Kun hylkäsimme joulusiivouksen..

Se olisi viimeinen päivä ennnen joulua! Askartelusakset, lahjapaperirullat ja teipit ovat kovalla käytöllä. Nautimme lasten innostuksesta ja kuuntelemme joulumusiikkia. Juoksemme viimeisillä lahjakierroksilla. Hylkäämme viimein ajatuksen suuresta joulusiivouksesta. Ei tänä vuonna. Joulu saa tulla ilman sitä. Unohdamme pesemättömät pyykit ja hypistelemme ennemmin pakettien parissa ja mietimme mitä lapset mahtavat pitää lahjoistaan. Mietimme pitäisikö meidän täyttää jääkaappi joulupyhiä varten. Unohdamme senkin ja päätämme käydä pikkukaupoissa joulupyhinä jos tulee tarve ja päätämme olla sen parempia avustaija meidän vanhemmille ja auttaa heitä tyhjentämään jääkaappia. Kutsuimme sen sijaan muutamat ystävät illaksi meille. Ihan vaan istumaan iltaa. Nautiskelemaan hetkestä. Ei siivotusta kodista tai täydellisistä lahjapaketeista vaan yhdessäolosta. 

Meidän perhe ja Lapsiparkki-blogi hiljenee nyt joulunviettoon ja kuullaan taas muutaman päivän päästä. Oikein super-mukavaa ja stressitöntä joulua juuri sinulle! <3

-Såfin

Mitä perinteiseen jouluruokapöytään kuuluu?

Joulussa minä odotan eniten sitä rauhallista perheaikaa. Tai noh, onkohan meidän perheaika oikeastaan koskaan rauhallista? Heh. Se yhdessäolo on toki tärkeintä - rauhallista tai ei. Toisella sijalla on ruoka. Jouluna meillä syödään paljon sellaisia ruokia joita emme muuten syö. Meidän jouluruokapöytä on minusta hyvin perinteinen. Sen sisältö ei vuosien varella ole muuttunut kovinkaan paljon, oikeastaan ollenkaan sitten oman lapsuuteni. Tämä on minusta vain kiva asia. On myös ollut hauska huomata, että meidän isi-ihmisen perheessä on myös ollut hyvin samanlaiset jouluruokaperinteet kuin minun lapsuudessani on ollut. Meidän joulupöytä notkuu erilaisia herkkuja ja meillä ollaan aina panostettu etenkin kalapöytään. On erilaisia sillejä, lohikaloja, blinejä, mätejä, erilaisia rapu- ja ranskankermapohjaisia kalamössöjä näin muutama mainitakseni. Rakastan kalaa ja tiedän hyvin, että se syöminen kannattaisikin lopettaa siihen..

Meillä katetaan myös lämminruoka johon kuuluu porkkana-, peruna- ja lanttulaatikot, kinkku ja keittettyjä vihanneksia. Joulupukin vierailun jälkeen on vielä jälkiruoka joka yleensä on luumukiisseliä kermavaahdolla. Jossain vaiheessa taidetaan vielä juoda kahvit ja siihen kylkeen mahtuu kenties vielä piparia ja joulusuklaata. Huhu, sikamoinen setti siis tulossa jälleen kerran. Lapset syövät yleensä vatsansa täyteen kalapöydän ääressä eivätkä ollenkaan malttaisi istua pöydässä sen jälkeen. Ja onhan se ymmärrettävää. Lasten mielestä se ruoka ei todellakaan ole tärkein osa joulua vaan ne LAHJAT!! 

Onko teidän joulupöydässä samanlaisia ruokia? ja mitä sinun mielestä perinteiseen jouluruokapöytään kuuluu?

-Såfin

Piparkakkutalojen sarjatuotantoa

Jaoin tässä muutama päivä sitten instagramissa (@malin.safin) kuvan meidän piparkakkutaloista. Tai oikeastaan piparkakkutalokylästä. Meillä valmistettiin nimittäin pirparkakkutaloja sarjatuotantona viime viikonloppuna. Lapset tykkäävät niin suunnattomasti tästä koristelu-vaiheesta, että olemme jo aika monena vuonna tehneet myös isovanhemmille omat piparkakkutalot ikään kuin yhtenä joululahjana lapsilta. Näin jokaiselle on riittänyt koristeltavaa. Tänä vuonna menimme mistä aita oli matalin kokosimme talot kaupan valmiista paloista. Ja nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa ettei valmistalojen seiniä oikeastaan edes erota näiden kaikkien koristeluiden alta. Heh..

