2016/12/30

Vuosi isolla V:llä!

Ruuhkavuosi. Rakas vuosi. Raskas vuosi. Vuosi 2016.

Pian vietämme vuoden viimeistä päivää ja muistellaan sitä mitä kaikkea olemme tänä vuonna saaneet aikaiseksi. Tuntuu siltä kuin tämä vuosi olisi hurahtanut ohi hetkessä ja päällimmäisenä on mielessä lähinnä työjutut ja arjen pyörittäminen. Minun piti oikein ravistella itseäni sillä tiedän, että tämä ei kuvaa meidän mennyttä vuotta ollenkaan. Edelliseen 365 päivään on mahtunut paljon muutakin kuin kuravaatteiden pukemista.

Meidän isi-ihminen valmistui keväällä Ekonomiksi kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Tänä vuonna olemme myös viettäneet pyöreitä synttäreitä: 5-vuotis ja 35-vuotisjuhlia. Olemme palkanneet arkkitehdin, suunnitelleet talon, jättäneet rakennuslupahakemuksen ja kaataneet tontiltamme puita. Olemme lomailleet suksien päällä Ruotsin Åressa, oltu vanhempien kesken Prahassa ja myöhemmin vielä tehneet perhereissuja sekä Viroon, Sveitsiin että Kanariansaarille. Olemme myös olleet yllytyshulluja: käyneet tulivuorella, pomppineet trampoliinipuistossa ja käyneet Atlantin pohjalla sukellusveneessä. Kaiken keskellä olemme myös pysähtyneet ajattelemaan, välillä jopa kriiseilemään.

Meidän vanhempi poika on kasvanut neljä vaatekokoa ja meidän nuorempi kaksi. Lapset ovat siirtyneet nukkumaan pinnasängystä kerrossänkyyn yhteiseen poikienhuoneeseen. Meidän vanhempi poika on oppinut kunnolla uimaan ja luistelemaan kun taas meidän nuorempi on oppinut puhumaan (jopa vähän liian hyvin. Heh). Olemme myöskin luopuneet tutista ja vaipoista.

Lapsiparkki-blogi on pyörinyt aktiivisena ja inspiroinut minua valtavasti. Olen tänä vuonna kirjoittanut 320 blogikirjoitusta, liittynyt mukaan mahtavaan porukkaan: Perheblogi.fi-yhteisöön. Teitä rakkaita lukijoita olen muistanut arpomalla mm. messulippuja, smoothie-lahjapakkauksia, vitamiinipaketteja ja Hammaskeijun lahjapaketteja. Kirjoittamani juttu julkaistiin kuvineen Kotiblogit-lehdessä ja minut haastateltiin blogi-jutuissa mm. Vaasan paikallislehteen. Osallistuin myös ikimuistoiseen Ylen järjestämään Marja Hintikka Liveshow bloggaaja-iltaan.

Vau! En tiedä miten kiittäisin teitä kaikkia jotka jollain tapaa olette olleet tekemässä meidän vuodesta näin mahtavan! Enkä myöskään tiedä miten se on mahdollista, mutta ensi vuodesta tulee vielä loistavampi, tunnen sen!

Ihanaa uutta vuotta jokaiselle <3

-Såfin

2016/12/29

Vuoden 2017 haaveita

Minulla on aina ollut tapana haaveilla ja vuodenvaihde on minusta mitä oivallisin hetki miettiä omia tavoitteita. Haaveet toimivat minulla osittain polttoaineena. Huomaan usein jääväni pyörimään ympyrää ja hukkaan helposti suunnan jos en haaveile tai suunnittele mitään. Sen verran olen oppinut itsestäni näin vuosien varrella, että minun on haaveiltava ja suunniteltava jotta pysyisin järjissäni. Meidän perheessä asuu myös muita haavelijoita. Ei ehkä niin suunnitelmallisia haaveilijoita kuin minä (lue neuroottinen listojen tekijä) mutta haaveilijoita omalla tavallaan. Niinpä päädyimme tässä yksi ilta perheenä miettimään mitä konkreettisia asioita toivoisimme vuodelta 2017. Tietenkin toivomme onnellisia hetkiä ja terveyttä, mutta mitä muuta..? 

Mitä kivaa meidän 2017 vuonna toivottavasti tapahtuu?

- Rakennusprojektimme valmistuu (tähän sellainen itkunauru-emoij)
- Säilytämme malttimme ja rauhan koko rakennusprojektin ajan. Heh.
- Matkustamme Islantiin, Pietariin, Åreen ja myöhemmin vuodesta ehkä jonnekkin etelän lämpöön
- Kokeilen hot-joogaa ja ehkä hurahdan?!
- Pojat aloittavat "isojen poikien" harrastukset, tästä lisää myöhemmin
- Vanhempi poitsu aloittaa eskarissa ja hoidamme aloituksen rennosti (LOL)
- Teemme pidemmän retken meidän omalla veneellä Ahvenanmaalle tai Viroon
- Vietämme "kulttuuriaikaa" kuten esim. teatterissa käymistä vuorotellen kummankin lapsen kanssa.
- Isi-ihminen aloittaa jälleen jääkiekkoharrastuksen (rullakiekon ja kaukalopallon lisäksi) 
- Otamme lainakoiran hetkeksi
- Osallistun valokuvakäsittely-kurssille
- Sisustamme meidän uutta kotia
- Luen ainakin neljä kirjaa (tiedän, olen huono lukemaan) joista ensimmäinen on Lujasti Lempeä
- Osallistun ensimmäisiin kunnon festareihin ever
- Halataan paljon
- Juhlin, fiilistelen ja hypetän siskoni häitä aivan liikaa
- Kirjoitan edelleen blogia ja innostun siitä
- Haaveilen salaa opiskelusta avoimessa yliopistossa, mutta en uskalla puhua tästä vielä liikaa
- Valkaisen hampaat
- 2-vuotias sanoi haluavansa ajaa moottoripyörällä. Hmm.. katsotaan..
- Kokeillaan yhdessä haastavia ruokaprojekteja kuten macaroonseja, täydellisiä kastikkeita ja pitkään kypsyviä pataruokia
- Telttaillaan perheenä kesällä
- Tehdään jotain aivan yllytyshullua - jotain mikä on toooosi kaukana meidän mukavuusalueesta! 

Näiden lisäksi en vielä tiedä tulemmeko tekemään mitään varsinaisia uudenvuodenlupauksia mutta jos teemme luulen, että ne liittyy jotenkin terveyteen..! 

Mitä sinä toivot ensi vuodelta? Aiotko sinä tehdä uudenvuodenlupauksia?

-Såfin

2016/12/28

PomppulinnaTaivas (sis. Arvonta!)

Voitte ehkä kuvitella sen tunteen kun olet 5-vuotias ja sinun silmiesi eteen avautuu näkymä valtavasta messuhallista joka on täynnä erilaisia pomppulinnoja?! Kyllä, luulisit varmasti näkeväsi unta. Mutta ei tällä kertaa, sillä PomppulinnaTaivas on ihan oikea paikka maan päällä. Tarkemmin sanottuna kyseessä on popup-pomppulinna sisäleikkipuisto jota pääsee koeajamaan Helsingin Messukeskuksessa 26.12-8.1.2017 välisenä aikana. Me kävimme heti ensimmäisenä mahdollisena päivänä pomppimassa ja kuluttamassa energiaa tässä hilpeässä paikassa ja voitte vain arvata minkälainen meno meillä oli. Jihuu...




PomppulinnaTaivas oli paikka jossa sai hyvin sykkeen koholle. Siellä oli pieniä, suuria, pitkiä, korkeita, matalia, kauniita ja jopa jänittäviä pomppulinnoja. Mieleenpainuvin kokemus oli lasten mielestä disco-pomppulinna jossa he saivat hyöriä ja pomppia valojen vilkkuessa. Vau. En tosiaankaan edes voinut kuvitella, että Suomessa on näin monta suurta pomppulinnaa. Pomppimisen lisäksi puistossa sai koittaa sumopainijan asuja, heittää koripalloa ja pelata erilaisia pelejä. On sanomattakin selvää, että meidän lapsukaiset viihtyi täällä aivan super-hyvin. Ja täytyy myöntää, että myös me aikuiset vähän villiinnyttiin. Kai sitä välillä saa hassutella?

Haluatko sinäkin vierailla PomppulinnaTaivaassa? Kerro alla olevassa kommenttikentässä 29.12 kl 15.00 mennessä kenet veisit pomppimaan ja olet mukana lippujen arvonnassa. Kommentoijien kesken arvotaan yksi perhelippupaketti (arvo 40€) joka on voimassa pop-up puiston sulkemiseen asti. Muista mainita kommentissa nimimerkki ja toimiva sähköpostiosoite.

HUOM! ARVONTA PÄÄTTYNYT: Voittaja kommentoi nimimerkillä: Shanna. Onneksi olkoon! Olen sinuun yhteydessä.
Kirjoitus toteutettu yhteistyössä Perheblogit.fi & PomppulinnaTaivaan kanssa. Liput saatu.

-Såfin

2016/12/27

Meidän joulu valokuvina

Meillä on ollut aivan ihana joulu. Kerroinkin miten juuri ennen h-hetkeä päätimme jättää kotimme siivoamatta ja keskittyä olennaiseen, nimittäin siihen yhdessäoloon. Vietimme tänä jouluna käytännössä kaksi jouluaattoa, toisen minun vanhempien, isoisän ja siskojeni kanssa ja toisen (joulupäivänä) meidän isi-ihmisen vanhempien kanssa. Myös joulupukki oli kätevästi toimittanut puolet lahjoista toiseen osoitteeseen niin, että vältyttiin pahimmalta "lahjakaaokselta" ja saimme rauhassa avata paketteja ja lukea korttien runot jokainen vuorollaan. Meidän poikien jännitys oli melkein käsinkosketeltavaa. Pienet levottomat jalat eivät millään aaton-aattona malttaneet rauhoittua ja vielä 00.30 yöllä lastenhuoneesta kuului kysymys: "Onko nyt jo jouluaatto, saako nousta?". Muistan elävästi tuon tunteen. Ihan kuin olisi haljennut kahtia siitä kaikesta jännityksestä. Sama meno jatkui aattona ihan siihen asti kunnes kuulimme jonkun koputtavan ulko-ovea. Hihii..

(Some of the pics by L. Stormbom)

Kuten kuvista näkyy niin meillä kävi siis ihan oikea joulupukki kylässä aattona. Meidän 5-vuotias tuumasi jälkikäteen, että pukilla oli ollut samanlaiset silmät ja nenä kuin vaarilla mutta ihan erilainen parta ja tukka. Heh. Lahjojen ja joulupukin vierailun lisäksi keskityimme pitkälti syömiseen ja rentoiluun. Vaikka olimme pukeutuneet juhlavaatteisiin se ei suinkaan tarkoita, että olisimme istuneet selkä suorassa kauniissa rivissä vaan tosiaankin rentouduimme, söimme, soitimme kitaraa ja lauloimme. Aamupäivät olemme sitten viettäneet perheen kesken rennosti kotona, kasanneet legoja, rakentaneet junaratoja ja pyörineet pyjamoissa iltapäivään asti. Kun tapaninpäivä koitti meillä oli jo koko porukalla vähintään sanottuna muurahaisia housuissa ja oli aivan pakko lähteä liikkeelle. Luvassa oli jotain oikein kivaa josta saan kertoa teille lisää  huomenna.. 

Miten teidän joulu meni?

-Såfin

2016/12/23

Kun hylkäsimme joulusiivouksen..

Se olisi viimeinen päivä ennnen joulua! Askartelusakset, lahjapaperirullat ja teipit ovat kovalla käytöllä. Nautimme lasten innostuksesta ja kuuntelemme joulumusiikkia. Juoksemme viimeisillä lahjakierroksilla. Hylkäämme viimein ajatuksen suuresta joulusiivouksesta. Ei tänä vuonna. Joulu saa tulla ilman sitä. Unohdamme pesemättömät pyykit ja hypistelemme ennemmin pakettien parissa ja mietimme mitä lapset mahtavat pitää lahjoistaan. Mietimme pitäisikö meidän täyttää jääkaappi joulupyhiä varten. Unohdamme senkin ja päätämme käydä pikkukaupoissa joulupyhinä jos tulee tarve ja päätämme olla sen parempia avustaija meidän vanhemmille ja auttaa heitä tyhjentämään jääkaappia. Kutsuimme sen sijaan muutamat ystävät illaksi meille. Ihan vaan istumaan iltaa. Nautiskelemaan hetkestä. Ei siivotusta kodista tai täydellisistä lahjapaketeista vaan yhdessäolosta. 

Meidän perhe ja Lapsiparkki-blogi hiljenee nyt joulunviettoon ja kuullaan taas muutaman päivän päästä. Oikein super-mukavaa ja stressitöntä joulua juuri sinulle! <3

-Såfin

2016/12/22

Mitä perinteiseen jouluruokapöytään kuuluu?

Joulussa minä odotan eniten sitä rauhallista perheaikaa. Tai noh, onkohan meidän perheaika oikeastaan koskaan rauhallista? Heh. Se yhdessäolo on toki tärkeintä - rauhallista tai ei. Toisella sijalla on ruoka. Jouluna meillä syödään paljon sellaisia ruokia joita emme muuten syö. Meidän jouluruokapöytä on minusta hyvin perinteinen. Sen sisältö ei vuosien varella ole muuttunut kovinkaan paljon, oikeastaan ollenkaan sitten oman lapsuuteni. Tämä on minusta vain kiva asia. On myös ollut hauska huomata, että meidän isi-ihmisen perheessä on myös ollut hyvin samanlaiset jouluruokaperinteet kuin minun lapsuudessani on ollut. Meidän joulupöytä notkuu erilaisia herkkuja ja meillä ollaan aina panostettu etenkin kalapöytään. On erilaisia sillejä, lohikaloja, blinejä, mätejä, erilaisia rapu- ja ranskankermapohjaisia kalamössöjä näin muutama mainitakseni. Rakastan kalaa ja tiedän hyvin, että se syöminen kannattaisikin lopettaa siihen..

Meillä katetaan myös lämminruoka johon kuuluu porkkana-, peruna- ja lanttulaatikot, kinkku ja keittettyjä vihanneksia. Joulupukin vierailun jälkeen on vielä jälkiruoka joka yleensä on luumukiisseliä kermavaahdolla. Jossain vaiheessa taidetaan vielä juoda kahvit ja siihen kylkeen mahtuu kenties vielä piparia ja joulusuklaata. Huhu, sikamoinen setti siis tulossa jälleen kerran. Lapset syövät yleensä vatsansa täyteen kalapöydän ääressä eivätkä ollenkaan malttaisi istua pöydässä sen jälkeen. Ja onhan se ymmärrettävää. Lasten mielestä se ruoka ei todellakaan ole tärkein osa joulua vaan ne LAHJAT!! 

Onko teidän joulupöydässä samanlaisia ruokia? ja mitä sinun mielestä perinteiseen jouluruokapöytään kuuluu?

-Såfin

2016/12/21

Piparkakkutalojen sarjatuotantoa

Jaoin tässä muutama päivä sitten instagramissa (@malin.safin) kuvan meidän piparkakkutaloista. Tai oikeastaan piparkakkutalokylästä. Meillä valmistettiin nimittäin pirparkakkutaloja sarjatuotantona viime viikonloppuna. Lapset tykkäävät niin suunnattomasti tästä koristelu-vaiheesta, että olemme jo aika monena vuonna tehneet myös isovanhemmille omat piparkakkutalot ikään kuin yhtenä joululahjana lapsilta. Näin jokaiselle on riittänyt koristeltavaa. Tänä vuonna menimme mistä aita oli matalin kokosimme talot kaupan valmiista paloista. Ja nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa ettei valmistalojen seiniä oikeastaan edes erota näiden kaikkien koristeluiden alta. Heh..

Samalla kun koristelimme taloja minulle muistui mieleen se hetki kun 2-vuotta sitten olimme saman projektin äärellä ja meidän nuorimmainen konttaili hiljaa pöydän alle. Ennen kun ymmärsin tilanteen hän oli jo kerennyt syödä aika monta karkkia jotka oli päässyt tippumaan pöydän ääressä piparkakkutaloja koristelevalta isoveljeltään. Meidän kuopus siis maisteli ensimmäistä kertaa karkkia juuri tällaisen pipparkakkutalo-projektin yhteydessä. Myös nyt saattoi jokunen makeinen kadota meidän poikien suuhun. Onneksi niitä säästyi kuitenkin sen verran, että saimme taloihin hienot lapsenmieliset katot ja seinät.

Onko teillä ollut tapana koristella piparkakkutaloja jouluna?

-Såfin

2016/12/20

Valokuvausstudiossa

Meillähän kävi niin hassusti, että meidän pienin 2-vuotias oli sairaana silloin kun päivähoidossa oli valokuvaus. Meitä harmitti ensin tosi paljon ettemme saaneet pikkuveljeä mukaan valokuviin. Onneksi kuitenkin kävi näin, sillä saimme tästä hyvä syyn hakeutua meidän ihanan ystävän valokuvausstudioon: Pyryantero Photography. Tarkoitus tällä valokuvas-sessiolla oli tietenkin saada meidän veljeksistä yhteinen kuva joka jäi puuttumaan päivähoidon valokuvauksista. Koska studiolla oli kaikenlaisia hauskoja rekvisiittoja saimme pojista paljon erilaisia kuvia, yksin, erikseen, seisten, ylösalaisin.. ja noh.. katsokaa itse. Heh. 

Itse valokuvaustuokio meni todella mutkattomasti. Mitä nyt ehkä pojat hieman villiintyivät liikaa nyrkkeilyhanskoista ja luvasta ottaa keskinäistä matsia kameran edessä. Heh. He rentoutuivat jo muutaman räpsyn jälkeen ja alkovat näyttämään erinäisiä ilmeitä kameralle. Studiossa käväisi myös kissa joka tietenkin oli lasten mielestä paras rekvisiitta. Otimme jopa vielä hieman ekstempore muutaman perhekuvan. Studiolla oli ennen kaikkea kivaa ja olemme todella tyytyväisiä kaikkiin näihin iloisiin kuviin. Kiitos Pyryantero Photography!

Oletteko käyneet joskus valokuvausstudiossa perheen kanssa?

-Såfin

2016/12/19

Lausahdukset lasten suusta jotka nostavat ihon kananlihalle

Luin tässä taannoin jutun jossa kerrottiin lasten pelottavista lausahduksista ja tarinoista. Nämä pelottavat asiat ovat sellaisia joita pienet lapset päästävät suustaan mutta jotka ei vielä heidän pieneen ikäänsä nähden mitenkään voi pohjautua tietämykseen tai aikeeseen pelotella muita kanssaihmisiä. Myös meillä on kokemusta tällaisista hieman yliluonnollisista lausahduksista. (Ja nyt tätä kirjoittaessa minun iho on taas kananlihalla). Meidän kummatkin pojat ovat joskus juuri 2-vuotta täyttäneenä sanonut mitä kummillisimpia asioita. Nämä hetket ovat koettu täällä meidän omassa kodissa.  Mitä meidän lapset sitten ovat sanoneet? Lue jos uskallat..

Keskustelimme olkkarissa
(Minä kerroin, että myös minulla on ollut isoisä joita lapset ei ole tavanneet, koska hän kuoli kun olin nuorempi). Meidän vanhempi sanoi vakuuttavalla äänellä, että: "tiedän kyllä, olen tavannut hänet".

Olimme meidän kellarissa sijaitsevassa makuuhuoneessa
Äiti, minä en uskalla nukkua. Minä nukun vain kun olen rauhassa. (No mutta nyt olemmme rauhassa täällä yhdessä.) Ei, olla - tuo mies tuolla nurkassa häiritsee minua.

Olimme syömässä välipalaa yhdessä olohuoneessamme
Äiti, tuo valo liikkuu meitä kohti. Minä kääntelen päätä enkä näe mitään valoa ja sitten meidän pieni mies jatkaa sanomalla "Onneksi tämä valo on ystävällinen.."

Olimme tekemässä jauhelihakastiketta keittiössä
Äiti, saako tuo mies tulla meidän kanssa syömään? (Kääntelin kauhuissani päätä eikä ketään näy) Mutta hän ei tykkää valkosipulista. (Olin aivan kauhuissani sillä meidän pieni ei todellakaan osannut sanoa mikä on sipuli, puhumattakaan valkosipulista). 
 
Oletko sinä kuullut lasten suusta jotain vastaaavaa?

-Såfin

2016/12/18

Jouluvalmisteluja

Eilen aamulla meidät herätettiin aivan liian aikaisin. Tästä on jo tullut tapa lähiviikkoina. Kaksi pientä poikaa juoksee innoissaan kohti olohuoneessa sijaitsevaa pakettijoulukalenteria avatakseen päivän pakettia. Sieltä paljastui tänä aamuna monsteri-sormukset. Innoissaan nämä tyypit sitten juoksevat meidän vanhempien luokse näyttämään meille uusia sormuksiaan. Matkalla he läväyttävät kotimme kaikki valot päälle. Huokaisemme syvään - on aika nousta uuteen päivään! Vaikka meillä ei ole mitään lukkoon lyötyä aikataulua tälle viikonlopulle, meillä on silti paljon tekemistä. Suunnitelmissa on leipoa piparkakkutalo, hakea joulukuusi, joulusiivota ja pestä pyykkiä sekä hoitaa loput joulukoristelut kuntoon. Joistain meidän hankkimista ja paketoimista lahjoista puuttuu myös kortti..

Meidän viikonloppuun kuuluu kiireestä huolimatta myös päiväunet ja rauhallisia hetkiä. Tunnemme ansaitsevamme sen. Olemme menneellä viikolla taistelleet monen työasian parissa ja arki-iltaisin meidän olohuoneesta on löytynyt kaksi aivan järkyttävän väsynyttä vanhempaa (välillä työkone sylissä) ja kaksi aivan järkyttävän energistä pikkupoikaa. Heh. Ei välttämättä optimaalisin yhdistelmä. Jouluvalmistelut ovat siis tarkoituksella jääneet myöhemmälle. Stressiä tästä emme ole ottaneet, mutta joulutunnelma on vielä hakusessa. Viikolla kuulin kun eräs henkilö sanoi, että hän ehkä jo tunsi hieman joulufiilistä mutta sitten se tunne katosi taas. Tiedän tarkalleen mitä hän tarkoitti. Minulle joulufiilis ei ole mikään taattu juttu, mutta joka vuosi haluaisin antaa sille mahdollisuuden. Tänä vuonna toivon, että tilanne kummankin töissä rahoittuisi niin paljon, että joulufiilis kerkeäisi vallata myös meidän mielen. Yksi on ainakin varma ja se on, että meidän pikkupojat nauttivat näistä jouluvalmisteluista ja he ovat jo täysin joulutunnelmissa. Onneksi on lapset.

Tunnetko sinä jo joulufiiliksen hiipivän?

-Såfin

PS. Kuten kuvasta näkyy saimme eilen haettua hienon joulukuusen ja se on nyt "sulamassa" meidän lasikuistilla. Ilman joulukuusta joulu ei olisi joulu!

2016/12/16

Pienet helpot itsetehdyt joululahjat

Kaipaatko viime hetken vinkkejä siihen mitä voisi antaa joululahjaksi? Tykkäätkö tehdä ja askarrella itse? No sitten kannattaa kurkata tämä lista, nimittäin ajattelin tänään jakaa näin viimeisen pre-joulu viikonlopun kunniaksi teille pienen viimehetken vinkkilistan tee-se-itse joululahjoista. Nämä helpot vinkit ja niiden kuvat on poimittu meidän tämän vuoden toteuttamien perjantaiprojektien joukosta..

1. Itsetehdyt korkkiset lasinaluset
2. Lapselle virkatut kananmunat leikkeihin
3. Helppo itsetehty kaulakoru fimo-massasta
4. Itsetehty Lankalintu vaikka joulukukan koristeeksi
5. Itse paahdettua Joulumysliä
6. Sokeri-Lime vartalonkuorinta
7. Itsetehty printti-kangaskassi

Millä mallilla teidän joululahjat ovat? Askarrellaanko teillä joululahjat itse?

-Såfin