Vuoden 2019 paras perhekalenteri (sis. Arvonta)

On hurjaa ajatella, että tämä vuosi on pian paketissa ja on aika alkaa miettimään vuotta 2019. Meidän perheen arjessa on vuoden takaiseen verrattuna tapahtunut melkoisia muutoksia. Suurin niistä on se, että olemme astuneet sisään koulumaailmaan kun meidän esikoinen aloitti ykkösellä elokuussa. Se tuo mukanaan uusia haasteita kuten se, että yksi lapsistamme liikkuu jo pian itsenäisesti suuressa maailmassa ja hänellä on paljon omia menoja joista hänen pitäisi pikkuhiljaa alkaa pitämään huolta itse. Kerroin aiemmin siitä miksi arki muuttuu kiireisemmäksi kun lapset kasvavat. Meidän on aika opettaa pojille miten aikataulua hallitaan. Heidän pitää pian osata lukea koulun lukujärjestystä itse ja olisi hienoa jos he pikkuhiljaa myös oppisivat ymmärtämään arkiviikon kulkua harrastuksineen ja menoineen. Saimme yhteistyön merkeissä tähän loistavan työkalun Yours Mine Design:ilta..

Tämä perhekalenteri oli meillä käytössä jo viime vuonna ja olemme vannoutuneita käyttäjiä. Sen idea on yksinkertainen mutta toimiva. Siinä on viisi saraketta ja jokaiseen sarakkeeseen kirjataan yhden perheenjäsenen menot. Tällä tavalla saan itse hyvän katsauksen meidän viikkoon. Sen avulla bongaan myös ne.. kröhöm.. logistiset painajaiset. Parasta tässä perhekalenterissa on se, että koko porukka voi yhdessä koristella valkoiset sivut hauskoilla tarroilla. Tarrojen liimaaminen on meidän poikienkin mielestä ihan parasta puuhaa. Meillä on heidän mukaan tammikuussa sekä joulu että pääsiäinen. Hihii.. Oikeasti meidän tammikuu alkaa sillä, että palaamme perheen yhteiseltä lomamatkalta Kanariansaarilta ja siitä hyökkäämme heti pyörittämään arkea. Muutaman viikon päästä vielä melko valkoiselta näyttävä kokonaisuus on varmasti täynnä merkintöjä. Mutta ei hätää, onneksi on perhekalenteri.

Hienoa tässä kalenterissa on sen muokattavuuden lisäksi se, että se on suunniteltu ja tuotettu  täällä Suomessa ja sama pätee hauskoihin tarra-arkkeihin. Todella hyvä ja etenkin hauska kokonaisuus!

ARVONTA: Haluatko sinäkin voittaa perheellesi Yours Mine Design:in ihanan perhekalenterin tarroineen? Kurkkaa hauskat tarrat Yours Mine Design:in verkkosivuilta ja kerro alla olevassa kommenttikentässä mitkä ovat sinun suosikkisi. Muista mainita myös sähköpostiosoitteesi. Arvontaan voi osallistua 30.11 asti. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

-Såfin

/Yhteistyössä Yours Mine Design/ 

Viikonlopun antia

Meillä on ollut vauhdikas ja ihana viikonloppu. Kaiken kohokohta oli tietenkin lauantaina parhaan puolensa paljastanut aurinko. Siitä on viikko kun viimeksi itse sain nauttia auringosta Budapestin reissullamme, mutta en muista milloin täällä Suomessa olisi viimeksi paistanut aurinko siniseltä taivaalta. Olemme auringon takia viettäneet paljon aikaa ulkona ja muutenkin tunteneet olomme energisiksi. Tänä viikonloppuna näimme myös kavereita ja meidän pikkumies oppi todella hienon uuden taidon. Kyllä me vanhemmat olemme ylpeitä. Tältä meidän perheen viikonloppu näytti.. 

Tänä viikonloppuna olemme:

Pelanneet kaksi jääkiekkopeliä. Pojat pelasivat sinnikkäästi ilman yhtään vaihtomiestä kaksi täyttä peliä. Vaikka voitto jäi tällä kertaa haaveeksi, he tsemppasivat todella hienosti. 

Juhlineet pikkujouluja. Meidän isi-ihminen yöpyi yhden yön Tampereella työpaikan pikkujoulujuhlien takia. Samalla meidän esikoinen yöpyi minun vanhemmilla ja minä taas vietin laatuaikaa meidän nuorimmaisen kanssa yhden illan verran. Me kävimme jäätelöllä ja shoppailemassa Jumbossa.

Ihastelleet kotiamme auringonpaisteessa. Oli pakko räpsiä muutama kuva siitä kun auringonvalo säteili sisään meidän olohuoneen suurista ikkunoista. Aurinkoa tulee kyllä kieltämättä ikävä tähän aikaan vuodesta.

Käyneet perheuinnissa ja joku oppi uimaan! Tällä kertaa olimme harkoissa kahdestaan meidän kuopuksen kanssa ja pystyin antamaan hänelle kaiken huomioni. Yhtäkkiä huomasin, että hän otti ensimmäiset kunnolliset uintiotteet ja pysyi pinnalla. Vau. Kyseessä oli ehkä 1 metri, mutta kumminkin tosi hieno jutt 4-vuotiaalle. Niin hienoa.

Ostanut täydellisen pikkumustan. Minä löysin shoppailureissulla täydellisen mekon. Siinä on sekä samettia että pitsiä mutta silti se on hyvin klassinen ja kaunis. Harvoin olen näin iloinen yhdestä ostoksesta.

Käyneet iltapäiväkävelyllä. Kun aurinko tuli esille lauantaina en voinut vastustaa lenkille lähtemistä. En tosin ollut yhtään juoksutuulella joten päätin tehdä reippaan tunnin mittaisen kävelyn. Ai että miten virkistävää.

Lukenut kirjan. Sain tänä viikonloppuna päätökseen Sommarön-nimisen kirjan. En koskaan ole ollut lukutoukka, mutta haluan kielen takia yrittää elvyttää lukemistahtiani hieman. Nyt loppuvuodesta olen siksi lukenut n. yhden kirjan kuukaudessa (joka on paljon siihen nähden miten vähän aikaa tällaisiin touhuihin on). 

Viettäneet iltaa ystäviemme kanssa syöden hyvää ruokaa ja lapset saivat myöhemmin illalla uida poreammeessa. Tein itse tuliaisiksi mukaan lasagnea ja saimme syödä myös herkullista mustikkapiirasta. Istuimme (ehkä luvattoman) myöhään sillä juttua ja naurua riitti pitkälle yöhön.

Käyneet pyöräilytreeneillä. Sunnuntaina minun oli ensin tarkoitus käydä kuntosalilla mutta hieno sää sai minut toisiin ajatuksiin. Kävin sen sijaan polkemassa 23 kilometrin pyörälenkin pururataa pitkin. Oli todella ihanaa ja virkistävää. 

Varustautuneet talvikengillä. Mummo teki hyvän löydön myyjäisistä meidän pikkupojille sillä hän löysi sieltä heille juuri sopivat talvikengät. (kiitos!) Nämä olivat ainoat puuttuvat palaset poikien talviasuista. 

Syöneet illallista minun vanhempien luona. Joka sunnuntai kaikki perheestämme kynnelle kykenevät kokoonnumme minun vanhemmille syömään ja istumaan iltaa. Tällä kertaa koko porukka oli kasassa ja ilta pyöri ihanasti siskojeni vauvojen ja hyvä ruuan ympärillä. 

Mitä sinä teit tänä viikonloppuna?

-Såfin

Jouluksi ulkomaille

Olen tässä pohtinut meidän reissaamista. Tänä vuonna teimme matkan Åreen laskettelemaan ja olemme käyneet Islannissa ihailemassa luontoa. Lisäksi teimme myös kahdenkeskeisen reissun isi-ihmisen kanssa Budapestiin viime viikolla. Joka kerta kun lähdemme reissuun lapset kysyvät, että onko siellä lämmin ja onko hotellilla pooli ja ranta. Halaan ja suukottelen heidän pieniä poskia ja kerron, että tämä on nyt vähän erilainen reissu. Silti se kysymys jää ilmaan leijumaan. Jos lapset saisi valita he lähtisivät aina rantalomalle. He haaveilevat hotellielämästä ja siitä ihanasta valkosesta rannasta. Niinpä heitimme ilmoille idean lasten isovanhemmille jos harkitsisimme etelänreissuun lähtemistä jouluksi. Surffailtuamme hetken aikaa tarjontaa päädyimme turvalliseen vaihtoehtoon. Lähdemme joulupäivänä viikon mittaiselle reissulle Teneriffalle yhdessä lasten isovanhempien kanssa. Hotellilla on tietenkin poolit ja hiekkarannat ja aurinkokin pitäisi paistaa siellä vaikka onkin keskitalvi. Tulemme ihan varmasti vetämään sortsit jalkaan ja levittämään aurinkovoidetta tällä reissulla. Ihanaa.

Itse en koskaan ole viettänyt joulua ulkomailla. Olen aina halunnut olla kotona, rentoutua ja käpertyä viltin alle nauttimaan vihreistä kuulista ja yhdessäolosta. Tänä jouluna viikonloppu osuu kivasti niin, että joulurauhaa voi hakea jo muutamaa päivää ennen juhlallisuuksia. Joulunvieton voi siis jo aloittaa etuajassa jos niin haluaa. Hihii.. Tänä jouluna sai myös ihan muutalla lomapäivällä kivan pituisen loman. Käytännössä tulemme nyt myös viettämään jouluaattoa aivan normaalisti, mutta seuraavana päivänä lähdemme jo lentokentälle ja matkustamme reilu kuusi tuntia suoraan etelään.

Iiiik. Olen niin innoissan meidän lomamatkasta. Kaipaan aurinkoa ja rentoilua aivan suunnattomasti. Näillä näkymin vietämme uudenvuoden hotellissa gaala-illallisella. Sekin on varmasti ihan kiva ja erilainen kokemus. Pitää vain muistaa pakata juhla-asusteet mukaan.

Oletko sinä joskus viettäny joulua ulkomailla?

-Såfin

Tulevaisuuden haaveet

Monessa mielessä meidän elämä tuntuu nyt olevan aika stabiilissa vaiheessa. Tarkoitan tällä sitä, että meidän elämässä ei ole näkökentässä yhtään suurempaa muutosta. Tilanne on kenties hieman outo. Aiemmin olemme aina tienneet, että kulman takana odottaa uusi opiskelupaikka, häät, lapsi, taloprojekti tai kenties uusi työpaikka. Elämä on ollut yhtä suurta muutosta viimeiset 10 vuotta. Nyt kaikki on stabiilia, kiireistä arkea joka junnaa samoissa uurteissa viikosta toiseen. Havahduin ajatteleemaan tätä toissa viikolla ja päätin, että jokin pitää muuttua. Meillä pitää olla tulevaisuuden haaveita ja suunnitelmia. Tästä päivästä eläkkeeseen ei saa olla vain yksi harmaa massa arkea, juostuja viikonloppuja ja yksi väsynyt perhe joka raahautuu satunnaiselle lomamatkalle luomaan muistoja perheen valokuva-albumiin. Tämä kuulostaa ehkä vähän liiotellulta, mutta näin se on..

Päätin, että on aika miettiä uusia tuulia ja kirjata tulevaisuuden haaveet paperille. Minun on aika olla itsekäs ja miettiä mitä oikeasti haluan ja sama pätee meidän isi-ihmiseen, lapsiin ja meidän perheeseen. Oli aika miettiä mitä toivomme tulevaisuudelta. Päätin listata tähän niitä juttuja mihin itse olen päätynyt pohdinnan jälkeen. Ne asiat josta itse haaveilen. 

Lisäopinnot. Olen jonkunmoisen pohdinnan jälkeen päättänyt, että aion hakeutua palvelumuotoilun kurssille opiskelemaan sitä minkä parissa nyt työskentelen, mutta uudesta näkökulmasta. Jos innostun siitä niin aion syventää opintojani saman teeman ympärillä.

Hyvinvointi - kehonhuolto ja rauhoittuminen osaksi elämää. Olen päättänyt, että tästä lähtien hyvinvointi pitää olla hyvin korkealla prioriteeteissäni. Tällä tarkoitan, etten enää voi laiminlyödä kehonhuoltoa ja venyttelyä tai henkistä rauhottumista. Aion hakea erilaisia keinoja löytää hieman rauhallisemman itseni. Olen kuullunut neurosonic rentoutuksesta ja aloitan siitä. Jos se ei ole minun juttu, löydän varmasti jotain muuta. 

Lisää lomaa. Olen miettinyt tätä pitkään ja todennut että haaveilen pidemmistä lomista. Meidän perheen nykyiset lomat täyttyvät harrastusyrityksen pyörittämisestä, eikä blogikaan oikeastaan juuri koskaan aidosti ole täysin lomalla. Ehkä tämä haave liittyy rauhoittumiseen ja ylisuorittamiseen tai siihen, että arki rullaa ohi liian nopeasti. En vielä tiedä mitä tämä käytännössä tulee olemaan mahdollista, mutta juuri nyt mietin erilaisia vaihtoehtoja.

Lähemmäksi luontoa - erämökki. Viime vuosina olen alkanut kaipaamaan lähemmäksi luontoa. Rakastan metsää, vesistöjä ja vuoria. Luulen, että tämä tulee liittymään vahvasti joko lomasuunnitelmiimme tai kenties jopa uusiin harrastuksiin tulevaisuudessa. Ehkä jopa hankimme pienenpienen osakkeen erämökistä jostain tai alamme harrastamaan telttailua.

Matkailu - haluan näyttää lapsille maailmaa. Tämä on yksi suurimmista haaveista tällä hetkellä. Haluan viedä lapset maailman jokaiseen kolkkaan jotta he oppisivat ja näkisivät maailmaa, oppisi suvaitsevaisuutta ja saisi perspektiiviä elämään. Olisi kiva listata maita jossa haaveilen vierailevani.

Kirsikkapuu. Haaveilen omasta pienestä puutarhasta. Toivon, että meidän tulevasta pienestä pihasta tulee hieno ja että jonain päivän saan katsoa kirsikkapuun kukkia meidän olohuoneen ikkunasta. Haaveilen myös yrtti-istutuksista ja marjapensaista.

Autosta luopuminen. Viisi vuotta sitten en uskonut että koskaan sanoisin näin, mutta toivon ja haaveilen siitä, että voisimme luopua perheen toisesta autosta. Tuntuu jotenkin haaskaukselta, että meidän perheellä on kaksi autoa kun liikkumiselle on niin monia muita vaihtoehtoja.

Asuminen ulkomailla. En tiedä uskaltaisinko edes haaveilla tällaisesta. Jokatapauksessa luulen, että tämä on kaukana tulevaisuudessa. Silti ajatus houkuttelee. Olisi kiva tehdä jotain näin radikaalia. Ei ehkä nyt mutta sitten kun lapset ovat isompia. Ehkä jonain päivänä herään aamuuni, katson ikkunasta ulos ja näen keskieuroopassa olevan kauniin puutarhan keskellä viljelyksiä ja kaukana taustalla näkyy iso vuori. 

Uskon, että haavelistani tulee kehittymään ja täsmentymään lähikuukausina. Mutta tuntui erittäin kivalta miettiä uusia juttuja ja uutta suuntaa elämälle.

Mistä sinä haaveilet?

-Såfin 

Pienen vauvakilpikonnan elämää

Olemme saaneet paljon kysymyksiä siitä miten meidän vauvakilpikonna "Lordi" voi. Ihanaa, että niin monet ovat kiinnostuneita kuulemaan kilpikonnan elämästä lisää. Pikkuhiljaa tuntuu siltä, että tämä pieni ruttuinen tyyppi on osa perhettämme. Hän kasvaa hienoa vauhtia ja olemme tutustuneet hänen rutiineihin. Normaalisti tätä kilpikonnalajia valmisteltaisi jo talviunille paastolla, mutta meidän kilpikonna on niin pieni, ettei hän tänä talvena vielä horrosta. Olemme asennuttaneet hänelle automaatilla toimivat valot jotka sammuvat joka ilta kello 8. Siihen mennessä Lordi on yleensä jo kaivautunut kokonaan terraarion pohjalla olevaan paksuun hiekkaan nukkumaan. Aamulla hän heräilee hitaasti ja hiipii ruoka-alustalle syömään n. kymmenen aikoihin. Annamme hänen liikkua paljon myös terraarion ulkopuolella ja se onkin meidän poikien mielestä hauskinta puuhaa. Kilpikonna liikkuu yllättävän nopeasti lattialla ja kun hän saa turbovauhdin päälle meitä naurattaa. Kilpikonnan kävely on hellyttävän hauskaa katsottavaa..

Kaikista kivointa on se, että vauvakilpparimme osaa jo kommunikoida meidän kanssa. En luullut, että se on mahdollista mutta väitän, että näin kuitenkin on. Kilpparimme viestii meille erilaisin keinoin. Hän huomaa kun tulemme kotiin töistä ja tulee heti rapsuttamaan terraarion lasia. Hän viestii sillä, että haluaa päästä terraariosta pois lattiaseikkailulle. Yleensä meidän pojat ovat heti vastaamassa tähän toiveeseen. Likaiset kengät ja takit jäävät isoon läjään eteisen lattialle ja he juoksevat heti Lordi-kilpparin luokse. Parina kertana kun olen tehnyt töitä kotona olen päästänyt hänet kulkemaan vapaasti lattialla jo päivällä ja minusta oli yhtenä päivänä tosi liikkistä, kun hän hakeutui minun jalkojen juureen lepäämään. Tarkoitus tai ei, niin minusta se oli söpöä. Joskus hän myös viestii siitä, että haluaa takaisin terraarioon hakeutumalla terraarion kylkeen. 

