Viime viikolla oli todella kummallinen päivä, nimittäin päivä kaupungilla äitikaverin ja kahden pikkuisen kanssa vailla agendaa, aikataulua, ohjelmaa tai suunnitelmaa. Oli muuten kummallinen tunne, kun istahdimme alas Lasipalatsin kahvilaan ja totesimme, että voimme tehdä mitä vain, ilman kiireen tunnetta. Tiemme johti lopulta Annantalon jossa kävimme kurkistamassa uutta näyttelyä "Kun yö värittää" ja joimme luomukuplajuomaa lasten kirjakahvilassa. Näyttelyssä lapset saivat hassutella varjoilla, istahtaa satutelttaan ja leikkiä sanoilla erilaisissa taideteoksissa.
Katselimme myöhemmin ohiajavia ABI-rekkoja joista tarttui iloista energiaa ja pieniä lapsia jotka vähintään yhtä iloisina keräsivät namusia kaduilta pusseihinsa. Tuntuu hyvältä pysähtyä katselemaan kadun vilskettä, ilman takaraivossa muistuttavaa pikkupirua nimeltä "Kiire". Piipahdimme pikkukauppoihin kun lapset nukkuivat vaunuissa ja lopulta kävimme vielä syömässä kaikessa rauhassa. Teimme paljon ja samalla emme tehneet mitään..
Lisää tällaisia "Latte-mamma päiviä"!
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti