Olen aiemmin kirjoittanut juttua siitä, että meidän 1 v 7 kk vanha kuopus ei vielä ole suostunut laajentamaan sanavarastoaan - eikä tilanne oikeastaan ole muuttunut muutamassa kuukaudessa kovin paljon. Hänen käytössään on edelleen muutamia hassuja sanoja, jotka eivät todellakaan ole ihan siitä tyypillisimmästä päästä. Nyt voin helpotuksekseni kuitenkin huomata, että hän ymmärtää minua paljon paremmin kuin ennen. Nykyään hän jopa noudattaa antamiani ohjeita (joskus) ja mm. osoittaa tavaroita pyynnöstä. Mutta sanoja.. niitä kun ei vaan tule!
Olemme olleet kärsivällisiä ja yrittäneet keksiä tapoja saada hänet puhumaan ja matkimaan meidän ääntelyä, kuitenkaan siinä onnistumatta. Hän puhuu vain silloin kun itse haluaa ja pyrkii siihen, että saa kaiken vain osoittamalla. Yhtenä iltana kun lapset olivat isinsä kanssa kotona, meidän kuopus selitti vauvamaisella puhetyylillään pitkään ja hartaasti isille jotain asiaa ja osoitteli samalla leikkihuoneeseen. Isi ei tietenkään ymmärtänyt mistä oli kyse ja kuopuksemme hermostui pikkuhiljaa ja nosti ääntään. Hän papatti ja papatti ja osoitti ja osoitti. Isi ei ymmärtänyt. Meidän kuopus hiljeni lopulta sanoi pienen tauon jälkeen... "JUNARATA". Hahaa. Isin suu loksahti auki ja hän meni auttamaan kuopustamme ottamaan esille junarataa.
Eli etkö isi nyt voisi ymmärtää, että haluan tuon junaradan ilman että minä oikeasti joudun SANOMAAN sitä ääneen..??
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti