Se ei ollut ihan perinteisin näky. Olimme menossa lähellä sijaitsevalle maitotilalle meidän mökin läheisyydessä yhdessä meidän kaveriperheen kanssa hakemaan maitoa lettujen paistamista varten ja siinä me näimme sen: Laaman. Pieni (ensin hieman ujo) Laama oli ulkoilemassa ihan niin kuin mikäkin koira. Se piiloutui ensin ulkoiluttajansa taakse ja säikkyi hieman meidän lasten innostuneita ja äkkinäisiä liikkeitä. Kun lapset rauhallisesti ottivat yhteyttä, Laama tottui ajatukseen pienistä vilkkaista lapsista ja antoi heidän silittää itseään. Lopulta tämä Laama oikein innostui ja antoi yhdelle meidän pienelle neitokaiselle halauksen. Hihii..
Näimme toki lehmiäkin, mutta mieleen tältä reissulta jäi kyllä se pieni alle vuoden ikäinen Laama. Se asuu isossa aitauksessa maitotalolaisten talon takana muutaman hieman isomman Alpakan kanssa. Ihmettelimme ettei Laama sylkenyt meidän päälle, mutta selvisi että Laamat sylkevät lähinnä toistensa päälle. Pieniä, pörröisiä ja suurisilmäisiä laamoja voi siis huoletta silittää..
-Såfin
PS. Letut tuoreesta ja rasvaisesta maidosta ovat aivan taivaallisen hyviä. Kiitos vaan lettumestareille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti