Poikien harrastukset

Syksyn harrastusvuosi käynnistettiin tällä viikolla. Meidän perheessä ollaan pääasiassa innokkaita harrastajia. Minusta olisi kivaa, että pojat voisivat harrastaa kaikkea ja kerkeisivät kokeilla mahdollisimman paljon erilaisia lajeja ennen kun ne sitten löytävät jossain vaiheessa sen "oman juttunsa". Kolikon kääntöpuolella on sitten se arvokas vapaa-aika ja perheen yhteiset illat. Lapselle pitää tietenkin jäädä myös suunnittelematonta aikaa. Aikaa leikkiä, käyttää omaa mielikuvitusta ja vaan olla. Me ollaan huonoja tuossa suunnittelemattomassa ajassa. Jotenkin sitä jää aina liian vähän. Siihen on syypäänä meidän perheen kummatkin aikuiset. Minä olen se jolla on todella paljon suunnitelmia tulevalle viikolle ja jos suunnitelmia ei ole, meidän isi on se joka on täynnä energiaa ja järjestää aina jotain extempore-ohjelmaa.

Tulevana syksynä meidän 4-vuotiaalla on kolme harrastusta ja meidän 1,5-vuotiaalla on kaksi. Harrastamme kerran viikossa koko porukalla yhdessä uintia ryhmässä, jossa lapset polskivat ja oppivat uimaan ja samalla muistamme viettää sitä perheaikaa. Meidän esikoinen aloittaa uutena harrastuksena nyt bändikoulussa ja hän jatkaa myös teatterikerhossa, joka järjestetään n. joka toinen viikko. Meidän vilivilpertti taas aloittaa (missäs muualla kuin) sirkus-temppuilukoulussa! Hihiii.. Aikamoinen hulabaloo tästä syksystä siis on tulossa! 

Miten teillä suhtaudutaan harrastuksiin? Pitääkö lapsella olla harrastuksia?

-Såfin

PS. Olette ehkä huomannut, että olen aivan täysin ihastunut tuohon miesten Benettonin keltaiseen printtipaitaan, kun se jo toistamiseen pääsee tänne blogiin mukaan. Jos sitä olisi naisille, pitäisin sitä joka päivä!