Pieni perunanpesijä

Eilen oli meidän kesäloman ensimmäinen virallinen päivä ja meidän mökin keittiössä hääräsi yksi pieni mies. Meidän 3-vuotias esikoinen pesi totisella ja keskittyneellä ilmeellä uusia perunoita harjalla ja yksi kerrallaan hän sujautti ne sitten kattilaan. Essu kuului tietetenkin tähän tärkeään tehtävään. On lounaan aika. Ennen sitä meidän pojat ovat heränneet ja yrittäneet karata ulos mökistä ennen kuin me vanhemmat heräsimme (havahduimme avainten kolinaan), syöneet pekonia ja omenaa aamiaiseksi, pomppineet trampoliinilla, käyneet metsäretkellä, puhaltaneet saippuakuplia ja nyt on nälkä. Taas. 

Ruokalistalla oli meidän poikien lempiruokaa, kalaa ja perunaa. Tällä kertaa luvassa oli erityisen hyvää kalaa, sillä se on itse pyydystetty (ainakin melkein)*. Ruuan jälkeen on kai taas aika nukkua ja sitten taas syödään vähän lisää. Näitä hetkiä on kyllä odotettu keväästä saakka. Laiskottelua, kalatarinoita, syömistä ja puuhastelua.. juuri täydellistä!

-Såfin

PS. *Palaan vielä myöhemmin meidän juhannuksen hurjiin kalatarinoihin.