2018/02/28

Leuto Kidswear - Suomalainen moderni lastevaatemerkki (sis. Alennuskoodi!)

Vaatteet äkkiä päälle. Valitse mikä vain paita. Nopeasti nyt. Jokainen vanhempi tietää tunteen kun nopeasti pitäisi päästä ulos ovesta jottei myöhästyisi seuraavista leikkitreffeistä tai muusta sovitusta menosta. Siinä jotenkin toivoisi, että vaatteet maagisesti ilmestyisi lapsen päälle ja että kaikki vaatteet sopisi yhteen ilman kummempaa pohtimista. Kun ensimmäistä kertaa saimme testata Leuto Kidswear:in uusinta mallistoa rakastuin heti juuri mutkattomuuteen ja helppoon leikkimielisyyteen. Meidän pieni mies veti helposti äärimmäisen joustavat ja mukavat vaatteet päällensä (ihan itse!) ilman mitään ongelmaa. Huomasimme heti, että näihin vaatteisiin käytetyt kankaat ovat pehmeät ja laadukkaat. Erityisen ihastunut olen ollut vaatteiden linjakkuuteen. Halusimme yhdessä meidän kuopuksen kanssa esitellä nämä hienot vaatteet myös täällä blogissa ja järjestimme siksi pienen valokuvaussession. Annan kuvien puhua puolestaan mutta varmasti huomaat, että tykästyimme näihin vaatteisiin. Hihii..

Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
Suomalainen moderni lastevaatemerkki
(Kuvissa meidän iloisella tyypillä on päällään Linja-niminen paita kokoa 110/116 ja Tasku-nimiset housut 110/116). 

Leuto Kidswear on suomalainen moderni lastenvaatemerkki jonka ensimmäinen mallisto ilmestyi syksyllä 2017. Vaatteet ovat ihanan linjakkaat mutta samalla myös ajattomat ja kätevät, sillä ne sopivat hyvin arkeen ja juhlaan. Heti laadun jälkeen arvostan itse yksinkertaista tyylikkyyttä lastenvaatteissa, jotta vaatteet ovat helposti yhdistettävissä keskenään ja pysyvät käyttökelposina myös silloin kun muoti muuttuu. Kaikki nämä yhdistyy minusta tässä ihanassa kotimaisessa vaatemallistossa. Käy kurkkaamassa kaikki ihanuudet Leuto Design:in verkkokaupassa ja hyödynnä samalla alla oleva alennuskoodi. 

ALENNUSKOODI: Minulla on ilo tarjota teille -15% alennusta Leuto Kidswearin vaatteista jonka saat mainitsemalla koodin LAPSIPARKKI15 verkkokauppa-ostosten yhteydessä. Alennuskoodi on voimassa 16.3 asti. 

-Såfin

/Yhteistyössä Leuto Kidswear/

2018/02/27

Kankea äitiys

Saattaa ehkä olla hieman kulunutta valittaa siitä miten paikat toistuvasti ovat jumissa. Kulunutta tai ei niin minunkin on pakkoa sanoa tästä pari sanaa. Olen nimittäin tässä viimeisen kolmen vuoden aikana saanut todellisen herätyksen siihen, etten todellakaan enää ole parikymppinen. Valehtelematta voin myöntää, että joskus aikoinan saatoin tehdä monia salitreenejä täysin venyttelemättä eikä tuntunut missään. Nykyään tarina on toinen. Muistan ne lukuisat yöt jotka nukuin kyljelläni imettäessä niin, että heräsin tunteja myöhemmin pääni alla olevan puutuneen käden särkyyn. Tai ne noin tuhat kertaa kun hääräsin keittiössä pienen vauvan istuessa lantiollani (aina samalla puolella). Tai ne kerrat kun istuin epäergonomisessa asennossa lattialla viihdyttämässä lasta. Tai ne noin miljoona kertaa kun kannoin toisella olalla hoitolaukkua, käsilaukkua, kauppaostoksia ja lasta. Heh. Ymmärrätte varmasti mitä haen takaa?! Kaikki tämä on vaatinut veronsa. Pikkuhiljaa ikääntynyt keho vailla kunnollista kehonhuoltoa ei ole hyvä combo..

Huomaan miten olen laiminlyönyt kehon venyvyyttä, tasapainoa ja symmetriaa. Vasta viimeisen vuoden aikana olen huomannut miten jatkuvasti notkun seisoessa pääpaino vasemmalla lantionpuoliskolla (sillä samalla puolella jolla se vauvani aina istui). Ei hyvä. Vaikka liikun omasta mielestäni riittävästi en silti voi sanoa pitäneeni omasta kehostani huolta. Tajusin miten jumissa olin vasta kun ensimmäisiä kertoja osallistuin joogaan. Ei herranenaika sentään mikä havahtuminen se oli.  Kaikki johti lopulta siihen, että sain kolmisen vuotta sitten pahan noidannuolen ja kärsin yhä tänä päivänä edelleen alaselän kivusta ja jäykkyydestä tämän jäljiltä. Pikkuhiljaa sain pahimman kautta oppia, ettei kehonhuolto, venyttely ja liikkuvuuden parantaminen todellakaan ole mikään höpöhöpö-juttu vaan oikeasti yksi tärkeimmistä jutuista mitä itselleen voi suoda. 

Tämän oivalluksen jälkeen vietän itse kotona yleensä lasten mentyä nukkumaan n. 15 minuuttia rullaillen. Lähinnä rullaan selkää ja lantiota. Huokailen joka kerta miten aikaavievää tämä on ja miten aiemmin oli niin paljon helpompaa. En silti usko, että enää voisin elää ilman rullaa. Tasapainoa ja liikkuvutta harjoittelen joogassa ja pilateksessa 1-2 kertaa viikossa. Lenkin jälkeen venyttelen etenkin lonkankoukistajia ja reisilihaksia. Joogat mukaanlukien vietän kenties tänä päivän enemmän aikaa venyttelemässä kuin treenatessa. (LOL) Parikymppinen minä ei koskaan olisi uskonut, että eläisin näin. Olen kuitenkin tajunnut miten rasittavaa äitiys, raskaus, imettäminen ja oheistoiminta on ollut keholle puhumattakaan siitä vanhenemisesta. Selkärangan, tasapainon ja tukilihasten palauttaminen raskauksien jälkeen ei ole ollut helppoa. Vieläkään en tänä päivänä tee tarpeeksi, sillä edelleen kehossa on kohtia jotka päivän jälkeen särkevät jäykkyyttä. Onneksi olen jo askeleen edellä vanhenemista ja tiedän tarkalleen mitä minun pitää tehdä jotta kehoni saisi olla mahdollisimman terve. Toinen asia on sitten viedä tämä vielä käytäntöön. 

Venytteletkö sinä? Onko äitiys (vai kenties ikä) aiheuttanut kehossasi vastaavanlaisia muutoksia?

-Såfin

2018/02/26

Jääkävelyn salat

On jotenkin hauska huomata kaupungilla liikkuessa, että ihmiset eivät suinkaan pysyttele rantakävelytiellä vaan poikkeavat rohkeasti myös jäätyneen meren päällä. Nyt kun säät ovat pysytelleet reilusti pakkasella muutaman viikon myös Helsingin edustalla voi jo reippaasti tallustella jäällä toki varoen jääavantoja, pilkkireikiä ja muita laivaväyliä. (Silmät tarkkana!) Meillä oli viikonloppuna yksi missio ja se oli selvittää tarkalleen miten paksu jää Helsingin edustalla oli. Lapset olivat innoissaan meidän tehtävästä ja niinpä me puettiin villasut villasujen päälle ja lopulta vielä kuorivaatteet pintakerrokseksi ja lähdimme tutkimusmatkalle. Päätimme, että kaunis Uunisaari ja muut pikku luodot sen läheisyydessä olisivat oiva paikka meidän pikku retkelle. Vaistomaisesti kävelimme autoltamme Uunisaaren siltaa kohden, mutta astuimme kuitenkin rohkeasti sen ohi suoraan jäälle..

Vitsit että maisemat olivat kauniita. Helsinki on ikäänkuin tuplannut pinta-alansa jäätyneen meren ansiosta ja nyt tuttuja taloja ja katuja voi ihailla ihan eri näkökulmasta. Jäällä oli meidän lisäksi paljon muitakin ulkoilijoita. Näimme mm. avantouimareita, hiihtäjiä, kävelijöitä, kalastajia ja jääpolkupyöräilijöitä. Vaikka aurinko lämmitti kivasti niin myös tuuli toi retkeemme pientä jännitystä. Avoimella paikalla kylmä tuuli puri kiinni poskiin ja nenäkin jäätyi äkkiä samalla tavalla kuin silloin kun on syönyt liian suuren palan jäätelöä. Emme kuitenkaan antaneet tuulen häiritä vaan suoritimme tehtävämme kunnialla. Löysimme heti Uunisaaren edustalla irroitetun jääpalan jonka avulla arvelimme, että jään paksuus oli jo yli 10 senttiä. Tutkimme samalla myös jännän poukaman jonne oli muodostunut suuria jääpuikkoja ja piirsimme jäähän kuvioita. Samalla läheisestä Ugn-nimisestä lounasravintolasta kantautui ihana tuoksu. Lapset huusivat jo nälkäänsä ja päädyimme lopulta sinne syömään klassiset kermaiset lohikeitot. Siellä me istuimme punaisine poskinemme ja kävimme läpi ottamiani valokuvia kameran näytöltä ja juttelimme kaikista jännistä huomioista meidän jäiseltä seikkailulta. Ihan huippu-hauskaa.

Ja lopuksi halusin jakaa meidän poikien "Jääkävelyn salat"-ohjeet teille: "Älä astu siihen missä ei ole jäätä. Voi olla tosi kylmä. Jos olet niin pieni kuin muurahainen voit tippua raoista. Ja jos auto ajaa jäällä edelläsi niin on turvallista kulkea sen perässä" Hahaa.. 

Oletko sinä käynyt jääkävelyllä tänä talvena?

-Såfin

2018/02/25

Uiminen korvaputkien kanssa

Kuukausi sitten meidän vanhemmalle pojalle laitettiin putket korviin. Putket laitettiin tietenkin leikkauksessa ja vaikka tämä oli pieni toimenpide, se silti jännitti meitä kaikkia. Lisää tunnelmista leikkaussalin odotushuoneesta voit lukea täältä. Kävimme aiemmin tällä viikolla jälkitarkastuksessa ja kaikki näyttää olevan hyvin, putket olivat kiinnittyneet ja pysyvät hyvin paikoillaan. Meidän 6-vuotiaan kuulo on palannut entiselle tasolle ja putkista oli meille todellakin apua. Muutama päivä jotka vietettiin kotona leikkauksen jälkeen on pian unohdettu. Elämä jatkuu. Korvien putkitus on kuitenkin edelleen näkyvä osa meidän arkea, sillä meidän perheessä harrastetaan uintia. Kerran viikossa uintitreeneissä on huomioitava juuri laitetut putket. Saimme tarkat ohjeet, miten korvat tulisi suojata uimahallissa sillä tarkoitetulla pannalla ja silikonitulpilla siksi, ettei vettä ja mahdollisia bakteereja pääsisi suoraan korvan sisään. Kotona suihkussa pantaa ei tarvitse käyttää, mutta vettä ei silti tulisi suihkuttaa suoraan korvaan. Viikkoon leikkauksesta ei myöskään saanut käydä uimassa ollenkaan ja meidän piti myös välttää kovaa liikuntaa ensimmäisinä päivinä.

Apteekista löysimme sopivan kokoisen pannan ja korvatulpat kätevässä pakkauksessa.  Saimme myös ohjeet, että pannan tulisi olla riittävän tiukka eli mieluiten tulisi valita pienempi koko kuin liian iso. Vaihtoehtoisesti myös uimalakki joka on niin iso, että ylettyy korvien yli voisi toimia. Ensimmäistä kertaa uimaan mennessä näiden uusien asusteiden laittaminen jännitti ja panta oli tiellä sillä uimalasitkin piti laittaa silmille. Lisäksi huomasimme nopeasti, että treeniohjeiden kuunteleminen panta ja tulpat korvissa ei näyttänyt sujuvan kovin hyvin. Niiden läpi ei tietenkään kuule normaalisti. Saimme yhtäkkiä myös kuulla, ettei lapset enää halunneetkaan mennä uimaan. Onneksi saimme päät käännettyä pienellä keskustelulla ja nyt kaikki on taas yhtä innoissaan menossa uimaharkkoihin lauantaisin. Kävimme jopa kolmen päivän kylpylälomallakin. Täytyy sanoa, että onneksi löytyy apuvälineet jonka avulla pystyimme jatkamaan harrastamista. Olisi ollut tosi tylsää joutua laittamaan harrastus tauolle tällaisen takia.

Onko sinulla kokemusta korvien putkituksesta ja uimisesta?

-Såfin

2018/02/23

Top 8 kasvisruokaa lapsiperheessä

Kasvisruoka on pop, ainakin meidän perheessä. Muutama vuosi sitten otimme projektiksi syödä enemmän kasvispainotteista ruokaa kotona. Ei siksi, että olisimme poistamassa lihaa ruokavaliostamme vaan siksi, että lapset oppisivat syömään myös kasvisruokia. Halusin, että lapset kokevat kasvisruuat yhtä luonteviksi kuin liharuuat. Niinpä päätimme alkuun, että meillä olisi vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa. Alkuun koko kokeilu tuntui tökkivän. Emme löytäneet niitä lasten mielestä hyviä ruokia. Näin vuosien jälkeen meidän ruokalistalle on kuitenkin vakiintunut muutama suosikki joka uppoaa koko perheelle. Ajattelin jakaa tämän listan teidän kanssa.

1. Sosekeitot. (Bataatti-chili / Kesäkurpitsa-Palsternakka / Kukkakaali - Kesäkurpitsa / Tomaatti - Sipuli) Lasten mielestä kaikki kasvikset uppoavat soseen muodossa. Kuullotan sipulin ja osan kasviksista ensin pannulla. Tämän jälkeen lisään vedet ja keitän kasvikset kasvisliemessä. Soseutan kasvisten kypsyttyä. Joskus kaadan sekaan ruokakermaa. Kaveriksi lisäämme usein raejuustoa, pähkinöitä ja tuoreita yrttejä.

2. Paprika-Sipuli-feta-munakoiso pizza. Tämäkin on oiva ruokalaji jonka avulla lapset syövät melkein mitä vain kasviksia. Vähän riippuen jääkaapin tilanteesta myös pizzan päälle voi laittaa makunsa mukaisesti monenlaisia kasviksia. Tuo yllämainittu combo on hyväksi todettu.

3. Tomaatti-avocado pasta. Oikeastaan pasta kaikissa muodoissa toimii usein meidän lapsille. Kiva combo jota viimeksi koitimme oli pestossa pyöräytetty pastaa jonka päälle pilkoimme tuoretta tomaattia, avocadoa ja fetaa. Lisäksi ripottelimme lopuksi päälle cashew-pähkinöitä.

4. Riisipuuro (LOL). Oikeasti lapsemme rakastavat riisipuuroa. Jos kysymme mitä he haluaisi syödä niin on hyvin mahdollista, että saamme toiveeksi riisipuuron. Itseasiassa tänäänkin syövät toiveesta riisipuuroa mummolassa.

5. Härkismakaroonilaatikko. Jaoinkin joskus aikoinaan teille meidän positiivisen kokemuksen härkiksen käyttämisestä. Meidän lapset eivät edes huomannut että meidän makaroonilaatikko ei sisältänyt lihaa kun korvasimme sen tällä vähän uudemmalla tuttavuudella, härkiksellä.

