2017/01/31

Meidän meininkiä

Halusin julkaista kirjoituksen siitä mitä meille kuuluu ja siitä mitä kaikkea meillä on ollut mielessä viime viikkojen aikana. Tämä idea syntyi kun luin vastaavan kirjoituksen Kotiäidin elämää-blogissa ja päätin, että minunkin pitäisi tehdä samanlainen postaus. Jokaisen perheen arkeen kuuluu samaan aikaan niin monia juttuja, ettei kaikkea millään edes meinaa muistaa. Mutta tässä ainakin jonkinnäköinen läpileikkaus siitä mitä meidän perheessä on tapahtunut lähiaikoina:

- Olemme surreet meidän läheisen sukulaisen poismenoa ja osallistuneet kauniiseen muistotilaisuuteen. Samalla olemme pohtineet ja selittäneet elämää ja kuolemaa lapsille.

- Meidän lapset ovat hurahtaneet pelaamaan pleikkarilla rallipeliä. Meidän isi-ihminen on lievästi sanottuna innoissaan tästä ilmiöstä.

- Me olemme nukkuneet taas hieman huonommin viimeaikoina. Meidän pienin mies herää keskellä yötä huutamaan. Välillä kyseessä on kiukkukohtaus ja välillä painajaiset.

- Olemme vihdoin saaneet korjattua autoni renkaan joka jo muutaman viikon verran on huutanut kadonnutta rengaspainetta. Selvisi, ettei mitään varsinaista vikaa ollut vaan kyseessä oli vain ohjelmointivirhe. Tarvitsimme siis ohjelmointi-henkilöä emmekä automekaanikkoa. Heh.

- Meidän mini täytti äskettäin 3 vuotta ja järjestimme viime viikonloppuna hänelle synttärijuhlat ralli-teemalla. Toiset juhlat on vielä edessä, joten olemme hieman "kierrosten välissä".

- Blogirintamalla on tapahtumassa vaikka mitä. Minulla on jonoksi asti kaikkia postauksia joita haluan julkaista seuraavien viikkojen aikana. Myös kaikenlaisia jänniä yhteistöitä on luvassa.

- Minulla on mennyt täysin hermo kaikkiin meidän kodin tavaroihin. Sitä on vain liikaa. Joka puolella. Kaikissa kaapeissa, laatikoissa ja lipastoissa. Pian räjähdän ja heitän PALJON kamaa roskiin, tunnen sen!

- Minä olen lukenut kirjaa valokuvien sommittelusta. Olen oppinut paljon uusia juttuja psykologiasta ja siitä mihin silmät hakeutuvat valokuvassa.

- Olemme käyneet tutustumassa eskariin yhdessä esikoisen kanssa. Oli kiva nähdä, että hän rohkeasti lähti tutkimaan paikkoja muiden lasten seurassa, eikä edes tarvinnut meitä vanhempia seurakseen.

- Olemme reippaasti tyhjentäneet meidän pakkasta ruuasta. En tiedä johtuuko tämä ilmiö siitä, että meillä on ollut todella paljon ohjelmaa vai siitä, että oikeasti olemme yrittäneet tyhjentää sitä. Oli miten oli niin tämä on hyvä juttu!

- Kerroin toissapäivänä teille siitä miten tunteeni ovat palautumassa pidemmän "tunnehaalean" jakson jälkeen. Samalla olen löytänyt valokuvausintoni, siivousintoni, kokkausintoni, askarteluintoni.. Intoa on ihan hi***sti. Ihan vaikka muille jakaa. Hihii..

- Valmistelemme tällä hetkellä tulevaa kiireistä ajanjaksoa johon sisältyy paljon kummankin  työmatkoja ulkomaille, koko perheen harrastuksia ja projekteja. Onneksi tämän kiireisen kauden päättää perheen yhteinen laskettelu-lomamatka.

Mitä sinulle ja sinun perheelle kuuluu?

-Såfin

2017/01/30

Luonnonmukaista! (Sis. Arvonta)

Meidän perheessä syödään paljon luomu-tuotteita. Meidän lapset osaavat jo kaupassa kysellä, että olihan nämä banaanit luomua. (LOL!) Minä olen taas se tyyppi joka ensimmäisenä on jonottamassa uutta acai-marjajauhetta smoothieihin ja se joka korvaa välipalat raakasuklaalla. Hihii.. Olen klassinen hurahataja siis. Ruohonjuuri antoi Perheblogien kehittämispäiville osallistuneille bloggajille mahdollisuuden hurahtaa uusiin juttuihin kun saimme kassillisen tuotteita testattavaksi. Kassi sisälsi mm. Moringa Green Superleaf-jauhetta jota voi sekoittaa esimerkiksi vihersmoothien joukkoon. Se tuo lisäpuhtia ennen treenejä ja sisältää kasviperäistä proteiinia ja lukuisia antioksidantteja. Olen smoothieiden suurkuluttaja ja tämä tuote on kyllä minun uusi lempparini. Niin hyvää ja niin terveellistä. Lovingearthin raakamysli toimii myös erinomaisesti maustamattoman jugurtin seassa. Namsk!

Sain myös ilokseni yhden samanlaisen tuote-kassillisen arvottavaksi lukijoiden kesken. Liity sinäkin siis hurahtajien joukkoon ja kerro kommenttikentässä alla minkälaisiin tuotteisiin olet viimeaikoina ihastunut ja olet mukana Ruohonjuuri-tuotepakettiarvonnassa. Tuotepaketti sisältää Lovingearth raakamysliä, Lovingearth minttusuklaata sekä Aduna Moringa Green Superleaf-jauhetta. Muista mainita kommentissasi myös sähköpostiosoitteesi. Arvontaan voi osallistua 6.2.2017 asti.

Onnea arvontaan!

-Såfin

**Yhteistyössä Ruohonjuuri ja Perheblogit.fi kanssa / tuotteet saatu**

2017/01/29

Retki rantaviivaa pitkin

Lasten mielestä kaikista siisteintä on tällä hetkellä luonnossa retkeileminen. Riittää, että heille suo hieman rauhallista aikaa vähän vaihtelevissa ympäristöissä ja he keksivät nopeasti itselleen ajanvietettä. Näin tapahtui kun hetki sitten päädyimme yhdessä eräänä sunnuntaina viettämään aikaa ulkona. Suuntasimme Itä-Helsingissä sijaitsevalle ranta-alueelle. Valitsemamme alue on monen ulkoilijan suosiossa, eikä ihan turhaan sillä rantaviiva tekee juuri tälle kohdalle hienon poukaman jota pitkin voi kulkea nautiskellen maisemista. Meidän perheelle tämä oli vielä täysin tutkimatonta aluetta ja siitähän on hyvä aloittaa seikkailu..

Rannan toisessa päädyssä sijaitsi jännä laituri ja mitä pidemmälle kuljimme polkua löysimme muitakin mystisiä juttuja. Jäätynyttä meriruohoa, rikkoutuneen jään muodostamia onkaloita, valkoisia kiviä ja pienen unohtuneen soutuveneen. Kaikkia sellaisia juttuja joita oli todella siistiä tutkia kun oli pieni. Nämä oli taas niitä hetkiä kun muistuu mieleen miksi lapset eivät tarvitse kasoittain leluja. Ne viihtyvät juuri yhtä hyvin (ellei paremmin) ulkona tutkimassa luonnon pieniä ihmeitä. Lisäksi meidän seikkailua valoitti ihana aurinko. Aurinko jota todellakin olen kaivannut.

Ehkä muistat miten aiemmin kerroin siitä, että minulla on ollut tunteet hukassa jo pidemmän aikaa!? Tai tarkemmin sanottuna äärilaidan tunteet ovat olleet kadoksissa jo viime syksystä lähtien. En ole suuttunut tai ilahtunut asioista kuten normaalisti olen tehnyt. Mutta tällä retkellä, siellä auringonpaisteen alla yhdessä perheen kanssa koin hyvin hyvin pitkästä aikaa sellaisen suuren tunteen. Olin onnellinen... ei olin SUPER-Onnellinen.

Ihanaa sunnuntaita!

-Såfin

2017/01/27

Itsetehdyt korvikset

Mulla kävi niin typerästi, että kadotin taannoin toisen minun yksistä lemppari-korviksista. Ne olivat sellaiset mustat puolipallokorvikset joita ei enää löydy mistään kaupasta. Sellaiset jatkuvassa käytössä olevat joita käytin monena päivää viikossa. Niinpä surin hetken aikaa menetystäni kunnes ymmärsin, ettei sureminen hyödytä minua ollenkaan vaan pitää ryhtyä hommiin. Päätin yrittää tehdä uudet mieluisat korvikset itselleni. Ja kun kerran aloitan niin miksi en teksi samalla muutamat parit. Viime vuoden puolella testasin ensimmäistä kertaa Fimo-massaa kun tein siitä kaulakoruja ihan testimielessä. Massan käsittely tuntui silloin yllättävän helpolta ja niinpä ajattelin, että korviksetkin voisi valmistua samasta aineesta kunhan vain löytäisin kannat niihin..

Olin oikeastaan yllättynyt mitä kaikkia koruihin liittyviä juttuja askartelukaupoista löytyikään. (Tuleekohan tästä mun uusin villitys? Heh) Sieltä kannoin sitten kotiin mustaa fimo-massaa ja muutaman korviksen kantaosan. Päätin toteuttaa pisaranmalliset sekä enemmän klassiset pyöreät nappikorvikset. Pienen muotoilun, pyörittelyn ja silottelun jälkeen painoin korvisten kantaosat kiinni fimomassaan ja kovetin uunissa ohjeiden mukaisesti. Lopputulemaan olen tyytyväinen ja nyt olen tällä viikolla ahkerasti käyttänyt uusia mustia nappi ja pisara-korviksiani. Jee..

Oletko sinä koskaan tehnyt koruja itsellesi?

-Såfin

2017/01/26

Osoitteessa Hotel Rantapuisto

Viime viikonloppuna vietimme Perheblogi-blogiverkoston kehittämispäiviä ihanissa maisemissa Hotel Rantapuistossa. Hotel Rantapuisto on rakennettu 1960-luvulla ja rakennus palveli silloin aikoinaan pankkien koulutuskeskuksena. Käyttötarkoituksesta rakennus muistuttaa edelleen vieraijoitaan pääsisäänkäynnin ovenkahvoilla ja pankkiholviovilla jonka läpi saa kulkea päästääkseen vastaanottotiskille. Sisustusta ja sisäpintoja on uudistettu rakennuksen alkuperäisaikakautta vaalien ja minä ihastuin erityisesti sen erikoiseen kattopanelointiin. Itse rakennus taas sulautuu punaisine tiileineen täydellisesti havupuiden valtaamaan metsäalueeseen joka hiljalleen viettää kohti todella kaunista merimaisemaa. Tällaisessa paikassa me sitten istuimme (ja tunsimme itsemme etuoikeutetuiksi) ja heitimme itsemme likoon kun innovoimme bloggaamisen ympärillä samalla ihaillen suurista ikkunoista ehkä tämän vuoden kauneinta auringonlaskua meren yllä. Vau.  

Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Ravintola Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Ravintola Hotel Rantapuisto
Ravintola Hotel Rantapuisto
Ravintola Hotel Rantapuisto
Ravintola Hotel Rantapuisto
Meitä bloggaajia ei hemmoteltu pelkästään maisemilla vaan meille oli varattu ihan omat hotellihuoneet joissa jokaista bloggaajaa odotti pieni kupliva yllätys. Erityinen vaikutus minuun teki paikan maisemien lisäksi aivan erinomainen ruoka. Lounas oli ihanan raikas ja kahvitauolla saimme tuoreita mansikoita ja paljon muita herkkuja. Ilta huipeuntui kolmen ruokalajin illalliseen. Jos sinä et vielä ole syönyt ravintolassa bloggaajan (saatikaan monen) kanssa voin kertoa, että tilanne on lievästi sanottuna huvittava. Nimittäin onhan se selvää, että ennen kuin ruokaan voi koskea, se pitää valokuvata. Joskus omasta pöydästä pitää jopa nousta jotta saisi optimaalisen kuvan. Heh. Näin myös nyt. Siellä me naureskelimme, juttelimme ja heiluimme kameroiden kanssa, välillä kuvaten ruokia, maisemia ja toisiamme. Nautimme ihan täysiä kaikesta ihanuudesta. Meillä oli aivan mahtava viikonloppu ja mahtavat puitteet.

Kiitos kaikesta Hotel Rantapuisto! 

-Såfin

**Kaupallinen yhteistyö Perheblogit.fi sekä Hotel Rantapuiston kanssa**

2017/01/25

Raakapuuro

Me olemme päättäneet yrittää ottaa puuron takaisin meidän perheen ruokavalioon. Me koimme lasten vauva-aikana eräänlaisen puuro-yliannostuksen kun yritimme syödä suositusten mukaan niin, että puuroa tarjottiin lapsille joka päivä. Samalla me vanhemmat tietenkin myös söimme puuroa. Joka päivä, ja kokoajan. Blääh. Sitten tuli se päivä kun se ei enää maistunut. Olimme tylsistyneet puuroihin täysin. Ei vaan innostanut enää ja puurovälipalat korvattiin muilla ruoka-aineilla. Otimme parin vuoden tauon puuroista. Nyt olemme kuitenkin tehneet puurottomaan ruokavalioomme taas muutoksen. Inspis lähti oikeastaan riisipuurosta josta lapset innostuivat viime vuoden puolella jonka jälkeen olemme muutamaan otteeseen keittäneet kaurapuuroa yhdessä iltapalaksi. Jopa meidän isi-ihminen joka vihaa puuroa on lähtenyt mukaan tähän puurovillitykseen. Ja sitten, viime viikolla minä muistin toisen unohtuneen herkun nimittäin: Raakapuuron!

Jossain vaiheessa villiinnyin raakapuurosta, mutta unohdin sen samalla kun puurohiutaleita ei enää tullut ostettua kaupasta. Nyt olen taas täysin hurahtanut ehkä juuri siksi, että saan tähän sekoitettua kaikkia aineksia joista juuri nyt pidän. Niin hyvä ja niin terveellistä! Kuvissa näkyvä annos oli minun eilinen lounas ja erittäin täyttävä. Aamupalaksi pienempikin annos riittäisi.

Raakapuuro (kuvissa):
1 dl kaurahiutaleita
2 rlk chia-siemeniä
1/2 tlk kanelia
1 rkl seesamsiemeniä
1/2 muussattu luomubanaani
1,5 dl luomumaitoa
(Ainekset sekoitetaan ja laitetaan vetäytymään jääkaappiin n. 3. tunniksi, tai yön yli)

Päälle voi sitten inspiraation mukaan laittaa oikeastaan mitä vain. Tässä annoksessa on maapähkinöitä, banaania, mustikoita, omenaa ja puolukoita.

Syödäänkö teillä puuroa? Entä raakapuuroa?

-Såfin

2017/01/24

Näitä kysyitte meiltä..

Sain aivan mahtavan määrän kysymyksiä teiltä vastaukseksi aiempaan blogipostaukseeni jossa pyysin teiltä kommentteja ja kysymyksiä meidän perheeseen liittyen. Vastasin jo joihinkin kysymyksiin aiemmin täällä ja nyt on aika vastata toiseen mokomaan. Täältä siis pesee: Näitä kysyitte meiltä:

1. Onko teillä suunnitteilla lisää lapsia?
Kröhöm. Jos nyt suoraan puhutaan niin olen aina kuvitellut, että minulla olisi kolme lasta. Tällä hetkellä kolmas ei kuitenkaan tunnu ollenkaan ajankohtaiselta ja en enää yhtään ole varma siitä mitä itse haluan saatikaan sitten meidän isi-ihmisen mielipiteestä. Aika ehkä näyttää..?

2. Asia jonka meinaatte ehdottomasti toteuttaa kesällä?
Kesä, minulla on sinua ikävä. Noh, jos yhden asian mainitsisin niin ehkä se olisi paistaa muurikkalettuja! Nam..

3. Unelmien viikonlopun ohjelma?
Lähtisimme perheen kanssa toiseen kaupunkiin esim. Fiskarssiin ja söisimme siellä hyvin ja tutkisimme ja valokuvaisimme kaupunkia. Yöpyisimme pienessä idyllisessä motellihuoneistossa jonka makuuhuoneessa olisi vanha ja kaunis kakluuni.

4. Mikä on unelmiesi päivä?
Siihen liittyisi hemmottelua (ehkä kuumakivihieronta), rauhallisuus, auringonpaiste, mukavat vaatteet, kävelyä kaupungilla ja aikaa ystävien tai siskojeni kanssa jossain ihanassa ravintolassa.

5. Mitä toivot tulevaisuudelta?
Jännitystä, höpsöjä päiviä, iloa, terveyttä ja rakkautta.

6. Talonrakentamisesta, millaista taloa suunnittelette (+sisustus?)?
Meillä on suunnitteilla hieman funkkistyyppinen talo kahdessa tasossa. Sisustus tulee olemaan vaaleaa, osittain ehkä jopa hieman teollista. Tulemme jättämään osan pinnoista betonipinnoiksi. Tästä varmasti blogissa myöhemmin lisää kun suunnitelmat tarkentuvat.

7. Mitä tekisit jos olisi päivä aikaa vain itsellesi?
Tanssisin salaa täysiä olohuoneessa. Käyttäisin suihkussa kaikki meidän lämminvedet. Opettelisin nettislangia. Nukkuisin pitkään aamulla ja venyttelsiin x-asenossa sängyssä. Joisin kaksi kuppia kahvia rauhassa nousematta pöydästä. Lukisin blogeja. Joogaisin. Siivoisin vaatekaappini. Ahmisin liikaa susheja ja avocado-smoothieita.

8. Mistä sisustusjutusta haaveilet?
Haaveilen eräästä (ehkä hieman turhasta) "kirjalaatikosta". Niin turhamaista, mutta ajattelen tätä kirjalaatikkoa joka päivä. Hihii..

9. Elämäsi unohtumattomin hetki?
Kun ensimmäistä kertaa astuimme kotimme ovista sisään vanhempina pieni nyytti vielä kiinnitettynä autoistuimeen. Niin onnellisina ja aivan täysin hukassa. Me vain seisoimme siinä hiljaa ja hymyilimme.

10. Millaista elämänne on viiden vuoden kuluttua?
Luulen, että meidän elämässä on tapahtunut suuri (positiivinen) käänne. En vielä tiedä mikä sen on, mutta minulla on tunne siitä, että meidän elämä on aivan erilaista sitten. Niin erilaista, ettei sitä edes voisi kuvitella.

11. Poikien välinen suhde?
Tästä päätin kirjoittaa myöhemmin ihan oman blogipostauksen sillä yksi lyhyt vastaus ei riittäisi..

12. Niksejä uhmaikäisen kanssa?
Ensinnäkin: muista, että se on vain vaihe. Hengitä ja sano itsellesi "this too shall pass". Ja toiseksi on joskus ihan ok antaa lapsen vain kiukutella ja salaa hymyillä hänen tempuilleen nurkan takana. Kun ei pistä vastaan, kiukutteluhetki menee nopeammin ohi.

13. Miten hemmottelet perhettäsi?
Vuokraan elokuvan, pilkon dippivihanneksia ja valmistan poppareita elokuvailtaa varten. Sitten istumme kaikki yhdessä kasassa samalla sohvalla ja herkuttelemme jonkun hassuttelu-elokuvan äärellä. 

14. Minkä neuvon antaisit tuoreille vanhemmille?
On ihan ok, ettei tiedä kaikkea ihan alussa. Pyydä apua. Sen pyytäminen on kaikkea muuta kuin heikkoutta.

15. Mikä on lasten kasvamisessa haikeinta, entä parasta?
Haikeinta on se kun huomaa, ettei toinen enää kaipaa syliä samalla tavalla. Se kun ymmärtää eräiden kausien olevan ohi. Parasta on kun näkee sen innostuneisuuden kun toinen on oppinut uutta. Ainiin ja se, että yöunet paranevat kokoajan. Heh.

16. Miksi aloitit bloggauksen?
Aloitin bloggaamisen ajanvietteeksi kun olin äitiyslomalla. Halusin kirjoittaa päiväkirjaa meidän elämästä ja olin myös samalla hurahtanut valokuvaamiseen. Sen jälkeen bloggaamisesta on tullut minulle todella rakas harrastus ja ajatus päiväkirjasta on ehkä hieman muuttunut..

17. Oletko käynyt blogitapaamisissa?
Kyllä. Olen käynyt useassa blogitapaamisessa. Blogini liittyi vuosi sitten Perheblogi.fi-verkostoon ja sitä kautta olen tavannut paljon ihania bloggaajia. Viimeksi olin nyt viikonloppuna meidän kehittämispäivillä josta kerroin täällä. Olen myös käynyt jännissä Yle:n bloggaaja-illoissa sekä ihan muuten vain sopinut kahvittelu-treffejä tuttujen bloggaajien kanssa.

18. Oletko saanut ystäviä blogin kautta?
No ehdottomasti! Olen tavannut niin paljon mahtavia tyyppejä, etten vaihtaisi tätä mihinkään. Etenkin monet kanssabloggaajat ovat päivittäin yhteydessä esimerkiksi kommenttien kautta. Se on minulle todella tärkeää. 

19. Mikä on teidän perheen lempiruoka?
Jos valitsisimme yhden yhteisen ruuan niin se varmasti olisi tortillat. Tai saako sanoa popcornit - onko se ruoka? Hihii..

20. Miltä näyttäisi teidän viikon ruokalistanne, jos lapset saisivat päättä?
Hauska kysymys... Ehkä näin: kasvissosekeittoa, lohta & perunamuusia, spagettia jauhelihakastikkeella, salamipitsaa, "pallosoppaa" (siskonmakkarakeittoa), hampurilaisia, riisipuuroa.

21.Onko teillä karkkipäivä?
On. Joka lauantai lapset saavat uimakoulun jälkeen valita jonkun karkin kaupasta. Tämä on toiminut meillä. Kesällä joustamme ehkä tästä hieman enemmän kuin "arkena". 

22.Mikä on sinun lempiherkkusi?
Apua. Se on juuri nyt tomaattipuolikkaat suolalla ja tuoreella korianterilla. Tiedän, että olen hieman outo. Hihii..

-Såfin

2017/01/23

Perheblogien kehittämispäivät

Minulla on ollut aivan huippukiva viikonloppu. Harvoin sitä saa tilaisuuden tavata niin samanhenkisiä ja iloisia leidejä kuin minä sain tänä viikonloppuna kun vietimme perheblogit.fi-blogiverkoston kehittämispäiviä ihanissa merellisissä maisemissa Hotel Rantapuisto:n tiloissa. Agendalla meillä oli pajon asiaa, some-kanavien strategiaa, sivujen kehittämistä, sivujen optimointia ja paljon vinkkejä bloggaajille. Kenellekään ei ehkä tule yllätyksenä, että kun tällainen poppoo kokoontuu, juteltavaa on paljon. Jos sen muotoilee toisin niin voisin ehkä sanoa, että hiljaisia hetkiä ei viikonlopun aikana ollut. Hihii.. Mukana äänessä oman blogini lisäksi oli Norudemu, Ihan vaan Tavismutsi ja By Sari Kaariste ja taustalla toimivan yrityksen Kirkkaus Analyticsin edustajia. Taustajoukoisissa meillä oli myös blogit: Kun äiti kelaa, Bubble Bath Time, Kotiäidin elämää sekä Tänään kotona.


Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Hotel Rantapuisto
Perhebloggaaja
Keskustelut pyörivät pitkälti bloggaamisen ympärillä, sillä harvoin saa tilaisuuden jutella pitkään aiheesta muussa yhteydessä. Illalla vaihdoimme kuitenkin vapaalle ja nautimme loistavan kolmen ruokalaijin illallisesta. Myöhemmin ennen omiin hotellihuoneisiin vetäytyimistä kääriydyimme vielä viltteihin hotellin rentoutustilaan ja juttelimme ja naureskelimme myöhään iltaan asti. Hotel Rantapuisto oli aivan mieletön paikka ja tulen kertomaan tästä paikasta vielä erikseen miljoonan kuvan kera. (Muiden bloggaajien kanssa liikkeellä ollessa kehtaakin räpsiä oikein kunnolla! Hihii..) Aikamoista luksusta saada viettää kokonainen viikonloppu mahtavien tyyppien kanssa ja vielä kaiken lisäksi nukkua yksin hotellihuoneessa katkeamatonta unta myöhään aamuun asti. 

Kiitos kaikille seurasta! Ootte <3

-Såfin

2017/01/22

Nämä halusitte tietää meistä..

Ensimmäistä kertaa Lapsiparkki-blogin historiassa kirjoitin postauksen jossa pyysin teiltä ihanilta lukijoilta kysymyksiä. Ja vau, kiitos kaikista kommenteista ja kysymyksistä - niitä tuli paljon! Päätin määrään vedoten julkaista vastaukset ja pohdinnat kahdessa eri julkaisussa ja tässä seuraa ensimmäinen etappi. Nämä halusitte tietää meistä:


1. Minkälaista työtä teette? Päivä tai osa-aikatyö?
Olemme kummatkin rahoitusalalla töissä ja teemme kokoaikatyötä. Joskus (etenkin meidän isi-ihmisellä) on iltatilaisuuksia ja jonkun verran työmatkoja myös ulkomaille. Meidän isi-ihminen pyörittää lisäksi myös harrastusyritystä työn ohessa. Voisi sanoa, että olemme kummatkin "uraihmisiä".

2. Oletteko aina asuneet Helsingissä?
Minä olen aina asunut pääkaupunkiseudulla, mutta meidän isi-ihminen on syntynyt Tampereella. Emme siis ole ihan pesunkestäviä Stadilaisia.

3. Saako teillä lapset katsoa telkkaria/jos niin miten paljon?
Meidän lapset saavat katsoa telkkaria rajoitetusti. Meillä on joka viikko myös muutama päivä kun emme avaa telkkaria ollenkaan. Keskimäärin lapset katsovat telkkaria ehkä 30 minuuttia päivässä. Toivoisin, että voisin sanoa samaa meistä vanhemmista..

4. Mitä harrastat tällä hetkellä?
Käyn kuntosalilla ehkä n. kolme kertaa viikossa, joskus käyn lisäksi myös joogassa ja lenkillä. Tämän lisäksi valokuvaan ja bloggaan. Jos olisi vielä enemmän aikaa keksisin vaikka mitä tekemistä.

5. Millainen poikien hoitopaikka on?
Pojat ovat hoidossa aivan ihanan perhepäivähoitajan luona jossa meidän poikien lisäksi on kaksi muuta lasta. Vaikka heidän piirit ovat päivisin melko pienet olemme olleet todella tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

6. Lempimusiikki?
Kuuntelen mieluiten pop-musiikkia. Joskus treenatessa haen fiilistä biiseistä jotka soi radiossa kun olin varhais-teini, niistä saan positiivista energiaa..

7. Minkä kirjan luit viimeksi?
Mauri Kunnaksen Hurjan Hauskan Autokirjan. Heh. No ei kai.. Luin viimeksi kirjan nimeltä #Döden joka kertoo elämästä bloggaajana. Nyt minulla on muutama uusi kirja työn alla. En ole kova lukemaan, mutta joka vuosi yritän saada luettua 4 kirjaa kannesta kanteen..

8. Parasta ja inhottavinta talvessa?
En tiedä mitään kivempaa talvessa kuin retkeillä perheen kanssa ulkona luonnossa kunnon paukkupakkasilla. Pidän haasteista ja on kivaa testata miten selviytyä ulkona hyper-kylmässä säässä. Inhottavinta on kun kengät ja sukat kastuvat loskasäässä. Yök.

9. Mikä on koko perheen yhteinen lempipuuha?
Ehdottomasti veneily. Me kaikki olemme kuin erilaisia ihmisiä merellä. Rauha valtaa meidän jokaisen mielen ja jopa meidän uhmaikäiset poitsut käyttävät joskus vesillä sanaa "kyllä".

10. Mitä teet kun sinulla on aikaa vain itsellesi?
Yleensä treenaan. Äh, aika tylsä vastaus. Jos aikaa olisi enemmän niin ehkä lähtisin shoppailemaan ja syömään sushia.

11. Mikä on parasta arjessa?
Tykkään ihan tavallisista illoista ja etenkin myöhäisillasta kun luen kummallekkin poitsulle omat iltasadut ja jutellaan hetki kahdestaan. Näistä hetkistä en ikinä haluaisi luopua!

12. Mitä haluaisit olevan eri tavalla arjessa?
Aamut. Toivoisin, että nappia painamalla lapset olisivat pukeissa, tukka harjattuna ja iloisina marssimassa päivähoitoon.. Heh. 

13. Paras matkakohde, missä olette käyneet?
Hmm.. teimme muutama vuosi sitten hyvin erilaisen matkan Singaporeen ja Balille jossa vietimme osan ajasta viidakossa sijaitsevassa hotellissa. Se oli elämys koko perheelle. Mielessä on myös edellinen lomamatka Kanarialle joka todellakin oli rentouttavaa.

14. Minne matkuistaisit juuri nyt?
Islantiin. Sinne on ihan pakko päästä pian!

Ihanaa sunnuntaita! <3

-Såfin

2017/01/20

We did it!

Parisuhde. Viime vuosien aikana meidän parisuhteen suuntaan on heitetty monenlaisia haasteita. Enimmäkseen haasteet ovat olleet positiivisia esimerkiksi kun olemme päättäneet perustaa perheen ja kasvattaa lapsia yhdessä. Siinä onnistuminen on paras palkinto parisuhteelle. On sanomattakin selvää, ettei kaikki kuitenkaan ole ollut tanssia ruusuilla. Yhteistä aikaa on aina liian vähän. Kiire ja arjen pyörittäminen ei aina suju moitteettomasti ja itsekin syylistymme aivan liian usein "vaihto läpsystä" menetelmään sen kummemmin miettimättä mitä vaikutuksia tällä on meidän parisuhteeseen. Niinpä päätimme yhdessä isi-ihmisen kanssa tarttua erääseen yhteiseen haasteeseen. Meidät valittiin nimittäin osaksi uniikkia We Did It - testiryhmää jossa pääsisimme testaamaan toiminnallista parisuhde-applikaatiota yhdessä... Iiik!


Wedidit on käytännönläheinen mobiilisovellus jossa pariskunnat voivat valita toisilleen pieniä arkisia tehtäviä ja tämän kautta parantaa parisuhteen onnellisuutta ja etenkin avaamaan keskustelua sellaisiin aihealueisiin joista ei muuten ehkä keskustelisi. Me osallistumme nyt pariskuntana 3 viikon ohjelmaan ja pääset ehkä vielä kuulemaan mitä olemme oppineet toisistamme ja meidän parisuhteesta tämän kokeilun aikana. Minä olen innoissani koko haasteesta ja pienenä salaisuutena voin kertoa, että juuri tänään merkitsin applikaatioon haasteen meidän isi-ihmiselle jossa pyysin häntä antamaan minulle halauksen ja suukon joka kerta kun hän saapuu kotiin töistä kokonaisen viikon ajan. Odotan myös innolla sitä minkälaisia tehtäviä minun suuntaan heitetään. Kolmen viikon päästä voimme kenties sanoa Wedidit! Hihii..

Toteutettu yhteistyössä We Did It ja Perheblogit.fi kanssa.

-Såfin

PS. Vink vink: jos sinäkin kiinnostuit niin voit käydä lataamassa applikaation itsellesi täältä.

2017/01/19

Vähän niinku sokeriton

Minä ja sokeri. Huoh. Meidän suhde on kautta aikojen ollut monimutkainen. Loppukesästä minä elin eräänlaisessa kierteessä. Olin väsynyt, voimaton ja huomasin usein yrittäväni korajata tilannetta syömällä jotain makeaa. Koska noh.. sain siitä hetkellisesti energiaa. Se on totta. Makea tuo hetkellisesti energiaa, mutta pudottaa hyvin nopeasti takaisin maanpinnalle (tai sen alle). Mietin pitkään mitä halusin muuttaa ja yksi oli varma, halusin olla energisempi. Oikeastaan muita tavoitteita minulla ei ollut, mutta toki ajattelin, että olisi kivaa jos muutama kilo katoaisi samalla. Vaikka ongelma sokerin mussuttamisen kanssa oli suoraan silmieni edessä, mietin lukuisia erilaisia vaihtoehtoja ruokavalion muuttamiseen. Kaikkien erilaisten vaihtoehtojen keskellä oli hiukan haastavaa päättää mitä lähtisin ruokavaliossani muuttamaan jotta taas löytäisin hetken aikaa hukassa olleen energisemmän itseni..

Sokeriton. Se se olisi. Päätin yrittää olla sokeriton 6 päivää 7:stä. Kerran viikossa sallisin itselleni jotain hyvää ihan vain siksi, että luonteeni ei anna periksi jatkaa ruokavalion noudattamista jos kerran olen jo lipsunut siitä. Varsinaisia piilo-sokereita en ole vältellyt tai hysteerisesti lukenut pakkausselosteita, mutta kaikki makeiset, pullat, keksit, jäätelöt, makeutetut jugurtit, mehut, makeat myslit ja makeat kastikkeet ovat tietenkin olleet poissuljettujen listalla kuutena päivänä viikossa. Tavallisia hiilareita en kuitenkaan mitenkään erikseen ole rajoittanut.

Alkuun yllätyin siitä miten usein jouduin kieltäytymään kaikenlaisista sokeriherkuista. Oli pullaa työpaikalla, kakkua ystävien luona ja jopa lounaalla tarjolla olevat jälkkärit houkutteli. Siis oikeasti sanoin makealle EI joka päivä, joskus monta kertaa. Aika hullua. En edes ollut tullut ajatelleeksi miten paljon sitä on tarjolla joka suunnassa. Olin myös sokerikoukussa ja ensimmäisinä päivinä kun olin ilman makeita ruokia ajattelin sokeria jatkuvasti, väsyin ja oli jopa pää kipeä. Pelottavaa suorastaan. Nyt olen mennyt tällä mallilla jo viidettä kuukautta ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä on minulle tosi sopiva tapa suhtautua sokeriin. Olen energisempi ja on tässä muutama kilokin tainnut kadota. En tosiaankaan usko, että sokeri enää koskaan löytää tiensä takaisin pysyväksi osaksi minun ruokavalioa.

Minkälainen suhde sinulla on sokeriin?

-Såfin

PS. pyydän samalla anteeksi myös minun perheenjäsenilta jotka osakseen on saanut "kärsiä" tästä muutoksesta minun kanssa..

2017/01/18

Kysy, me vastaamme!

Minä olen jo pitkään halunnut tehdä tällaisen kysymyspostauksen. Rehellisesti sanottuna en aiemmin ole uskaltanut. Ajattelin, etten tiedä osaanko vastata kysymyksiin riittävän hyvin, tai kysyisikö kukaan mitään. Heh. Mutta näin melkein 800 blogikirjoitusta myöhemmin nauran tälle ajatukselleni ja päätin uskaltautua kysymään. Ehkä minä jo tässä vaiheessa osaan kertoa jotain vastauksia vaikeimpiinkin kysymyksiin. Eli nyt sinulla on mahdollisuus kysyä meiltä mitä vain - me vastaamme! 


Meillä on viime päivinä vietetty ihan sitä tavallista lapsiperheen arkea. Tylsää mutta toisaalta täydellistä. Pari arki-iltaa on mennyt täysin nautiskellen pakkasesta. Pääosin olemme viettäneet aikaa läheisen urheilupuiston jäällä. Jopa minä luistelin. Meidän vanhempi poika kerkesi jo kysymään "onko tämä oikea maailma"? Ihmettelin hänen kysymystä ja hän selitti, että hän vain uskoi, että hän näki unta kun meillä oli niin hauskaa yhdessä luistellessa. Voi suloisuus sentään. Myös meidän nuorempi herra on päässyt ensimmäistä kertaa koittamaan omia luistimia. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa olemme juoneet kaakaota ja syöneet isot lautaselliset puuroa. Yhtenä iltana kävin myös tulevan eskarin vanhempainkokouksessa ja taisin myöhemmin samana iltana vielä tilata vähän lastenvaatteita netistä (mutta jos joku kysyy tätä, niin en myönnä mitään!) Ihan tavallista arkea, mutta silti täydellistä.

Mutta N-Y-T nyt: Kysy, me vastaamme!

-Såfin

2017/01/17

Tavoitteellinen harrastus lapsella

Tuloksia. Tuloksia. Tuloksia. Ole parempi, treenaa enemmän, yritä paremmin. Hei nyt vähän tsemppiä. On selvää, ettei pienen lapsen harrastus pitäisi kuulostaa tältä. Meidän lapset ovat tähän mennessä olleet lähinnä leikkimielisissä harrastuksissa jossa leikitään piirileikkiä, ehkä potkitaan vähän palloa ja taputetaan yhdessä kun lapsi tekee maalin. Temppukoulu, perhefudis, taaperosirkus - tiedät nämä!? Ei siis missään tapauksessa mitään tavoitteellista puuhaa, vaan lähinnä hauskaa yhdessäoloa. Tänä keväänä teimme muutoksen ja lopetimme luistelukoulun jossa meidän esikoinen oli saanut tanssia piirileikkiä ja hassutella jäällä. Hän halusi itse sen sijaan aloittaa Leijona-kiekkokoulussa. Ilmoitimme hänet kiekkokouluun, ostimme mailat ja suojat ja päästimme hänet valmennettavaksi jäälle yksin ilman meitä aikuisia..

Tiedostan hyvin, että tämä uusi harrastus on tavoitteellisempi ja erilainen kuin meidän aiemmin kokeilemat harrastukset. Liian aikaisin en haluaisi, että harrastaminen olisi totista. Sen kuuluisi olla hauskaa, paikka jonne voi mennä iloitsemaan ja samalla oppimaan uutta. Pienen lapsen ei kuuluisi tuntea paineita tai totista kilpailua. Ainakaan minun mielestä. Se ei kuitenkaan poista sitä, että meidän esikoisella on aito ja aivan suunnaton mielenkiinto kiekkoilua kohtaan. 

Leijonakiekkokoulussa pojat pelasivat viime kerralla ensimmäisen jääkiekkopelinsä. Meidän 5-vuotias valitsi ennen peliä värikkään teippauksen mailaansa ja hassutteli menemään jäällä uudessa kiekkopaidassaan. Liikkistä. Koska kiekkotaipaleemme on vasta alkamassa niin hommasta ei vielä ole tullut mitenkään tavoitteellista, mutta tiedän tarkalleen minne tämä polku johtaa ja se muuttuu hyvin intensiiviseksi ja vaativaksi jo muutamassa vuodessa. Kohta hän jo haluaa luistella nopeammin, paremmin ja tehdä enemmän maaleja kuin kukaan muu. Toivottavasti hän silloin haluaa tehdä niin sen takia, että hän itse nauttii siitä..

Minkälaisia harrastuksia sinun lapsilla on? Onko harrastukset tavoitteellisia vai ennemminkin hauskaa ajanviettoa?

t. Tuleva lätkämutsi (?)

2017/01/16

Veljekset kuin Adidakset

Meidän veljekset ovat nykyään keskenään kuin paita ja peppu. He haluavat olla samiksia kaikessa. Pitää olla samat lelut, samat lakanat, sama puheenvuoro, samanlaiset lusikat, samanmakuiset smoothiet ja viimeisenä tähän listalle on vielä tullut samanlaiset vaatteet. Minä vannoin vuosia sitten, etten koskaan pukisi lapsiani "samis"-vaatteisiin. Joo.. ei siinä niin käynyt. Joskus on vain helpompi todeta, että ennakkoluulot ja hölmöt lupaukset olivat turhia. Nykyään puemme siis lapsemme usein samanlaisiin vaatteisiin siksi, että vältyttäisi riidoilta. Heh. Ja myönnettäköön, että kyllä minua hymyillytti melkoisen paljon kun näin pojat kipittävän minua vastaan näissä uusissa Adidaksen "samis"-puvuissaan. Veljekset kuin Adidakset..

Minä vastaan yleensä meidän poikien vaatehankinnoista joten yllätyin täysin siitä kun meidän isi-ihminen oli käynyt ostoksilla ja löytänyt sieltä pojille nämä uudet Adidaksen asut. Sen jälkeen nämä kolmiraitaiset ovat olleet kovassa käytössä. Ainakin lasten mielestä niitä voi käyttää ainakin urheillessa, ravintolaan mennessä, yöpaitoina nukkuessa (ei annettu lupaa) sekä ihan oloasuina. Aika monikäyttöset asut siis kyseessä. Meidän isi-ihminen oli myös samalla onnistunut löytämään lapsille uudet hienot lenkkarit kevättä varten. Voimme siis jo ruksata muutamat hankinnat kevätvaateprojekti-listalta..

Kuka hoitaa teidän perheessä lasten vaateostokset?

-Såfin