Jokaiselle oma kirjain, oma muki, vähän niin kuin 90-luvulla mutta tyylikkäämmin. Nimikkokirjainmukit kuuluivat tavarana aikaisemmin sellaiseen kategoriaan, joita en uskonut omistavani koskaan. Toisin kuitenkin kävi. Nämä ihanat Design Lettersin mukit ovat löytäneet tiensä meidän perheen käyttöön ja niistä juodaan nykyään aamupalamehut, annostellaan karkkipäivän herkut tai tarjoillaan sivusalaatit ruualla. Käytämme niitä ahkerasti ja pojat tunnistavat tietenkin jo omat mukinsa. Se, joka erehtyy ottamaan jonkun toisen mukin, saa kyllä huomautuksen! "Heeeei, tuo on äitin kirjain"..
Listaan "asioita joita en koskaan usko omistavani", kuuluu paljon muutakin kuin nimikkomukit. Listalle pääsee ainakin kelloreput, yli-isot untuvatakit, trumpettihousut, nappisverkkarit, tasaisesti paksupohjaiset kengät tai miehen kanssa samanlaiset sävysävyä olevat kahisevat ulkoilupuvut. Keksisin tälle listalle varmasti paljon lisää. Ajatuksen harhaili juttua kirjoittaessa myös miettimään mitä asioita meidän lapsilla mahtaa olla tällä listalla, kun he kasvavat isoiksi. Veikkaisin ainakin crocsin kengät, pillifarkut ja valkoinen sisustus. Siis niin 2000-luvun alkua..
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti