Meidän kuopus on viime päivien aikana harjoitellut tekemään erilaisia ilmeitä. Kun olemme kieltäneet häntä repimästä kuusenkoristeita, hänen suunpielet painuvat alas dramaattiseen suruilmeeseen. Kun jompikumpi meistä vanhemmista on pukenut hänelle ulkovaatteet, hän rankaisee pukijaa kiipeämällä toisen aikuisen syliin ja näyttää vihaisen ilmeen rypistämällä kulmakarvat. Kaikista ihanin tilanne on kuitenkin se, kun kamera otetaan esille. Hän on oppinut hymyilemään ja poseeraamaan aina kun näkee kameran pienen merkkivalon syttyvän. Toissapäivänä kun esikoisemme halusi katsoa kameraa ruokailun päätteeksi, hieman nuhainen pikkuveli toisella puolella pöytää alkaa esittämään hurjan iloisia ja nauravia ilmeitä.. Hahaa!
Meillä on ollut todella kiireinen syksy ja aina ei ole ollut aikaa pysähtyä huomioimaan tällaiset ihanat tilanteet. Nyt kun koko perhe on lomaillut yhdessä jouluaatosta asti, olemme rauhoittuneet oikein kunnolla. Olemme nauttineet ihan pelkästään kotona olemisesta ja ottaneet aikaa mm. nukkua päiväunet joka päivä. Olemme myös hoitaneet ne pienet asiat, jotka alitajuntaisesti ovat ärsyttäneet meitä koko syksyn. Tiedätte sen listan mielessä: ompele tuo nappi, pese nuo tahrat naamiaisasusta, teippaa tuo repeytynyt lastenkirjansivu, vaihda patterit tuohon lastenleluun jne..
Arkemme alkaa vasta loppiaisen jälkeen ja siinä vaiheessa olemme jo varmasti levänneet tarpeeksi!
-Såfin
PS. Olen muuten huomannut, että tuolle "tekemättömät"-listalle mahtuu aina n. 10 asiaa. Kummallista on kuitenkin se, että kun yhden saa hoidettua, tilalle ilmestyy välittömästi seuraava hoidettava asia. Lista ei lopu koskaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti