2016/06/30

Sisustusfiilistelyä: 50-luvun lipasto

Nyt olen yksinkertaisesti niin innoissani, etten mienaa pysyä housuissani. Menin nimittäin tuossa joitain viikkoja sitten yhteen nettihuutokauppaan jossa reaaliaikaisesti tehdään tarjouksia erilaisista harvinaisista tavaroista. Siellä sivuja selatessa en saanut mielestäni yhtä 50-luvun lipastoa ja menin sitten ja tein tarjouksen siitä (ja sitten toisen ja kolmannen). Lopulta kävi niin, että minä VOITIN kyseisen huutokaupan. Vitsi miten siisti fiilis. Kun huusin voitostani ääneen, meidän isi-mies tuli innoissaan kysymään mitä on tapahtunut. Hän ei ehkä ollut yhtä innoissaan kun tajusi, että tästä "voitosta" oikeasti täytyy maksaa jotain. No kumminkin - minä olin innoissani. Hahaa..

Tilasin kaapin tänne Suomeen rahdilla ja se saapui juuri näin sopivasti meidän loman alussa. Se on juuri sellainen mitä toivoin sen olevan: persoonallinen, erittäin retro, kunnolla puunvärinen ja kaiken lisäksi toimiva ja käytännöllinen. Tämä kyseinen kaappi on nyt meidän olohuoneen pitkällä seinällä ja toimii kivasti vastapainona meidän muuten valkoisille kalusteille ja seinille.

Mitäs pidätte meidän uudesta lipastosta? ja oletteko koskaan huutaneet jotain huutokaupasta?

-Såfin

2016/06/29

Kesäteatterissa

Kesäteatteri. Jokaiseen kesään kuuluu ehdottomasti teatteri! Kun saimme vihiä siitä, että meidän lähellä Tapanilassa Teatteri Tuike-nimisessä paikassa pidettäisi perheille suunnattu kesänäytelmä nimeltä Mosasauruksen arvoitus olimme tietenkin heti tassut pystyssä valmiina seikkailuun. Sain kunnian osallistua kyseisen teatterin ensi-iltaan yhdessä meidän vanhemman pojan kanssa.* Teatterin tilat olivat mielenkiintoiset, vähän niin kuin vanhan tiilitalon alakertaan pitkän käytävän päähän olisi piilotettu salainen näyttämö. Sehän sopi vallan mainiosti tällaiseen näytelmään jossa yritettiin ratkaista mystisen dinosauruksen arvoitusta..

*liput saatu blogin kautta

Teatterissa matkattiin kahden "kouluikäisen" seurassa dinosaurusten aikaan. Siellä törmättiin vuorotellen eri lajien dinosauruksiin ja yritettiin löytää ratkaisu niiden ongelmiin. Yleisö sai nauraa mm. kun kömpelö Triceratops suri tanssitaidottomuuttaan, pitkäkaulainen dinosaurus pudotti jatkuvasti viinirypäleensä ja pikkuinen lentolisko taas kiukutteli kun hänen siivet olivat aivan liian lötköt. Teatterissa oli myös hauskasti käytetty varjoja, savua ja valotehosteita. Erityisen jännittävää oli kun valot sammuivat ja pimeässä salissa soi tunnelmamusiikki. Silloin huomasin, että pieni seuralaiseni hivuttautui hieman lähemmäs minun tuoliani. Hihii.. Kivaa oli ja me tykkäsimme hurjasti näytelmästä. Saimme siitä kivan mielikuvan minkälaista olisi matkata tuhansien vuosien päähän dinosaurusten maailmaan..

Näytelmän kesto oli vähän alle tunnin ja teatterin suositusikä yli 4-vuotiaille. Mosasauruksen arvoitus-teatteri pyörii 20.8 asti. Kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa!

Onko teillä ollut tapana käydä kesäteatterissa?