6. Itsetehdyt pinaatti-/porkkanaletut. Meillä harvemmin tehdään porkkanalettuja kotona isi-ihmisen allergian takia, mutta itsetehdyt pinaattiletut ovat todella hyvä. Teemme yleensä myös syksyisin omista puolukoista hilloa joka toimii lettujen kaverina tosi hyvin.

7. Kasvispyörykät. Kasvispyörykät on meillä vielä hieman työn alla. Olen kokeillut erilaisia reseptejä (mutta oma suosikki on vielä löytämättä). Lapsille kuitenkin uppoaa kaikki pyöressä muodossa oleva ruoka jonka saa dipata ketsuppiin tai muuhun kastikkeeseen. Heh.

8. Kasviscurryt (Bataatilla, kurpitsalla yms.) Itse olen juuri nyt innostunut kaikenlaisista mausteisista ruuista. Ihania kasviscurry-paistoksia saa mm. kun käyttää pääraaka-aineena esimerkiksi bataattia ja kurpitsaa tai jotain muuta makeahkoa kasvista tai juuresta. Ihan parasta riisin kaverina ja lapset tykkäävät.

Onko sinulla vinkkejä kasvisruokiin jotka uppoaa lapsille? Kaikki kokemukset ja ehdotukset otetaan vastaan!

-Såfin

2018/02/22

Ajatuksia siitä miksi vanhemmuus on pelottavaa

Vanhemmuus on pelottavaa monessa mielessä. Siitä ei vain kovin usein puhuta ääneen. Jokainen vanhempi kohtaa esikoisensa kanssa monia uusia tilanteita joita ei koskaan ole kokenut ennen. Jokainen kokee lapsen ensimmäisen kuumeen, haavan, uhmakohtauksen, yöheräämisen, imettämisen, kävelemään opettamisen ja syöttämisen joskus ensimmäistä kertaa. Yhtälailla tilanne on sama kun lapsi kasvaa. Minä en vielä koskaan ole ollut 7-vuotiaan lapsen äiti, koululaisen äiti, en ole koskaan opettanut lastani tekemään läksyjä tai edes päästänyt kavereiden kesken valvomatta leikkimään pihalle. Jokainen asia pitää kokea ensimmäistä kertaa ja se on suorastaan sanottuna hemmetin pelottavaa. Minulla on vanhemmuudessa vielä paljon opittavaa. Teini-ikä, some-käyttäytymisen opettaminen, lapsen ensimmäinen rakkaus, sydänsäryt ja vaikka mitä muuta. Kaikki on vielä edessä. Vanhemmaksi kasvaa lapsen mukana..

Ajellessa minun omien vanhempien luokse viime viikolla puhuimme yhdessä lasten kanssa autossa tästä asiasta. Ei toki näillä sanoilla, mutta pohdimme sitä miten isolta asialta meidän esikoisen seuraava syntymäpäivä tuntuu myös minusta. Sanoin ääneen sen mitä ei ehkä omalle lapselle pitäisi sanoa. "Miten minä sitten osaan olla 7-vuotaan äiti, osaankohan?". Kerroin lapsille saman minkä tässä kirjoitin. Kun esikoisemme syntyi minulla ei ollut YHTÄÄN kokemusta äitiydestä. Ajatus oli meidän pojista huvittava. Että miten minä en osannut olla äiti, kun heidän silmissä olen aina ollut äiti. Sain hyvän kysymyksen meidän vanhemmalta pojalta. "Miten sinä äiti sitten tiesit miten meitä pitää lohduttaa?". Kerroin, että monia asioita tässä elämässä tekee intuitiosta ja jokainen toimii parhaan tietämyksensä mukaan. Niin kuin itse haluaisi tulla lohdutetuksi niin sitä lohduttaa myös omia lapsia. Sama keskustelu jatkui ja totesimme, että eihän meidän esikoinenkaan tiedä miten olla 7-vuotias. Koemme elämässä paljon asioita "ensimmäistä kertaa".

Juttua riitti pitkään, mutta esikoisemme oivalsi hienosti sen, että tässä tilanteessa olisi parasta konsultoida isovanhempia. He kun ovat itse olleet sekä 7-vuotiaita että 7-vuotiaan lapsen vanhempia. Heiltä varmaan löytyisi tarkemmat ohjeet tilanteeseen. Ajatus lohdutti myös tavallaan minua. Sukupolvien tuoma kokemus ja tuki onkin todella tärkeää. Yhtäkkiä myös itse tajusin miten en olekaan yksin tässä tilanteessa..

-Såfin

Arvonnan voittaja: Seinäristikon voittaja on nyt selvillä. Melkein 200 osallistujan kesken vedetty voittoarpa osui instagramin puolella jätettyyn kommenttiin. Voittaja on @annavinsta. Onneksi olkoon olen sinuun yhteydessä!

2018/02/21

Testissä: Angry Birds Activity Park

Viime viikonloppuna teimme lyhyen ajan sisään paljon jännittäviä juttuja kun vierailimme Lappeenrannassa Holiday Club Saimaa-kylpylässä pitkän viikonlopun merkeissä. Yksi asia jota meidän pojat olivat odottaneet kaikista eniten oli visiitti Saimaan Angry Birds Activity Park:iin joka sijaitsi hotellimme vieressä. Olimme luvanneet pikkupojille Angry Birds-henkisen seikkailun jos he olisivat kilttejä. Sinä aamuna meillä oli tietenkin kaksi pientä hyväkäytöksistä enkeliä hotelliaamiaisella jotka kantoivat reippaasti lautasensa ja puhuivat taukoamatta siitä mitä kaikkea he odottivat tulevalta päivältä. Pakkasimme reppuun vesipullot ja pojat saivat myös ottaa omat kukkaronsa mukaan pieniä ostoksia varten ja suuntasimme 100 metriä hotellista sijaitsevaan sisäaktiviteettipuistoon. Puuhaa ja tekemistä siellä oli kahdessa eri kerroksessa joista alempi oli enemmän perinteisen sisäleikkipuiston tapainen ja ylempi puolestaan oli täynnä erilaisia temppuilu- ja pelialueita. Tältä meidän meno näytti..

Meidän pojat olivat eniten innoissaan vaahtomerestä jonne pystyi hyppäämään oikeastaan missä asennossa vain. Parasta oli tietty se kun isi heitti poikia keskelle vaahtomerta. Toinen mieleenpainuva juttu oli liitorata jonka varrelle rakensimme pehmeistä palikoista koottuja esteitä joihin piti yrittää osua liidon aikana. Lapset kikattelivat samalla kun osuivat rakennelmiin. Myös muut lapset jäivät aina ihailemaan toistensa liitoja. Puistossa pystyi myös rauhoittumaan istahtamalla hetkeksi tyynyille Angry Birds elokuvan eteen.

Minusta oli kivaa, että puistossa oli hieman erilaisia juttuja kuin normaalissa sisäleikkipuistossa. Yhdessä tilassa oli laser-sokkelo jossa valosäteiden välistä piti pujotella koskematta niihin. Niin siistiä. Voin kertoa, etten ollut yhtä notkea kuin meidän pikkupojat olivat vaikka kovasti mielessäni näin kuinka kehoni liikkui notkeasti valosäteiden ohi. Jotenkin kummasti keho ei taipunutkaan niihin asentoihin mitä kuvittelin. Hahaa.. (eli ehkä kaikesta joogaamisesta ei ole ollut niin paljon hyötyä) Toisella puolella yläkertaa oli iso peli-alue isommille lapsille ja viihdyimme myös pitkän aikaa potkulautojen päällä rata-alueella. Vaikka meidän nelihenkiselle perheelle pääsylippujen hinta oli hieman yli 50 € niin sanoisin kyllä meidän vierailun olleen hintansa arvoinen. Huippuhauskaa oli!

Oletko sinä käynyt jossain Angry Birds aktiviteettipuistossa?

-Såfin

2018/02/20

Hymyillyttää juuri nyt

Viime päivinä hymy on ollut herkässä. En tiedä johtuuko hymyni eritysesti aurinkoisesta säästä vai jostain ihan muusta. Tiedän olevani kevätihminen ja saavani energiaa pitenevistä päivistä. Aurinko tekee ihmeitä. Olisin voinut vannoa, että yhtenä päivänä kuulin lintujen visertävän aivan niin kuin ne tekevät keväällä. Se oli ensimmäinen lupaus siitä, että tämä talvikausi pian on ohi. Istuessani autossa huomasin myös miten aurinko lämmitti lasin läpi. Moni tällainen pieni asia johtaa siihen, että on helppo olla iloinen. Ajattelin perinteitä kunnioittaen listata minun tämän hetkisiä iloisia asioita. Ehkä sinä löydät jonkun kohdan johon voit samaistua?

- Meidän uudessa talossa asennetaan tällä hetkellä ensimmäisiä kaappeja paikoilleen ja alamme pikkuhiljaa saamaan vihiä siitä, miten meidän tavarat tulee mahtumaan niiden sisälle. On myös jännää miten paikoillaan oleva kaappi tuo perspektiiviä siihen miten iso tai pieni tila oikeasti on.

- Onnistunut perheloma kylpylässä. Meillä oli superhauskaa yhdessä lasten kanssa Saimaan Holiday Clubin kylpylässä viime viikonloppuna. Koko meidän reissu saa minut hymyilemään ja sain taas pienen muistutuksen siitä miten ihana perhe meillä on. Meidän pikkupojatkin ovat niin mahtavaa matkaseuraa.

- Aikaisempi unirytmi. Meidän lomalla saimme kiinni aikaisemmasta unirytmistä kun me vanhemmat hakeuduimme unten maille samaan aikaan lasten kanssa. Olemme pari päivää onnistuneet menemään aiemmin nukkumaan myös kotona ja täytyy sanoa, että on ihanaa herätä rauhassa ennen herätyskelloa. Nautin tästä rytmistä juuri nyt sillä tiedän, että olemme jo pian takaisin normaalissa aikataulussamme.

- Valo. Ai että. Sanoinko jo V-A-L-O?! Meinaan oikein pakahtua onnesta kun katselen kaunista valossa kylpevää luontoa ja lumihankia. Tekisi mieli valokuvata kaikkea. Onneksi en aina kanna mukanani järkkäriäni, sillä muuten kovalevyni olisi jo täynnä. Hahaa..

- Hiihtoloma. Lapset viettävät tällä hetkellä lomaa eskarista ja päivähoidosta ja ovat isovanhempiensa kanssa. On kivaa, että lapset saavat puuhailla hieman erilaisten asioiden parissa ja aamuisin emme pakkaa niitä tavallisia tarhareppuja tai kiirehditä hoitopaikalle. Kiva rikkoa rutiineja.

- Sushibowlit. Olen aivan hurahtanut minun työpaikan vieressä sijaitsevan ravintolan Sushi-bowliin. Niin ihania makuyhdistelmiä ei ole kovin montaa: inkiväärissä marinoituja kurkkuja, edamame papuja, avocadoa ja pintaliekitettyä lohta. Namsk. (kts. kuva)

- Kivat tulevat blogi-yhteistyöt ilahduttavat minua juuri tällä hetkellä. Täällä blogin puolella on luvassa muutaman viikon sisään kivoja arvontoja, jänniä alekoodeja sekä uusia tuttavuuksia lastenvaatemerkkien muodossa.

- Retkiluistelu. Kerroin eilen omassa blogikirjoituksessa siitä miten olen hurahtanut luisteluun luonnonjäällä. Siis se jännitys, vauhti, ulkoilu ja yhdessäolo. Rakastuin.

- Ystävät. Olen viime päivinä ottanut yhteyttä ystäviimme jotka kenties ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle kun perheemme on raatanut  touhunnut rakennusprojektimme parissa. Se on typerää, että ystävyyssuhteet joutuu kärsimään kiireiden takia. Onneksi hyvät ystävät ymmärtävät.

- Päätös pidemmästä lomamatkasta. Juttelimme pitkään isi-ihmisen kanssa viime viikonloppuna ja löimme lukkoon matkakohteen ja ajankohdan perhelomallemme. Tulemme loppuvuodesta tekemään pidemmän lomamatkan oikein paratiisisaarelle koko perheen kanssa. Niin ihanaa.

Mikä sinua hymyillyttää juuri nyt?

-Såfin

2018/02/19

Kun rakastuin retkiluisteluun

Otimme viime perjantaina pienen varaslähdön hiihtolomaan. Päätimme ottaa perjantain vapaaksi ja lähteä pienelle extempore-matkalle Lappeenrantaan. Varasimme itsellemme loman eräästä kylpylähotellissa jonka läheisyydessä oli myös paljon muita aktiviteettejä tarjolla. Pakkasimme mukaan ulkoilukamppeet ja tietenkin luistimet, koska meidän pojat eivät enää nykyään liiku minnekkään ilman niitä. Heh. Tiesimme, että hotellimme läheisyydessä olisi mm. hyvät mahdollisuudet retkiluisteluun. En itse vielä koskaan ollut koittanut luonnonjäällä luistelemista ja olin tulevasta kokemuksesta hyvin innoissani. Enkä todellakaan siinä luistimia pukiessani tiennyt miten menettäisin sydämeni tälle lajille. Olimme pukeutuneet lämpimästi sillä osasimme aavistaa, että aukealla isolla jäällä saattaisi tuulla. Lapsille puimme kypärät ja luistimet ja lähdimme kevyessä lumisateessa liikkeelle hyvin merkitylle ja auratulle retkiluistelureitille Saimaan järvellä.. 

Kuten kuvista saatoit huomata, meidän nuorin opettelee vielä luistelemista ja hän treenasi alkupätkän meidän isi-ihmisen kanssa. Osan matkasta hän kulki sylissä, osan liukuen meidän välissä ja osan hän luisteli itsekseen kieli keskellä suuta. Jossain vaiheessa päätimme erkaantua toisistamme niin, että minä ja esikoisemme lähdimme pitkälle omalle lenkille lähellä olevan saaren ympäri. Ai että. Vauhdin kiihtyessä (sillä 6-vuotiaamme luistelee super-kovaa) tunsin sen jännityksen. Nopeasti vaihtuva maisema, luonto, jännitys, ulkoilu ja luistelu kaikki samassa paketissa. Olin myyty. Kuin piste i:n päällä puolessa välissä minun ja esikoisemme retkeä lumisade hellitti ja aurinko tuli esille. Luistelimme muutaman hitaammin liikkuvan luistelijan ohi ja pysähdyimme välillä ihmetteleemään jäätä ja maisemia. Jokaisella henkäyksellä tunsin olevani niin elossa. Tämä on niin minun juttu. Totesin myös, että lämmin vaatekerrasto oli aivan liikaa. 

Olisihan se tavallaan pitänyt arvata, että olin vaarassa hurahtaa. Olen kerran aiemmin kokenut tällaisen tunteen ja se oli kun sain murtsikka-sukset jalkaan 10 vuoden tauon jälkeen ja hiihdin yksin hiljaisessa metsässä. Nyt koin sen saman tunteen, vapauden, rohkeuden ja jännityksen. Olin melkein pettynyt kun meidän reilu tunnin mittainen lenkki siellä jäällä oli ohi. Palasimme alkupisteeseen ja tulimme pitämään seuraa meidän kuopukselle sillä välin kun meidän isi-ihminen lähti hakemaan vauhtia jäältä. Siinä luistimia riisuessa hymyilin leveästi ja sillä hetkellä olin täysin varma siitä, että tämä jääseikkailu ei jäänyt viimeiseksi. Niin mahtava kokemus. Rakastuin.

Suosittelemme retkiluistelua koko perheelle ja jos on tosi pieniä matkassa niin potkukelkka tai pulkka on oiva apuväline! Ja niin jos haluat oppia minun virheistä niin siinä luistellessa tulee tosiaankin  lämmin! Heh..

-Såfin