.. ja mitä tapahtuu lapsen sanavarastolle jos hänelle ei lueta? Tässä hieman karuja lukuja tämän asian tiimoilta jotka pysäytti ainakin minut miettimään iltasadun lukemisen tärkeyttä. Ystäväni jakoi aiemmin viikolla facebookin kautta aika pysähdyttäviä lukuja* lapsen sanavarastoista. Olen aina tiennyt, että on tärkeää lukea lapselle, mutta en tiennyt että se on näin iso juttu..
17-vuotiaan sanavarasto joka on lukenut ja jolle on säännöllisesti luettu tekstejä on 50 000 - 70 000 sanaa.
17-vuotiaan sanavarasto jolle ei ole luettu tai joka ei ole lukenut tekstejä säännöllisesti on 15 000-17 000 sanaa.
Aikuinen tarvitsee ainakin 50 000 sanaa pärjätäkseen arjessa.
Äh! Tulee jotenkin syylinen olo, vaikka luemmekin paljon lapsillemme.. Meillä luetaan pääosin iltaisin ja meidän esikoiselle rauhallinen hetki jommankumman vanhemman kanssa iltasadun parissa on muodostunut tärkeäksi rutiiniksi. Mutta en tahdo olla tekopyhä, onhan niitä iltoja jolloin iltasatu meilläkin on jäänyt lukematta.. Meidän nuorimmainen taas viihtyy kirjojen parissa hieman eri tavallan. Ensin hän repii kaikki hyllyssä olevat kirjat alas ja sen jälkeen hän kantaa ne yksitellen olohuoneeseen ja joskus hän malttaa pysähtyä puuhissaan kuuntelemaan ja katselemaan kirjojen kuvia yhdessä.. Hahaa.. Tänään lupaan kuitenkin lukea kummallekin pojalle iltasadun kannesta kanteen!
Miten teillä luetaan?
-Såfin
*luvut ovat peräisin Mats Myrbergiltä joka on erityispedagogiikan professori Tukholman yliopistolla
Meidän vanhempi poika kiinnostui kuuntelemaan kirjoja vasta täytettyään 3. Sitä ennen "iltasaduksi" minä joko lauloin (meillä on oma pitkä litania) tai iskä kertoi omasta päästä jonkun tarinan, kirjoja ei jaksanut kuunnella. Nykyään kuuntelisi vaikka maailman tappiin asti ja ollaan aloitettu Peukaloisen retket (se kunnnon pitkä kirja) jatkotarinana iltaisin. No tämä kohta 1vee..hänhän "ahmii" kirjoja..kirjaimellisesti..
VastaaPoistaOn toisaalta hauskaa kun lapset ovat niin erilaisia ;D Kirjojen lukeminen on ihan sitä parasta yhteistä puuha, joten kiva että teidän esikoistakin on alkanut kiinnostaa!
VastaaPoistaMielenkiintoisia lukuja! Juuri mietinkin, että miten paljon mahtaa olla hyötyä kun koitan lapselle koko ajan jutella ja höpöttää...kirjoista hän ei vielä ymmärrä hölkäsen pöläystä...taidan jatkaa yksin puheluani jatkossakin ja iltalauleluja.
VastaaPoistaJep! lisää tarinoita vaan, vaikka se tuntuukin hassulta.. Ja kyllä kirjoista kerkee kiinnostua vielä myöhemminkin :D
Poista