-Såfin

2016/06/28

26 kesäkuvaa

Vietimme melkein täyden viikon mökillä. Instagramissa olen jakanut osan meidän mökkihöperö-häshtägillä varustetuista kuvista ja nyt ajattelin, että on oikein kunnon kuvapläjäyksen aika. Kiteytettynä meidän viikkoon on kuulunut kaikkea sellaista jota ei meidän tavallisena arkena tapahdu. Heitimme viikko sitten korkkarit nurkkaan ja sen jälkeen olemme kulkeneet pääosin ilman kenkiä. Emme ole harjanneet tukkaa tai edes vilkaissut meikkipussin suuntaan. (Okei, kyllä harjasimme tukat - mutta ymmärrät ehkä mitä tarkoitan?! Hahaa..) Poltimme kokkoa ja juhlimme juhannusta ison kaveriporukan seurassa. Asuimme päivät ulkona ja annoimme lasten levittää leikkinsä ilman stressiä siivoamisesta. Kävimme moikkaamassa "naapurin" alpakkoja ja laamoja. Leivoimme lusikkaleipiä, grillasimme, ja paistoimme muurikkalettuja. Saunoimme aikuisten kesken ja vietimme lasten kanssa tuntitolkulla aikaa paljussa. Nukuimme ylipitkiä yöunia ja päiväunia. Herkuteltiin ihanilla ruuilla. Levitimme aurinkorasvaa. Heittäydyimme pitkäksemme terassille levitettyjen räsymattojen päälle. Lakkasimme kynnet. Näimme sammakon ja seurasimme metrimadon kulkua. Heitimme talviturkit. Ihana loma.


(huh. selvisit loppuun asti.)

Oletteko jo kerenneet viettää pidemmän pätkän mökillä?

-Såfin

2016/06/23

Juhannusta taikauskoisille

Kävimme koko porukalla kävelyllä ihanassa ilta-auringossa. Meidän polku vei meidän tällä kertaa lähistössä sijaitsevaan metsään jossa emme olleet käyneet todella pitkään aikaan. Löysimme hylätyn puumajan, taianomaisia onkaloita puiden alta ja paljon muitakin ihmeellisiä asioita. Päätimme yhdessä kerätä kukkia. Eikä mitä tahansa kukkia, vaan mahdollisimman monta eri lajia. Kun pääsimme kotiin laskimme, että kimpussamme oli 7 eri kukkalajia. Minua jotenkin huvitti, että määrä oli juuri seitsemän. Kukkiin ja seitsemään eri lajiin näin juhannuksena liittyy minulle hyvin tärkeä taikausko jota siskojeni kanssa toteutimme aina juhannuksena..

Sanotaan, että jotta voisi nähdä unissaan tulevan heilansa, pitää juhannusaattona kerätä niityltä seitsemän eri kukkalajia ja asettaa ne tyynyn alle. Kun kukat on kerätty, siihen asti että on nukahtanut ei myöskään saa puhua, jottei rikkoisi taikaa. (Nyt myöhemmin mietin onkohan tämä "puhumattomuus" meidän äitin keksimä lisämauste tähän tarinaan.. Hahaa..) No mutta kuitenkin. Me keräsimme aina juhannuksena mökillä seitsemän eri kukkalajia ja painoimme päät tyynyyn. Niin ihana perinne tämä on ollut, että vieläkin hymyllyttää tätä ajatellessa.. Se jännitys, hiljaisuus ja toivo  siitä, että näkisi pienen palan tulevaisuuttaan unissa..

Lapsiparkki-blogi hiljenee nyt juhannuksen viettoon ja päivittyy seuraavan kerran vasta ensi viikon alussa. Silloin on luvassa juttua puistoruokailusta, kesäteatterikokemusta sekä kuvia meidän niiiiiin hienosta uudesta 50-luvun lipastosta! 

Super-rentouttavaa (ja ehkä vähän taikauskoista) juhannusta teille ihanat tyypit!

-Såfin

2016/06/22

Lomalla sairastuminen

Jännitys tiivistyy. Lomakausi on käynnissä ja nyt saadaan taas jännittää sitä pysymmekö terveinä koko loman. (kopkopkop) Meillä on nimittäin lievästi sanottuna kokemusta lomalla sairastumisesta. Sen jälkeen kun meidän perheeseen on kuulunut kaksi pientä tyyppiä voin kertoa, että puolet kerroista kun olemme olleet lomalla reissussa joku meistä on ollut kipeenä. Matkallamme Åressa meidän pienin mies sai oksennustaudin, Lissabonissa vähän suurempi mies sairastui kuumeeseen ja Kanariansaarillakin olemme rampanneet lääkärissä vauvan kanssa. Okei, onhan niitä terveitäkin reissuja ollut tässä viiden vuoden aikana - mutta kumminkin.

Tämä on johtanut siihen, että itse kannan aina mukana peruslääkkeitä kaikkialla. Meillä on mökillä, reissussa ja muutenkin autossa aina mukana kuumemittari, särkylääkkeitä ja muita ensiapujuttuja. (tiedän, olen vähän hysteerinen. Hahaa..). Ennen kun lähdemme reissuun tarkistan usein myös lähimpien lääkärikeskusten yhteystiedot ja sijainnit. Kerran olimme lomalla Balilla josta matkamme johti tuntien ja tuntien jälkeen perille meidän eksoottiseen lomapaikkaan keskellä viidakkoa. Voin kertoa, että lähin sairaala oli aika kaukana. Nyt jälkeenpäin mietittynä, pienten lasten kanssa ei ehkä ole ihan parasta olla noin kaukana "sivistyksestä". Onneksi sillä muutaman viikon viidakko-reissussa ei tarvittu muuta kuin laastaria.

Tänä kesänä me emme lähde ulkomaille lomailemaan koko porukalla ja toivon täällä sormet ristissä, että saisimme olla koko loman terveinä!! 

Onko teillä kokemusta sairastamisesta lomalla?

-Såfin

2016/06/21

Minityypit kalareissussa

Pakkasimme kotona tavaroitamme mökkireissua varten. Kaikki meistä huolehti tietenkin niistä tavaroista jotka itselleen oli ne tärkeimmät; hammasharjat, uikkarit ja unilelut. Sillä välin meidän 4-vuotias oli takapihallamme kaivamassa multaa. Hän pakkasi matoja lasipurkkiin. Pitäähän mökkireissussa olla muutama mato mukana. Tarkemmin sanottuna helsinkiläistä syntyperää olevaa matokantaa. Silloin kala syö. (ööö..??) Hahaa.. Meillä oli siis tiedossa rauhallinen mökkiviikonloppu johon kuului saunomista, paljuilua, syömistä ja tietenkin se pitkään suunniteltu mato-onki kalareissu. Voi veljet miten pojat oli odottanut tätä reissua. Päästyämme perille mökille pakkasimme veneeseen mukaan tilpehöörit, haavit, madot, koukut ja tietenkin matkaeväät ja lähdimme vesille..

Kaikista jännittävin oli hetki kun asettelimme madot koukkuihin. Noin minuutin välein meidän piti vetää koukut ylös vedestä ja katsoa oliko se mato vielä tallessa. Pojat jaksoivat istua paikoillaan yllättävän pitkään ja he odottivat ja odottivat... kokonaiset 12 minuuttia. Hahaa.. Minä syötin heille vähän matkaevästä ja isi-ihminen yritti vielä hetken aikaa saada kalaa. Kokonaisten 20 minuutin jälkeen päätimme luovuttaa.. ei tullut kalaa tällä kertaa. Pelkäsin poikien pettyvän jos ei kala söisi, mutta onneksi lapsen mieli on sillä tavalla ihana, että ne osaavat iloita ihan hassuista jutuista. Tällä kertaa ilonaihe oli se, että kalat eivät syöneetkään kaikkia matoja. Huh. Onneksi! Saimme kantaa limaiset ystävämme takaisin mökkisaareen.

Illalla meille tuli kaveripariskunta kylään ja katoimme pöydän koreaksi kaikkia kalaherkkuja. Kesän ensimmäinen kunnollinen kalapöytä. Nam. Tällä kertaa kalat olivat siis ostettu kaupasta, mutta se ei tuntunut meininkiä haittaavan!

Oletteko jo käyneet kalassa tänä kesänä?

-Såfin