Samalla kun koristelimme taloja minulle muistui mieleen se hetki kun 2-vuotta sitten olimme saman projektin äärellä ja meidän nuorimmainen konttaili hiljaa pöydän alle. Ennen kun ymmärsin tilanteen hän oli jo kerennyt syödä aika monta karkkia jotka oli päässyt tippumaan pöydän ääressä piparkakkutaloja koristelevalta isoveljeltään. Meidän kuopus siis maisteli ensimmäistä kertaa karkkia juuri tällaisen pipparkakkutalo-projektin yhteydessä. Myös nyt saattoi jokunen makeinen kadota meidän poikien suuhun. Onneksi niitä säästyi kuitenkin sen verran, että saimme taloihin hienot lapsenmieliset katot ja seinät.

Onko teillä ollut tapana koristella piparkakkutaloja jouluna?

-Såfin

Valokuvausstudiossa

Meillähän kävi niin hassusti, että meidän pienin 2-vuotias oli sairaana silloin kun päivähoidossa oli valokuvaus. Meitä harmitti ensin tosi paljon ettemme saaneet pikkuveljeä mukaan valokuviin. Onneksi kuitenkin kävi näin, sillä saimme tästä hyvä syyn hakeutua meidän ihanan ystävän valokuvausstudioon: Pyryantero Photography. Tarkoitus tällä valokuvas-sessiolla oli tietenkin saada meidän veljeksistä yhteinen kuva joka jäi puuttumaan päivähoidon valokuvauksista. Koska studiolla oli kaikenlaisia hauskoja rekvisiittoja saimme pojista paljon erilaisia kuvia, yksin, erikseen, seisten, ylösalaisin.. ja noh.. katsokaa itse. Heh. 

Itse valokuvaustuokio meni todella mutkattomasti. Mitä nyt ehkä pojat hieman villiintyivät liikaa nyrkkeilyhanskoista ja luvasta ottaa keskinäistä matsia kameran edessä. Heh. He rentoutuivat jo muutaman räpsyn jälkeen ja alkovat näyttämään erinäisiä ilmeitä kameralle. Studiossa käväisi myös kissa joka tietenkin oli lasten mielestä paras rekvisiitta. Otimme jopa vielä hieman ekstempore muutaman perhekuvan. Studiolla oli ennen kaikkea kivaa ja olemme todella tyytyväisiä kaikkiin näihin iloisiin kuviin. Kiitos Pyryantero Photography!

Oletteko käyneet joskus valokuvausstudiossa perheen kanssa?

-Såfin

Lausahdukset lasten suusta jotka nostavat ihon kananlihalle

Luin tässä taannoin jutun jossa kerrottiin lasten pelottavista lausahduksista ja tarinoista. Nämä pelottavat asiat ovat sellaisia joita pienet lapset päästävät suustaan mutta jotka ei vielä heidän pieneen ikäänsä nähden mitenkään voi pohjautua tietämykseen tai aikeeseen pelotella muita kanssaihmisiä. Myös meillä on kokemusta tällaisista hieman yliluonnollisista lausahduksista. (Ja nyt tätä kirjoittaessa minun iho on taas kananlihalla). Meidän kummatkin pojat ovat joskus juuri 2-vuotta täyttäneenä sanonut mitä kummillisimpia asioita. Nämä hetket ovat koettu täällä meidän omassa kodissa.  Mitä meidän lapset sitten ovat sanoneet? Lue jos uskallat..

Keskustelimme olkkarissa

(Minä kerroin, että myös minulla on ollut isoisä joita lapset ei ole tavanneet, koska hän kuoli kun olin nuorempi). Meidän vanhempi sanoi vakuuttavalla äänellä, että: "tiedän kyllä, olen tavannut hänet".

Olimme meidän kellarissa sijaitsevassa makuuhuoneessa

Äiti, minä en uskalla nukkua. Minä nukun vain kun olen rauhassa. (No mutta nyt olemmme rauhassa täällä yhdessä.) Ei, olla - tuo mies tuolla nurkassa häiritsee minua.

Olimme syömässä välipalaa yhdessä olohuoneessamme

Äiti, tuo valo liikkuu meitä kohti. Minä kääntelen päätä enkä näe mitään valoa ja sitten meidän pieni mies jatkaa sanomalla "Onneksi tämä valo on ystävällinen.."

Olimme tekemässä jauhelihakastiketta keittiössä

Äiti, saako tuo mies tulla meidän kanssa syömään? (Kääntelin kauhuissani päätä eikä ketään näy) Mutta hän ei tykkää valkosipulista. (Olin aivan kauhuissani sillä meidän pieni ei todellakaan osannut sanoa mikä on sipuli, puhumattakaan valkosipulista). 

 

Oletko sinä kuullut lasten suusta jotain vastaaavaa?

-Såfin

Jouluvalmisteluja

Eilen aamulla meidät herätettiin aivan liian aikaisin. Tästä on jo tullut tapa lähiviikkoina. Kaksi pientä poikaa juoksee innoissaan kohti olohuoneessa sijaitsevaa pakettijoulukalenteria avatakseen päivän pakettia. Sieltä paljastui tänä aamuna monsteri-sormukset. Innoissaan nämä tyypit sitten juoksevat meidän vanhempien luokse näyttämään meille uusia sormuksiaan. Matkalla he läväyttävät kotimme kaikki valot päälle. Huokaisemme syvään - on aika nousta uuteen päivään! Vaikka meillä ei ole mitään lukkoon lyötyä aikataulua tälle viikonlopulle, meillä on silti paljon tekemistä. Suunnitelmissa on leipoa piparkakkutalo, hakea joulukuusi, joulusiivota ja pestä pyykkiä sekä hoitaa loput joulukoristelut kuntoon. Joistain meidän hankkimista ja paketoimista lahjoista puuttuu myös kortti..

Meidän viikonloppuun kuuluu kiireestä huolimatta myös päiväunet ja rauhallisia hetkiä. Tunnemme ansaitsevamme sen. Olemme menneellä viikolla taistelleet monen työasian parissa ja arki-iltaisin meidän olohuoneesta on löytynyt kaksi aivan järkyttävän väsynyttä vanhempaa (välillä työkone sylissä) ja kaksi aivan järkyttävän energistä pikkupoikaa. Heh. Ei välttämättä optimaalisin yhdistelmä. Jouluvalmistelut ovat siis tarkoituksella jääneet myöhemmälle. Stressiä tästä emme ole ottaneet, mutta joulutunnelma on vielä hakusessa. Viikolla kuulin kun eräs henkilö sanoi, että hän ehkä jo tunsi hieman joulufiilistä mutta sitten se tunne katosi taas. Tiedän tarkalleen mitä hän tarkoitti. Minulle joulufiilis ei ole mikään taattu juttu, mutta joka vuosi haluaisin antaa sille mahdollisuuden. Tänä vuonna toivon, että tilanne kummankin töissä rahoittuisi niin paljon, että joulufiilis kerkeäisi vallata myös meidän mielen. Yksi on ainakin varma ja se on, että meidän pikkupojat nauttivat näistä jouluvalmisteluista ja he ovat jo täysin joulutunnelmissa. Onneksi on lapset.

Tunnetko sinä jo joulufiiliksen hiipivän?

-Såfin

PS. Kuten kuvasta näkyy saimme eilen haettua hienon joulukuusen ja se on nyt "sulamassa" meidän lasikuistilla. Ilman joulukuusta joulu ei olisi joulu!

Pienet helpot itsetehdyt joululahjat

Kaipaatko viime hetken vinkkejä siihen mitä voisi antaa joululahjaksi? Tykkäätkö tehdä ja askarrella itse? No sitten kannattaa kurkata tämä lista, nimittäin ajattelin tänään jakaa näin viimeisen pre-joulu viikonlopun kunniaksi teille pienen viimehetken vinkkilistan tee-se-itse joululahjoista. Nämä helpot vinkit ja niiden kuvat on poimittu meidän tämän vuoden toteuttamien perjantaiprojektien joukosta..

1. Itsetehdyt korkkiset lasinaluset
2. Lapselle virkatut kananmunat leikkeihin
3. Helppo itsetehty kaulakoru fimo-massasta
4. Itsetehty Lankalintu vaikka joulukukan koristeeksi

5. Itse paahdettua Joulumysliä

6. Sokeri-Lime vartalonkuorinta
7. Itsetehty printti-kangaskassi

8. Lapselle kuorittava banaani vilttikankaasta 

9. Rocky Road suklaata

10. Avaimenperä puisista helmistä

Millä mallilla teidän joululahjat ovat? Askarrellaanko teillä joululahjat itse?

-Såfin