Tuloksia. Tuloksia. Tuloksia. Ole parempi, treenaa enemmän, yritä paremmin. Hei nyt vähän tsemppiä. On selvää, ettei pienen lapsen harrastus pitäisi kuulostaa tältä. Meidän lapset ovat tähän mennessä olleet lähinnä leikkimielisissä harrastuksissa jossa leikitään piirileikkiä, ehkä potkitaan vähän palloa ja taputetaan yhdessä kun lapsi tekee maalin. Temppukoulu, perhefudis, taaperosirkus - tiedät nämä!? Ei siis missään tapauksessa mitään tavoitteellista puuhaa, vaan lähinnä hauskaa yhdessäoloa. Tänä keväänä teimme muutoksen ja lopetimme luistelukoulun jossa meidän esikoinen oli saanut tanssia piirileikkiä ja hassutella jäällä. Hän halusi itse sen sijaan aloittaa Leijona-kiekkokoulussa. Ilmoitimme hänet kiekkokouluun, ostimme mailat ja suojat ja päästimme hänet valmennettavaksi jäälle yksin ilman meitä aikuisia..
Tiedostan hyvin, että tämä uusi harrastus on tavoitteellisempi ja erilainen kuin meidän aiemmin kokeilemat harrastukset. Liian aikaisin en haluaisi, että harrastaminen olisi totista. Sen kuuluisi olla hauskaa, paikka jonne voi mennä iloitsemaan ja samalla oppimaan uutta. Pienen lapsen ei kuuluisi tuntea paineita tai totista kilpailua. Ainakaan minun mielestä. Se ei kuitenkaan poista sitä, että meidän esikoisella on aito ja aivan suunnaton mielenkiinto kiekkoilua kohtaan.
Leijonakiekkokoulussa pojat pelasivat viime kerralla ensimmäisen jääkiekkopelinsä. Meidän 5-vuotias valitsi ennen peliä värikkään teippauksen mailaansa ja hassutteli menemään jäällä uudessa kiekkopaidassaan. Liikkistä. Koska kiekkotaipaleemme on vasta alkamassa niin hommasta ei vielä ole tullut mitenkään tavoitteellista, mutta tiedän tarkalleen minne tämä polku johtaa ja se muuttuu hyvin intensiiviseksi ja vaativaksi jo muutamassa vuodessa. Kohta hän jo haluaa luistella nopeammin, paremmin ja tehdä enemmän maaleja kuin kukaan muu. Toivottavasti hän silloin haluaa tehdä niin sen takia, että hän itse nauttii siitä..
Minkälaisia harrastuksia sinun lapsilla on? Onko harrastukset tavoitteellisia vai ennemminkin hauskaa ajanviettoa?
t. Tuleva lätkämutsi (?)
Meillä harrastukset on vielä ihan leikkiä kun Alisa on niin pieni, mutta itse pelasin aikoinaan suht tavoitteellisesti ja "tosissani" lentopalloa. Teini-iässä lopetin, mutta harrastuksesta jäi silti hyvät fiilikset ja paljon kivoja muistoja. :) Tsemppiä pienelle kiekkoilijalle sekä tietenkin vanhemmille, harrastus kun saattaa vaatia paljon työtä myös vanhemmilta. :)
VastaaPoistaNiin se pitääkin olla kun lapsi on tosi pieni - se on enemmän se yhteinen aika vanhemman kanssa joka merkitsee! :) Hyvä, että sinulle on jäänyt hyvät kokemukset lentopalloharrastuksesta.. se antaa toivoa <3 Toivottavasti myös meidän lapset puhuvat meille ja kertovat omia tuntemuksia harrastuksista..
PoistaMeidän pojat oli myös yhden kauden Leiona kiekkokoulussa. Hyvät kokemukset jäi. Pojat olivat jo vähän isompia ja paljon jo isänsä ja kavereiden kanssa luistelleita. Tällä hetkellä 10- ja 9- vuotiaat ovat säbä ja futisjoukkueissa. Kummassakin lajissa on onneksi löytynyt joukkue, joissa kannustetaan, tsempataan eikä karjuta kentän laidalta. 6v tyttö on tyttöjen futisjoukkueessa, josta myös hyvät kokemukset. Nuorin 3,5v ei vielä harrasta mitään. Tsemppiä lätkämutsille tai mikä ikinä susta tuleekaan!
VastaaPoistaJoo, tämä Leijona-kiekkokoulu vaikuttaa kyllä tosi kivalta! Ei tule huutoa jos ei jaksanutkaan keskittyä ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ikähaitari on myös suuri 5-9 vuotiaille, eli aika eri tasoista porukkaa tietenkin! Kiva, että olette löytäneet hyvät joukkueet jossa lapset viihtyvät! Se on tärkeintä! <3 <3
PoistaMeillä ei ainakaan eskarilainen enää edes viihdy luistelukoulun piirileikkien keskellä. Hän kaipaa toimintaa ja aikoo tulla isona maailman parhaaksi kiekkoilijaksi. On pojalla ainakin tavoitetta :D
VastaaPoista