Meidän pienin pikkuinen täytti 9 kuukautta. Yksi ystäväni sanoi minusta hyvin kun hän totesi, että 9 kuukautta on vauvalla tärkeä ikä, sillä nyt hän on viettänyt enemmän aikaa masun ulkopuolella kuin sen sisällä. Meidän pikku vauva ei malttanut olla pieni pitkään. Hän oppi kääntymään heti neljän kuukauden iässä, oppi ryömimään kun oli viisi kuukautta. Siitä ei kestänyt monta viikkoa kun hän jo seisoi tukea vasten ja rupesi liikkumaan kahdella jalalla välillä muistaen pitää kiinni, välillä pyllähtäen maahan. Hänellä on aina ollut kova kiire isoveljensä perään.
Hän yrittää myös luonteeltaan olla yhtä hurja kuin isoveljensä. Ilmeitä hän matkii parhaimman taitonsa mukaan ja esittelee isoja hampaitaan. Tällä hetkellä hän on huono syöjä sillä hän ei malta istua paikallaan ruokatuolissaan. Jos hän lyö päänsä vain kerran päivässä koen onnistuneeni. Kolhuja tulee vaikka seisoisi ihan vieressä. Vaarallisin temppu on sammakkohyppy jonka hän myös on oppinut isoveljeltään. Aina pienet kädet ei ota hyppyä vastaan tarpeeksi nopeasti. Hän nukkuu päiväunensa hyvin ja hymyilee kaikille vastaantulijoille. Hän ei koskaan oppinut vierastamaan.
Meidän pikku vauvasta on kasvanut varsinainen vintiö!
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti