Se on sitten Maisteri..

... meidän isi-ihminen siis! Eilen nostimme vihdoin maljaa yliopistolla meidän tuoreelle herra Maisterille. Meidän isi-ihmiselle jonka kiireistä olen kirjoittanut aiemmin täällä. Hän joka tekee kaikkea: opiskelee, käy päivätöissä, rakentaa taloa, pyörittää harrastusyritystä, harrastaa jääurheilua ja on vielä kaiken lisäksi aivan mahtava isä pojilleen. Superihminen, jotten sanoisi. Eilen ne yliopiston ovet sitten sulkeutuivat viimeistä kertaa ja ulos asteli mies jolla oli ruusu ja paperit kädessä. Hänellä oli myös maailman levein hymy.. ja syystä.

Tämä muutaman vuoden oppimispyrähdys ei ollut minkään pitkäaikaisen suunnittelun tulos. Kiekkopelissä murtunut jalka ja kuukauden sairasloma kotona toimettomana sai kuitenkin "kohtalokkaan" lopputuleman kun meidän isi-ihminen päätti huvikseen ihan vain ajanvietteeksi lukea pääsykokeisiin. Ja sitten hän meni ja pääsi sisään. Hahaa.. Nyt kolme vuotta myöhemmin skoolaamme siis samalla murtuneelle jalalle, elämäntilanteille jotka johtavat toiseen ja kaikelle sille mitä voi tapahtua jos vaan antaa elämän viedä..

Suurensuuret onnittelut meidän Maisterille!

-Såfin