Oli meidän lomamme 32. päivä. Taivas oli sininen ja olimme juuri täyttämässä meidän mökkiyhteysveneeseen kaikki ruoka- ja vaatekassit. Kun saimme pelastusliivit puettua päälle, taivaalta alkoi ripsottelemaan hieman sellaista mukavaa pientä kesäsadetta. Taivas tummuu. Käynnistimme veneen moottorit ja samalla sade yltyy. Sitä ei voinut kutsua enää mukavaksi pieneksi kesäsateeksi. Nyt sataa oikein kunnolla. Lähdemme liikkeelle ja mitä lähemmäksi pääsemme mökin laituria sade yltyy entisestään. Nyt sataa kaatamalla, isolla K:lla. Kun pääsemme kiinni laituriin huudamme jo kauhuissamme. "Pelasta tietokone".."lasten vaatteet"..
Juoksemme edestakaisin kassien kanssa. Jopa meidän muuten mahdoton 1,5-vuotias villimys on pysähtynyt ihmettelemään poikkeuksellisen runsasta sadetta mökin kuistille. Ensin harmitti. Sitten nauratti. Harvoin olemme nähneet tällaista sadekuuroa. Vaikka olimme solmineet muoviset ruokakassit kiinni, niiden pohjalla oli silti noin litra vettä. Kuivasimme ruokia käsipyyhkeillä ja ripustimme kaikki vaatteemme kuivumaan. Jauhopussia, sokeria ja muita vedelle herkkiä ruoka-aineksia ei enää voinut pelastaa. Kun kuivaamisoperaatio oli saatettu loppuun voitte arvata minkä sääilmiön näimme taivaalla. Kyllä, aurinkohan siellä!
Vaikka tapahtumasta on jo muutama päivä, emme silti vielä ole toipuneet tästä kastumisesta kunnolla.. Hihii!
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti