyllähtää. Hän nauraa. Hän on iloinen, osittain varmasti sen takia, että hän on omaksunut taidon, jota ilman hän uskoi elävänsä loppuelämän. Seisominen, ihanaa! Hän on aikaisemmin vahingossa päästänyt irti tuesta samalla kun hän on tutkinut käsissään olevaa lelua. Nyt tilanne on eri, hän harjoittelee seisomista päämääräisesti. Uudestaan, uudestaan ja uudestaan.

Samaan aikaan kun hän uhmaa maan vetovoimaa seisomalla kahdella jalalla, konttaaminen ei enää kelpaa. Nyt on muutosten aika. Hän haluaa kävellä kaikkialle. Harjoittelemme käsi kädessä kävelemistä iltaan asti. Iltarutiineista ja päivän "treeneistä" huolimatta, häntä ei väsytä kun kello lyö yhdeksän. Meidän pikku Batman valvoo tänä iltana myöhään. Meidän iloinen punaposkinen pieni lepakkomies..

-Såfin