2018/05/31

Minä ja minun ajatuksia

Päivien aikana mieleen putkahtelee aina välillä asioita joita ei kerkeä sen syvällisemmin ruotia sillä hetkellä. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan?! Lasten kanssa touhutessa voi keksiä vaikka kuinka hienoja juttuja ja seuraavana hetkenä ne ovat poissa koska joutuu kaatamaan hiekat toisen kengästä tai lohduttaa nurmikolla liukastunutta pikkuista. Elämä on vähän hektistä tällä hetkellä, täynnä ihania asioita mutta välillä ne keskeyttävät ajattelun. Viime aikoina olen huomannut esittäneeni itselleni kysymyksiä johon en vielä ole kerennyt keksiä vastausta. Jotkut näistä ajatuksista palaavat myöhemmin mieleen kun on aikaa istahtaa alas kaikessa hiljaisuudessa.. 

Näitä olen miettinyt viime päivinä: 

- Miksi aina herään ennen herätyskelloa juuri niinä päivinä kun saisin nukkua myöhään? Siis joka kerta. En koko keväänä ole nukkunut niinä aamuina kun olisin saanut, vaan herään ehkä n. 40 minuuttia ennen kelloa. Sen jälkeen en enää saa uudestaan unta koska alan odottamaan herätyskellon ääntä. Niin tyypillistä. Ja voin paljastaa, että tämä ei todellakaan johdu siitä, että olisin nukkunut riittävästi vaan sisäinen zombini haluaa yksinkertaisesti herättää minut. Heh.

- Miksi aina kulkee vahingossa karkkihyllyn ohi silloin kun yrittää olla syömättä karkkeja? Miksi, miksi, miksi? Onkohan tässä jotain alitajunnan kanssa tekemistä? Ja jos kiinnostaa niin en ostanut. Hihii..

- Miksi vuoden ensimmäiset hyttysenpuremat kutittavat enemmän kuin loppukesän? Tottuuko keho tähän lievään kidutusmuotoon, vai mistä ilmiö johtuu? Viime viikolla nämä pienet inisevät tyypit löysivät taas minut talven ja loppusyksyn tauon jälkeen. Nouuu.

- Miksi viimeaikoina olen kiintynyt poikkeuksellisen paljon erilaisiin koneisiin? Miten äärettömän paljon itkisin juuri nyt jos jokin seuraavista laitteista hajoiaisi: 1. Kahvikoneeni, on palvellut pian 10 vuotta ja on juuri ja juuri vielä hengissä. 2. Kotitietokoneeni joka niin ikään on jatkoajalla. 3. Järkkärini. En siis edes pysty ajattelemaan sen hajoamista ilman kylmiä väreitä. 

- Miksi aina päivää ennnen palkkapäivää tulee jokin todella suuri menoerä johon pitäisi löytyä rahat sillä hetkellä. Hahaa. Melkein joka kuukausi jokin heräteostos tai muu maksu yllättää juuri ennen palkkapäivää. Oikein naurattaa. Tällä kertaa sellainen "pikkukustannus" kuin meidän autotallin ja terassin betonivaluista piti maksaa juuri eilen - päivää ennen palkkapäivää. 

- Miksi joskus tuntuu siltä, että pienen lapset aivot pelaa paremmin kuin omat? Eilen lapseni tarjosi minulle parhamman ratkaisun pitkään aikaan kun hän sanoo minulle kirkkaalla äänellä kun harmittelen sitä miksi meillä ei ole enemmän mattoja tässä talossa: "ajattele positiivisesti äiti, siirtämällä tuota mattoa vähän tähän suuntaan kaikki voi pyyhkiä jalkansa siihen riippumatta siitä mistä suunnasta tulee". Noh, totta.

Mitä ajatuksia sinun mielessä on pyörinyt viime aikoina?

-Såfin

PS. Sori, tästä tuli hieman tällainen purnaus-postaus. Ethän ota sitä liian vakavasti?!

2018/05/30

Taaperotiistai ja muutama kiva juttu lapsiperheen arkeen

Eilen vierailimme kuopuksen kanssa Taaperotiistai-tapahtumassa joka järjestettiin kauppakeskus Iso Omenassa Espoossa ja ihmettelimme siellä maailman meininkiä vaunukansan silmin. Olimme hyvissä ajoin liikkeellä ja paikalla heti tapahtuman alkaessa. Olin iloinen siitä, että pääsimme näin aikaisin perille sillä kerrankin minulla oli aikaa jutella ja tutustua uutuustuotteisiin ja yrityksiin kunnolla. Sillä aikaa kun minä kiertelin eri pisteissä meidän kuopus viihtyi testaamassa temppuratoja ja touhupisteitä. Itse Taaperotiistai-kiertue on kevään aikana kiertänyt ostoskeskuksissa suurissa kaupungeissa viihdyttämässä lapsiperheitä ja Iso Omena oli viimeinen pysähdys tälle keväälle. Minä löysin näiden yritysten ja tuotteiden joukosta muutaman kivan jutun lapsiperheiden arkeen josta ehkä sinäkin saattaisit kiinnostua:

1. Uudet Mehukatti luomu pillimehut. Tapahtumassa jaettiin mukaan testattavaksi uutuus-pillimehuja ja meidän kuopuksen lemppariksi valikoitui päärynä-appelsiini-mandariini makuyhdistelmä. Meidän perheessä suosimme luomutuotteita ja nämä uudet pillimehututtavuudet ovat meidän mielestä erittäin tervetullut lisä ruokakauppoihin. Tuotteet sopivat janojuomaksi näinä kuumina päivinä sillä ne eivät sisällä lisättyä sokeria. Kaiken lisäksi ne ovat lisä- ja säilöntäaineettomia. Suosittelen testaamaan! Kuten näkyy niin meidän kuopus oli myös vakuuttunut mehukatti-maskotin esiintymisestä. Hihii.



2. Arlan Luonto+ vadelman ja punajuuren makuinen jugurtti. Sokerittomia ja lisäaineettomia välipalavaihtoehtoja ei voi olla liikaa ja kerrankin minä yllätyin todella positiivisesti uutuusmausta.  Ensin olin hieman skeptinen siitä miten punajuuri voisi toimia jugurtissa, mutta se oli oikeasti superhyvää. (Söin siis koko purkin siinä esittelijän kanssa jutellessa, heh). Tuote on myös laktoositon, eli sopii moneen vatsaan. 



3. Touhula-päiväkodit. Juttelin pidempään Touhula-päiväkodin työntekijän kanssa joka kertoi tästä Suomen suurimmasta yksityisestä päiväkotiketjusta. Minulle tämä ei ollut entuudestaan tuttu mutta itseäni alkoi kiinnostamaan erityisesti eri teemat jonka mukaan varhaiskasvatus toteutetaan heidän eri päiväkodeissa. Lapsen kiinnostuksen mukaan voi hakea päiväkotiin jossa esimerkiksi keskitytään enemmän liikuntaan tai taiteeseen ja kulttuuriin. Päiväkoteja on eri puolilla Suomea. Todella kiva konsepti minusta.


4. Uudet Gefilus D&C-vitamiini-maitohappobakteeri yhdistelmät. Gefilus on tuonut markkinoille uuden maitohappobakteeriyhdistelmän lapsille jossa myös samalla kätevästi saa tarvittavat D- ja C-vitamiinit. Monesti maitohappobakteerit vaikuttavat tabletin makuun mutta nyt täytyy sanoa, että tässä yhdistelmässä on kaikki kohdallaan. Mansikanmakuinen purkki lähti meidän matkaan ja luulen, että meidän perhe löysi tästä uuden vakiotuotteen.


5. Ikisuosikki Bobles. Nämä meidän poikien lempparit, Bobles-touhupalikat jaksavat aina viihdyttää lapsia. Esikoisemme ollessa pieni muistan kun meidän isi-ihminen tokaisi, että tekisipä joku lapsille sellaiset turvalliset portaat jossa taaperot voisivat kiivetä. Noh, Bobles teki. Meidän pojat viihtyvät edelleen pitkät ajat leikkiessä näillä kestävillä ja hassun muotoisilla palikoilla. Tykkäämme.


Siinäpäs meidän suosikit. Ennen kaikkea saimme hyvän mielen ja positiivista energiaa tapahtumasta. Kiitos siis Taaperotiistai!

Kerkesitkö sinä tänä keväänä vierailemaan Taaperotiistai-kiertueessa?

-Såfin

/Yhteistyössä Kids Factory/

2018/05/29

Täydellinen lohi-avocadoleipä ja kevyemmin kohti juhannusta

Eilen tein itselleni aivan täydellisen avocado-lohileivän. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sain viime viikonloppuna inspiksen tehdä korjausliikkeen ruokavalioon joka on ollut.. kröhöm.. hieman rempallaan. Ei niin, että olisin mässäillyt takeaway-ruuilla päivästä toiseen, mutta aiemin niin säntillisen sokerittomaan arkeen on pikkuhiljaa muuton ja raksaprojektimme viimeisten metrien aikana livahtanut ensin aamumehu (koska kauniin värinen, heh..) ja sitten satunnainen herkku kuten jäätelö tai keksi. Nyt ajattelin ihan vain itseni takia noudattaa hieman tiukempaa ruokavaliota juhannukseen asti. Nimittäin vajaan neljän viikon mittainen kausi on ehkä se mitä kehoni tarvitsee päästääkseen takaisin siihen tilanteeseen ja hyvään fiilikseen joka minulla oli ennen kiireitämme. En keksi pyörää uudestaan, vaan palaan vain yksinkertaisesti minun tutun ja turvallisen ruokailun pariin. Muutos ei tunnu pahalta, vaan oikeastaan tervetulleelta. 

Eilen sain myös hyvin pitkästä aikaa itseni aamukuntosalille. Olen aina kokenut, että viikko on kiva polkaista käyntiin rääkillä. Ei mitään himmailua tai haukottelua, täysiä vaan. Tämä on rutiini, josta pidin tiukasti kiinni koko viime vuoden, mutta josta lipsuin alkuvuodesta kun rauhoitin kehoani toipumaan (stressistä aiheutuvista) sydämen rytmihäiriöistä. Koska oireet ovat melkein jo väistyneet olen terveellisemmän ruokavalion lisäksi päättänyt liikkua aktiivisemmin ainakin juhannukseen asti. Otan vähän ikäänkuin tehokauden treenaamisen kanssa. Projektini on siis nyt palautta kunto samalle tasolle jolla se oli hetki sitten ja siitä eteenpäin on helppo jatkaa jo hyväksi todetuilla normaaleilla ruokailutavoilla ja treenaamisella. Olen innoissani tästä neljän viikon tehohaasteesta. Ja nyt kun julkisesti olen kertonut projektistani, niin on vähän ikään kuin pakko noudattaa sitä. Heh.

Minun lemppari lohi-avocadoleipäset sisältää (2kpl): 
(Täyttävät: sopii esim. ruuaksi treenin jälkeen)
1 kokonainen muussattu avocado
2 ohutta täysjyväpaahtoleipää
1 kananmuna
pilkottua paprikaa
herneenversoa
korianteria
50 gr kylmäsavulohta
Päälle: Suolaa, pippuria, sitruunamehua ja chilihiutaleita

Onko muilla menossa kehoremppaa näin kesän kynnyksellä?

-Såfin

2018/05/28

Saat äitis kyyneliin, se helppoa on

Menneellä viikolla me vietimme meidän esikoisen esikoulun päättäjäisiä. Juhlat järjestettiin tulevan koulun liikuntasalissa ja lapset olivat teheneet todella ison työn harjoitellessa ja suunnitellessa ohjelmaa. Koko ryhmä on liikunnallista porukkaa ja olivat koonneet lempilajeistaan pienet esitykset. Saimme nähdä mm. balettia, salibandya, palloilua ja telinevoimistelua. Lapset esiintyivät keskittynein ilmein ja olivat niin ylpeitä suorituksistaan, se paistoi niiden naamasta. Ja niin olimme myös me vanhemmat. Esityksen lopussa lapset astuivat riviin yleisön eteen ja esikariopet lukivat runomuodossa koskettavan kiitoksen jonka aikana he myös kuvasi mennyttä vuotta. Ruusut ja diplomit odottivat jakamista ja pian kukin oppilas sai kutsun vuorollaan ottamaan vastaan henkilökohtaisen kiitoksen. Tähän hetkeen kulminoitui koko varhaiskasvatuksen taival. Ja kyllä, minä itkin. (Vieläkin nousee kyyneleet silmiin tätä hetkeä miettiessä).

Ajattelin, että en koskaan toitottaisi sitä miten nopeasti aika menee. Silti se on ainut asia mielessäni juuri nyt. Tavallaan toivoisin, että voisin painaa pause-nappia ja nauttia pienistä lapsista vielä hetken. Nyt meidän esikoinen on kuitenkin jo menossa kouluun. K-O-U-L-U-U-N! Parin vuoden päästä, samaa polkua kulkee myös meidän perheen nuorin. En kestä. Viime syksynä kriiseilimme perhepäivähoidon loppumisesta ja esikoulun aloittamesta ja meidän lapset oireili voimakkaasti muutoksen johdosta. Tuttu ja turvallinen päättyy ja jokin jännä ja uusi alkaa. Nyt meillä on syksylle edessä samanlainen koitos. Yhtäkkiä meidän esikoisen pitäisi olla valmis ottamaan huomattavan askeleen kohti itsenäistymistä. Suurta luokkaa valvoo vain yksi aikuinen ja arkiset ongelmat tulisi ratkaista pääosin itse. En ole varma miten valmis hän minä olen tähän muutokseen.

Onko ruudun toisella puolella muita kenen lapset aloittaa koulun nyt syksyllä?

-Såfin

2018/05/25

Meidän kotona: keittiö rullilla

Tänään aion puhua hieman meidän uudesta keittiöstä. Meidän kodin sydämestä, keittiöstä, puuttuu vielä muutama yksityiskohta ja siksi luvassa on myöhemmin erillinen postaus meidän keittiö-olohuoneesta. Koska olen malttamaton halusin jo ennen sitä kertoa yhdestä tosi kivasta jutusta ja vinkata tämän käytännöllisyydestä teille: Tarjoiluvaunu, mikä ihana keksintö! Monet näkee ehkä tarjoiluvaunun pelkästään sisustusesineenä tai kenties paikkana jonne kootaan ne hienoimmat viskipullot odottamaan sitä yhtä tärkeää vierasta (elän selkeästi jossain jenkkiläisessä mielikuvitusmaailmassa, heh). Niin myös minä kuvittelin, kun marssin sisustusliikkeeseen ostamaan tarjoiluvaunua. Halusin paikan meidän keittiöön johon saisin kivoja esineitä ja kenties jotain pulloja esille. MUTTA, toisin kävi. Tarjoiluvaunumme tulikin hyötykäyttöön ja olen tästä ratkaisusta super-innoissani. Saarekkeemme valkoisen pöytätason halusimme pitää puhtaana tavarasta ja näin ollen esimerkiksi öljyille ja usein käytetyille mausteille ei ollut selkeää paikkaa. Niinpä tarjoiluvaunumme muuttuikin minun visiosta koristevaununa ihan tarjoiluvaunuksi. Keittiö rullilla.

Tarjoiluvaunu ja sen liikkuvuus on ollut meidän arjessa aivan älyttömän kätevä. Tarjoiluvaunussa yrtit ja mausteet liikkuu vikkelästi keittiöstä suoraan ruokapöydän ääreen. Olemme pitäneet siinä myös kulhollisen aterimia, muro- ja jugurttikulhoja ja smoothielisäravinteita jotka ovat ahkerassa käytössä.  Kun tarvitsemme näitä arkiesineitä ja mausteita keittiössä, vaunu rullaa. Kun tarvitsemme tavaroita ruokapöydän ääressä, vaunu rullaa. Kun emme tarvitse niitä ollenkaan vaunu rullaa parkkiin saarekkeemme viereen. Olen niin innoissani siitä, että voimme nyt pitää näitä ihan eniten käytettyjä juttuja esillä ja vielä suhteellisen siististi.

Suunnittelen vielä ostavani tähän kauniit pullot öljyä ja mausteetkin ehkä löytävät jossain vaiheessa hieman koristeellisempaan purkkiin, mutta sen aika on sitten joskus. Nyt minä fiilistelen täällä meidän ahaa-elämystä: tarjoiluvaunua voi siis oikeasti käyttää.. ööö.. tarjoiluvaununa! Heh. 

Hauskaa viikonloppua kaikille! 

-Såfin

2018/05/24

Iloiset asiat juuri nyt

Kesä tulee, mutta muistatko sinä hymyillä? Kesä on kiireiden aika. Kokoontumisia ja tapahtumia on joka viikolle. On ylioppilasjuhlia, teattereita ja kesäfiilistleyhetkiä. Niistä pitäisi myös muistaa nauttia niiden täydessä mitassa. Kiireessä juostut juhlat eivät tuo iloa ja ainakin minä napsautan herkästi "suorittamis-moden" päälle ja pyörin käänteissä mukana samalla kuin mieli on jossain muualla. Ehkä kuulostaa tutulta?! Kevään kynnyksellä meidän perheessä juhlitaan monen harrastuksen ja päiväkotien päättymisiä. Se on tärkeä hetki lapselle ja kohokohta jolloin saa kiitosta koko vuoden "uurastuksesta". Nämä ovat ne hetket jossa pitäisi olla 100% läsnä. Juhlien lisäksi on myös paljon muita ilonaiheita. Ajattelin koota listan siitä miksi minä juuri nyt hymyilen. Ehkä sinäkin löydät tästä jotain asioita johon sinä voit samaistua..?!

Iloiset asiat juuri nyt:

- Meidän uusi valkoinen sauna. Olen otettu siitä miten paljon kommentteja, tykkäyksia ja jakoja meidän uusi valkoinen sauna on kerännyt eri kanavissa. Olen iloinen siitä, että vaikka se on erilainen kuin perinteinen sauna niin silti kommentit ovat olleet positiiviset.

- Bloggaajayhteisö joka on ja ei enää ole. Kerroin aiemmin siitä, että meidän perheblogit-yhteisön tie tuli päätökseen. Meidän sitoutumattomien blogien yhteisö on kuitenkin edelleen tiiviisti yhteydessä ja juttelemme päivittäin. Asiat ovat juuri niin kuin pitäisikin olla.

- Taulukollaasit ja sen tiimoilta tuleva yhteistyö. Olin niin innoissani yksi ilta kun kokosin kaikki taulumme samaan huoneeseen ja aloin suunnittelemaan uusia taulukollaaseja meidän kotiin. Niistä tulee superhienot. Näistä lisää myöhemmin.

- Uudet lenkkeilypolut. Olen ryhtynyt tutustumaan meidän uuden kodin ympäristöön oikein kunnolla ja olen löytänyt uusia kivoja lenkkeilypolkuja ihanien idyllisten taloalueiden läpi. Ihan parasta on lähellä oleva jokialue jonne melkein joka ilta lenkkeilen, hölkkään tai kävelen. Reittien löytyminen on tärkeää ainakin minulle, henkilölle joka rakastaa rutiineja.

- Meidän esikoisen itsenäistyminen ja rohkaistuminen. Mökillä viime viikonloppuna oivalsin meidän esikoisen kasvaneen hurjasti. Viime vuonna sai vielä silloin tällöin vilkuilla hänen perään ja nyt luotan hänen taitoihin täysin kun hän pyörii yksin saaressa tutkimassa luontoa.

- Madaltunut amibitiotaso kaiken suorittamisen suhteen. Olen monen suhteen oppinut antamaan asioiden olla. On ok imuroidan vain viiden päivän välein. On ok jos lasten lelut ovat lattialla kun meille saapuu vieraita. On ok jos emme aina ole viisi minuuttia ennen aikataulua kaikkialla.

- Kesätauolle jääneet harrastukset. Vaikka harrastukset ovat kivoja niissä on myös oma show. Olen iloinen, että saamme nyt muutaman kuukauden hengähdystauon kaikista arkirutiineista jotka liittyvät harrastuksiin.

- Hot Jooga sen eri muodoissa. Käymme tällä hetkellä siskoni kanssa joogassa. Olemme erityisesti tykästyneet flow joogaan jossa siirrytään jatkumona liikkeestä toiseen. 90 minuutin treenin jälkeen on ihanan raukea olo.

- Ulkona kuivuneen pyykin tuoksu. Ai että. Tätä ei voi ylistää riittävästi. Ei ole mitään parempaa tuoksua maailmassa kuin ulkona kuivuneen pyykin ihana raikas tuoksu. (Nojoo, okei. Vastasyntyneen vauvan tuoksu on jaetulla ykkössijalla)

- Kesän ensimmäiset perhoset. Olemme lasten kanssa innostuneet bongaamaan värikkäitä perhosia.  Ne kuuluvat kesään yhtälailla kuin kukat.

- Poikien uusi harrastus, jalkapallo. Minusta on tullut fudismutsi. Tai noh parempi olisi ehkä sanoa, että meidän isi-ihmisestä on tullut fudisfaija. Meidän esikoinen aloitti jalkapallotreenit ja testaamme nyt muutaman kerran viikossa jos tämä laiji on sellainen jota hän haluaa jatkaa myös syksyllä.

- Uimaranta meidän lähellä. Olen hehkuttanut tätä paikkaa jo aivan liikaa insta-stories:issa. Käymme nykyään ainakin kerran viikossa meidän lähellä sijaitsevalla uimarannalla. Viime viikolla lapset rannalla uivat jo ahkerasti veden kylmästä lämpötilasta huolimatta. Ensi kerralla mekin otamme uikkarit mukaan.

- Uudelleen löytynyt shoppailuinto ja kaikki lukuisat hankinnat. Nojoo. Heh. Niin kivaa, mutta niin kallista.

Mistä sinä iloitset juuri nyt?

-Såfin

PS. saako iloita etukäteen siskon pian syntyvästä vauvasta? Hih..

2018/05/23

Heippa TV

En tiedä mitä sinä olet mieltä, mutta minusta TV:n katsominen perheissä on vähentymään päin. Tietenkin kilpailevat mediat kuten tabletit ja älypuhelimet vievät yhä enemmän tilaa perheiden arjesta. Me olemme tehneet aika radikaalin päätöksen (ainakin omasta mielestämme, heh) kun päätimme, ettei meidän uuden talon olohuoneeseen oteta TV:tä lainkaan. Iso tila jossa tehdään ruokaa, poltetaan takkaa ja istutaan seurustelemassa on pyhitetty juuri sille: yhdessäololle. Toisaalta tämä vaatii pieniä muutoksia meidän arjessa sillä esimerkiksi meidän arkirutiineihin kuului vanhassa kodissa se, että lapset katsoivat yleensä TV:tä samaan aikaan kun minä laitoin ruokaa heti kotiin tultuamme. Nyt olemme päättäneet, että kyseinen aika vietetään yhdessä laittaessa ruokaa, kattaessa pöytää ja jutellessa. Se vaatii tietenkin näin alussa hieman totuttelua ja ruokailuun joudumme varaamaan vähän enemmän aikaa, kun lapsetkin pitää huomioida yhtälössä..

Kirjoitukseni otsikko on hieman harhaanjohtava. Meidän perheessä on siis edelleen telkkari, mutta se on alakerrassa makuuhuoneiden edustalla olevassa oleskelutilassa. Tämä tila on taas pyhitetty telkkarin katsomiselle ja muutenkin tietokoneella olemiseen. Olemme siis tehneet selkeän jaon yhdessäolon ja telkkarin katsomisen välille. Telkkarin puuttuminen meidän pääasiallisesta oleskelutilasta aiheuttaa uuden haasteen sisustamisessa. Nyt kun kaikki tuolit ja sohvat eivät ole suunnattu telkkariin päin pitää keksiä muita ratkaisuja. Onkin hassua ajatella miten keskeisellä paikalla telkkari perinteisesti on sisustuksessa. Olenkin pitkittänyt olohuoneemme sisustussuunnittelun aloittamista juuri tämän takia. En ole ollenkaan varma miten päin loppujen lopuksi tulemme asettamaan huonekalumme tämän päätöksen takia. Silti olen varma, että tämä oli oikea päätös ainakin toistaiseksi nyt kun lapset ovat pieniä ja houkutus käyttää telkkaria väliaikaisena lastenvahtina on suuri..

Sen jälkeen kun muutimme olemme nauttineet aivan eri tavalla telkkarin katsomisesta. Suunnittelemme yhdessä esimerkiksi leffailtaa ja puhumme etukäteen siitä mitä haluamme katsoa. Vanhassa kodissa telkkari oli usein päällä jopa silloin kun kukaan ei katsonut sitä. Hassua tavallaan. Nyt olemme kuunnelleet musiikkia spotify-listoilta ja lukeneet lehtiä aivan eri tavalla kuin ennen. Olen oikeastaan todella tyytyväinen siihen miten asiat ovat muuttuneet. En ollenkaan tarkoita, että telkkari olohuoneessa on huono, mutta kun meillä kerran oli mahdollisuus valita ja testata tällaista vaihtoehtoa niin siihen nähden lopputulema onkin yllättävän hyvä ja toimiva.

Mikälaisia ratkaisuja sinä ja perheesi on tehnyt telkkarin suhteen?

-Såfin

2018/05/22

Korkeasaari parhaimmillaan

Tässä aikaisessa kesässä on monta positiivista asiaa. Yksi on se, että pääsee kiinni kesätouhuihin tosi aikaisin ja niitä voi tehdä pikkuhiljaa ilman että niistä tulee sellaista suorittamista. Ei niin, että nämä kesätouhut välttämättä edes vaatisi auringonpaistetta, mutta tekeehän se niistä aika paljon mukavampia. Me suuntasimme yhtenä arki-iltama viime viikolla Korkeasaareen ja täytyy sanoa, että tämä paikka on parhaimillaan juuri nyt. Monet käyvät eläintarhoissa keskikesällä, mutta silloin eläimet ovat yleensä lämmön ja auringonpaahteen uuvuttamia. Nyt ulkona vallitseva sää, parikymmentä astetta ja pieni tuuli, loi optimaalisen olosuhteen eläimille ja ne jaksoivat olla virkeinä leikkimässä aitauksissaan. Lapset olivat aivan innoissaan. Toinen ilon aihe meidän poikien mielestä meidän reissulla oli se, että he saivat tällä kertaa itse suunnistaa kartan avulla. He olivat super-tärkeinä osoittamassa suuntaa seuraavalle pisteelle.. 

Saarella on tähän aikaan vuodesta paljon pesiviä lintuja ja siitä oli monessa kohtaa myöskin varoituskyltiit. Yksi vähän ärhäkkäämpi Kanadanhanhi meinasi hyökätä meidän kuopuksen päälle ja säikähdimme aikalailla. Muuten koko saaren linnut loivat aikamoisen show:n ääntelyiden ja paritteluleikkien muodossa ja pysähdyimme monta kertaa katselemaan ilmassa tanssivia lintuja ja  äänteleviä kanarianlintuja. Söimme Karhu-nimisessä Ravintolassa ja en tiedä olenko ollut tyhmä vai miksi en ole aiemmin tajunnut että ravintolan toinen seinä on lasista ja se viettää karhulinnaan. (tietty sen nimestäkin olisi voinut päätellä). Paikasta sai hyvät burgerit ja samalla saimme katsella karhujen piirileikkejä ikkunan läpi. Aika mahtavaa. Onneksi pojat sentään malttoivat syödä. Illan aikana meille kaikille kertyi aika hurja määrä askelia ja pojat olivat valmiina sänkyihin heti kotiin saavuttuamme. 

Suosittelen todella käymään Korkeasaaressa nyt alkukesästä ennen liian kuumia helteitä. Oli tosi kiva nähdä eläimet liikkeessä! 

Milloin sinä olet viimeksi käynyt Korkeasaaressa?

-Såfin