Olemme tulleet siihen pisteeseen, että olemme miettimässä tulevia ratkaisuja hoitomuodon suhteen. Palaan töihin kesän jälkeen, jolloin meidän kuopus on 1,5 vuotias. Minusta tämä on hyvä ajankohta meille kaikille siirtyä eteenpäin - minun mielenterveyden ja kuopuksen itsenäistymisen kannalta. Ajankohdan suhteen minulla ei ole epäilyksiä lainkaan, minusta ei ole kotiäidiksi yhtään pidempään. Mutta, mutta.. Nyt meidän pitäisi päättää miten ratkaisemme suuren hoitokysymyksen. Lapsemme ovat ruotsinkielisessä päivähoidossa ja paikkoja on alueellamme hyvin rajoitetusti. Meitä on ohjeistettu laittamaan paikkahakemusta mahdollisimman pian (!!).
Meidän esikoinen on tähän asti ollut perhepäivähoitajalla, joka on aivan superhyvä. Hänen luokse mahtuu vain 4 lasta, eikä meillä ole toivoa saada paikkaa kummallekin lapselle hänen luota. Kävin siksi ystävän kanssa tutustumassa muutamaan vaihtoehtoon lähialueella. Joukossa oli sekä ryhmäperhepäivähoitopaikkoja ja yksi isompi päiväkoti.
Olen niin tottunut melko rauhalliseen menoon perhepäivähoitajamme luona, että iso päiväkoti tuntui jotenkin aivan liian isolta paikalta (etenkin meidän pienelle). Lapsia oli joka nurkassa.. Iiik! Meidän siinä vaiheessa 4-vuotias esikoinen voi tosin jo kaivata lisää leikkikavereita ja laajempia piirejä. Iso päiväkoti olisi myös koulun vieressä ja siirtyminen sinne myöhemmässä vaiheessa, olisi mutkattomampaa. Perhepäivähoitajien luona taas olisi rauhallisempaa ja jotenkin kotoisampaa ja tuntuu näin suoralta kädeltä paremmalta vaihtoehdolta. Toisaalta mietityttää kestäisikö meidän arki, jos esikoinen ja kuopus olisi eri paikoissa hoidossa - sillä on mahdollista, ettei samasta ryhmäperhepäiväkodista saada kaksi paikkaa. Tulisiko päiväkotirallista aivan liian ylivoimaista siinä tapauksessa?
Mitä tehdä..? Päässäni on aivan liian paljon kysymyksiä!
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti