Lastenhuoneen sisustamista (SIS. ARVONTA)

Meidän lastenhuone on ollut kutakuinkin muuttumaton sitten meidän esikoisen syntymän. Sinne on tietysti pikkuhiljaa löytänyt uusia leluja ja hyllyt ovat täyttyneet meidän 2- ja 4-vuotiaan poikien lempitavaroilla. Erinäisten lehtien ja instagramin inspiroimana olemme ottaneet ison askeleen ja aloittaneet huoneen uudistamisen. Toiveena on, että sen valmistuessa siinä nostettaisi esille jotain kummankin lapsen rakastamista asioista. Toisen ehdoton rakkaus autoja kohtaan ja toisen mielenkiinto eläinkuntaa ja muita jännittäviä asioita kohtaan. Kun haimme inspiraatiota projektiin, törmäsimme Pikkunorsun julisteisiin ja siitä se idea sitten lähti. Pikkunorsun julisteet ovat Suomalaista suunnittelutyötä ja valikoimassa on paljon erilaisia malleja ja kokoja. Näissä julisteissa on kivasti sommiteltu tunnettujen suomalaisten lastenlaulujen ja lorujen sanat hauskoihin julisteisiin..

Ei ole sattuma, että valitsimme juuri kyseisen autolaulu-julisteen meidän lastenhuoneen seinälle. Tämä on yksi kummankin pojan lempilauluja jota olemme hyräilleet siitä asti kun he olivat pieniä. Nyt juliste on seinällä Ikeasta hankitun uuden taululistan päällä muutaman muun lempikoristeen vieressä. Vaikka huone on pieni toivomme myös, että loppukesästä siellä nukkuisi yhden pojan sijasta kaksi pientä tyyppiä kun vihdoin luovumme pinnasängystä. Jännää. Lisää lastenhuonejuttua on siis luvassa myöhemmin kesällä.

ARVONTA: Mikä on sinun lempiloru tai lastenlaulu? Kurkkaa pikkunorsu.fi julistevalikoima täältä ja kerro alla olevassa kommenttikentässä minkä laulujulisteen sinä valitsisit teille kotiin. Muista antaa kommentin yhteydessä sähköpostiosoitteesi. Yksi onnekas voittaja saa vapaavalintaisen A3-kokoisen Pikkunorsun julisteen kotiinsa. Arvontaan voi osallistua 6.6 asti.

-Såfin

* Yhteistyössä ihanan Pikkunorsun kanssa

Pastellinsävyinen Porvoo

Pyydän jo anteeksi tulevaa kuvapläjäystä. Meillä on niin ihana viikonloppu takana, etten voinut olla napsimatta kuvia joka käänteessä. Hihii.. Päätimme siis lauantai-aamuna lähteä veneellä kohti Porvoon satamaa. Tämä ei olisi mikä tahansa reissu, vaan jäisimme ensimmäistä kertaa yöksi veneeseen. Valitsimme Porvoon, sillä se on kohtuullisen matkan päässä Helsingistä ja tiesimme, että siellä on toimiva vierasvenesatama josta on sopiva etäisyys keskustaan ja vanhaan kaupunkiin. Kaiken lisäksi Porvoo on todella idyllinen ja pastellinhohtoinen kaupunki, jossa on ihania pikkuliikkeitä ja kodikkaita ravintoloita. (N-y-t, pidä kiinni hatusta sillä tästä alkaa oikein kunnon kuvapläjäys)..

Kuten ehkä kuvista näkyy, Porvoon vanha kaupunki on todella idyllinen paikka. Siellä katukuvaa koristelee mukulakivet, vinot pastellinsävyiset vanhat puutalot ja sydämmellä istutetut kukkakorit ikkunoiden alla. Tänä viikonloppuna siellä pörräsi paljon vanhoja autoja ja sehän passasi meidän nuorimmalle matkailijalle vallan mainiosti. Söimme pitsat Gabriel 1763 ravintolassa jossa lapsiperheet otettiin avosylin vastaan. Se oli paikka, jossa lapselta kysyttiin itseltään mitä hän haluaisi syödä ja ratkottin vanhempien valinnanvaikeusongelma (koska niin harvoin pääsee ravintolaan syömään) jakamalla pitsat kahtia. Kaikki tämä hymyillen. 

Pitsan jälkeen kävelimme useampia kilometreja vanhassa keskustassa ja  lopulta pitkin jokikatua. Pojat reippailivat koko matkan itse (turhaan jännitimme meidän päätöstä jättää rattaat kotiin). Ostimme lapsille väritystarrakirjat paluumatkalla veneeseen ja istuimme yhdessä iltaa satamassa. Lapset nukkuivat hyvin veneen hiljaa keinuessa aaltojen tahdissa ja nuorempi puhui unissaan jotain vanhasta Fiat-autosta. Hahaa.. Seuraavana aamuna lähdimme aamiaisen jälkeen ajelemaan takaisin Helsinkiin. Niin kiva viikkonloppu!

Huh! selvisit loppuun asti.. 

-Såfin

PS. Huomenna on luvassa juttua lastenhuoneesta ja superkiva arvonta!!

8 reikää riehumista

Eilen illalla julkaisin instagramissa kuvan meistä minigolf-radalla. Melkein idyllistä. Aurinko paistoi ja pojat olivat hyvällä tuulella mailat kädessä. Hahaa.. Oli se idyllistä.. MUTTA... Ei se ihan niin rauhallista ollut kuin yhdestä kuvasta voisi päätellä. Voitte vain arvata mikä poikien ensimmäinen reaktio oli kun tulimme meidän lähellä sijaitsevalle kentälle?! Jep. He huusivat kuorossa jotain tämäntyylistä: "je-ee, temppurata" ja lähtivät juoksemaan pitkin vihreitä kutsuvia mutta outoja rakennelmia. Kun sitten saimme koko porukan koottua kasaan tämän alkuhajaantumisen jälkeen, selitimme mitä varten nuo vihreät oudot rakennelmat ovat. Jaoimme mailat ja jokainen sai omanvärisen pallon. Sen jälkeen kukin lähti omalla tyylillään kuljettamaan palloa kohti reikää. Yksi saattamalla mailalla, toinen lyömällä ja kolmas.. kröhöm.. heittämällä. Sehän on sanomattakin selvää, että teimme kentän ennätykset, hole-in-one. Vai mikä se sana nyt on..?! Hahaa..

Meillä oli matkassa myös eräs 4-vuotias pisteenlaskija. Saimme kierroksen aikana n-e-l-j-ä-t-o-i-s-t-a pistettä. Joo. Tosi monta. Kahdeksannen reiän kohdalla pienin mies väsyi ja lähti flirttailemaan edessä  kulkevan tyttöporukan kanssa ja lopulta karkasi sitten tutkiskelemaan autoja parkkikselle. Sen pituinen se. Kahdeksan reikää. Ja monta monta heittoa lyöntiä myöhemmin lähdimme iloisina kotiinpäin iltapalalle. 

Milloin sinä olet viimeksi pelannut Minigolfia?

-Såfin

Tosi trendikästä - Perunamaa säkissä!

Olen muutamassa puutarhalehdessä törmännyt uuteen tosi trendikkääseen juttuun. Nyt on nimittäin niin, että kaikkien meidän lähiruoka-fanittajien iloksi on tullut muotiin viljellä omat perunat säkissä takapihalla. (tai parvekkeella) Hahaa.. Kyllä, luit oikein! Lapsuudessani viljelimme mökillämme Turun saaristossa perunoita yhdessä isoisämme kanssa ja kävimme siskojeni kanssa harva se päivä "auttamassa" häntä kääntämässä maata ja nyppimässä rikkaruohoja. Perunamaa on siis minulle yksi niistä lapsuuden idyllisistä muistoista. Ehkä tämä on syy miksi nyt myöhemmin olen haaveillut omasta perunamaasta. Haluan, että myös omat lapseni saavat nostaa multaisia perunanippuja maasta ja naureskella isoille ja pienikokoisille perunoille. Mutta koska meillä on pieni piha en ollut edes tullut ajatelleeksi, että voisin kasvattaa perunoita!

Me istutimme yhdessä lasten kanssa noin viikko sitten meidän idätetyt perunat isoon juuttikankaiseen "pyykkisäkkiin". Netistä löytyi hyvät ohjeet perunoiden istuttamiseen esim, täältä. Me käytimme ihan tavallista hiekkaista multaa ja perunoille tarkoitettua lannoitetta. En muuten koskaan aiemmin ole tutustunut mihinkään näin tarkkaan ja lukenut ohjeita etukäteen.. Hahaa. Noh anyways, ne perunat sitten istutettiin n. 10 sentin syvyyteen ja olen malttamattomana käynyt katselemassa, että milloin sieltä kasvaisi jotain. Eilen en jaksanut enää odottaa, joten oli pakko ihan pikkuriikkisen kaivaa multaa ja katsoa tapahtuuko siellä mitään. Ja kyllä, juuri mullan alta löytyi pian pinnalle pilkistävän perunakasvin alku!! Jippii..

Perunat kasvavat noin 6 viikossa, joten jos pian rupeat perunanviljelijäksi, niin vielä kerkeät herkutella niillä kesällä!

-Såfin

Suosituimmat blogipostaukset

En ole aiemmin tehnyt tällaista kirjoitusta jossa kerron mitä tekstejäni luetaan kaikista eniten. Olen jotenkin ajatellut, ettei sillä olisi merkitystä. Mutta kun mietin asiaa tarkemmin ymmärsin, että se kertoo jotain teistä. Lukijoista. Sitten oivalsinkin, että ehkä teitä kiinnostaa tietää mitä muut tänne eksyneet lukevat!? Viime aikoina tänne on kaiken lisäksi löytänyt paljon uusia lukijoita (tervetuloa vaan!). Olen otettu. Kivaa, että olet täällä nyt! Eli täältä pesee - mistä TE olette tykänneet lukea:

Kuukauden suosituimmat tekstit olivat: 

1. Tee-se-itse äitienpäivälahjavinkki 

2. Minä en koskaan.. 

3. Paljastus: Muutoksia blogimaailmaan

4. Lasten kanssa Helsingissä

5. Huvittava hahmo juoksi naapurustossa

Kaikkien aikojen suosituimmat kirjoitukset ovat olleet:

1. Parhaan nokkamukin metsästys

2. Testissä Vantaan Superpark

3. 20 kuvaa lapsimessuilta

4. (Tee-se-itse äitienpäivälahjavinkki, linkki yllä)

5. Mökkiniksi lapsiperheen tapaan (joka myös voitti taloon.com:in järjestämän kilpailun jaetun 3-sijan)

Kaikkien aikojen luetuimmat ja tämän kuukauden luetuimmat ovat oikeastaan kaikki aikalailla erilaisilta aihealueilta. Nyt minua kiinnostaisi hurjasti tietää mistä te haluaisitte kuulla jatkossa? Arjesta? Vinkeistä? Yleisiä höpötyksiä? Askarteluhommista? Enemmän pelkkiä kuvapostauksia?

-Såfin

PS. ..ja miksi kukkakuvat tässä postauksessa? Sillä sisustuskuvat ovat ehkä saaneet eniten huomiota instagramissa (@malin.såfin)

Extempore hetki Tampereella

Kesäviikonloppuisin sahaamme paljon Helsingin ja Tampereen väliä. Meillä on hyvä syy näille kaikille ajokilometreille, sillä meillä on kesämökki saaressa Tampereen Näsijärvessä. Kesäisin tykkäämme ihan perus mökkeilyn lisäksi käydä kietelemässä paikkoja Tampereella ja välillä täällä blogissa onkin esiintynyt vähän pro-Tampere juttuja mm. siitä mistä löytää Suomen parhaat munkit, missä on meidän lemppari leikkipuisto Tampereella ja sitten tietysti myös joitakin kirjoituksia vierailuistamme Särkänniemen huvipuistossa. Tämän vuoden ensimmäinen mökkivisiitti on nyt taputeltu ja siitä tulen jakamaan kunnollisen kuvapläjäyksen, mutta halusin tänään jakaa teidän kanssa meidän pienen iloisen hetken Tampereen Laukontorilta..

Näissä kuvissä näette sen riemun kun pysähdyimme pitkän automatkan päätteeksi hengittämään vähän Tampereen ilmaa (itkunauruemoij) ja päädyimme Laukontorille ihailemaan maisemia.  Meidän kesämiehet kirmailivat kuin viimeistä päivää auringossa. Haahuiltuamme torilla nauttien auringosta päätimme syödä oikein herkullista raakamakkarasta valmistetut hotdogit. Läheisestä ravintolasta ulos eksyneet miehet olivat saaneet idean lähteä kestitsemään torilaisia hienon ilman inspiroimana. Hyvä idea sanon minä. Ihana hetki. Ja niin... Tampere on kiva!

Onko sinulla jokin lempikaupunki kotikaupungin lisäksi?

-Såfin