Vauvakilppari on todella helppohoitoinen kotieläin ja olen edelleen sitä mieltä, että hän on meidän perheelle "perfect match". Kaikista eniten aikaa olemme panostaneet ruokailuun ja siitä huolehtimiseen. Pienen vauvakilpparin on saatava monipuolista ruokaa, jotta hän kasvaisi normaalisti. 95% hänen ruokavaliosta koostuu erilaisista lehdistä, versoista ja salaateista. Joskus hyvin harvoin hän saa kukkia, kurkkua tai esim. omenaraastetta lehtien joukkoon. Koska hän kotiutui meille vasta ihan syksyn kynnyksellä emme kerenneet kerätä hänelle lehtiä luonnosta. Onneksi saimme äitini kasvihuoneesta vielä tomaatin ja muutaman muun kasvin lehtiä joita kuivatimme talveksi hänelle. Muuten olen myös löytänyt kaupasta vaihtelevasti esim. nokkosia, versoja, yrttejä värikkäitä salaatteja ja ruuaksi tarkoitettuja kukkia. (K-supermarket Musta Pekka on muuten super hyvä kauppa tähän). Hän syö kaksi kertaa päivässä ja kun hän täyttää vuoden, yksi ruokailu päivässä riittää.

Tällainen on meidän arki pienen kilpparin kanssa. Hyvin leppoisaa, iloista ja rentoa!

-Såfin

Miksi arki muuttuu kiireisemmäksi kun lapset kasvavat?

"Muistakaa ottaa vesipullo mukaan, vien hänet iltapäiväkerhosta suoraan treeneihin. Ja älkää unohtako sitä lupalappua päiväkodin valokuvausta varten. Hei ainiin, onko mitään mahdollisuutta, että sinä pystyisit hoitamaan huomisen hammaslääkärikäynnin poikien kanssa? Mulle tuli palaveri juuri siihen.."

Samalla kun hätäisesti yritämme varmistaa, että kummallakin pojalla olisi matkassa kaksi hanskaa ja edes joku pipo käymme aamulla viimeiset kriittiset asiat läpi päivän logistiikkaan liittyen. Arjessa on monta muuttujaa ja jokaisella perheenjäsenellä on jo omat menonsa. Tiesin aina, että lapsissa on paljon hoitamista mutta mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sen enemmän tämä kaikki hoitaminen ja huoltaminen keskittyy perheen arjen logistiikkaan, kuljetuksiin ja muihin järjestelykysymyksiin. Mitä useamman tahon kanssa lapsi on tekemisissä sen useampi taho vie myös aikaa perheen kalenterista. On koulun kehityskeskustelut, vanhempainillat, iltapäiväkerhon grillijuhlat, vanhempainvartit,  päiväkodin varhaiskasvatuksen keskustelut ja isänpäiväkahvit. On terveyshuoltoa, neuvolaa, hammashuoltoa ja ylimääräisiä rokotteita. Kun lapset kasvavat menojen määrä lisääntyy ja he eivät vielä itse osaa hoitaa näitä asioita. Vanhemman rooli on yhä tärkeämpi.

Heti kun lapset ovat alkaneet viettäämään päivänsä eri osoitteissa, nuorempi päivähoidossa ja vanhempi koulussa, meidän kalenteri on ollut täynnä. Kaikkea on aina vähintään kaksi. Tiedämme jo nyt, että tulemme viettämään sekä koulun, päiväkodin, iltapäiväkerhon että jääkiekon joulujuhlia. Lasten kasvaessa kaikki moninkertaistuu. Hauskaa on, mutta sitä on paljon. Lisäksi lapsilla on kavereita eri piireistä. Kaikkia olisi kiva nähdä kokoajan, joka viikkoa ja kaikki olisi kiva kutsua synttärijuhlille ja vastaavasti käydä jokaisen kaverin juhlissa vieraana. Huhheijaa. Kaverit ovat super-tärkeitä ja onneksi meidän pojilla on paljon tuttuja ja kavereita. Arkirallia tai ei niin sentään tehdään paljon. Ollaan läsnä. Nähdään ihmisiä. Elämme täyttä elämää.

Pakolliset asiat ovat yksi puoli arkirallista ja sen jälkeen tulee ne vapaaehtoiset jutut. Tavallaan ajatus lisääntyvästä omasta vapaa-ajasta tuntuu houkuttelevalta sillä kun lapset kasvavat he viettävät myös enemmän ja enemmän aikaa itsekseen harrastusten ja kavereiden kanssa. Me olemme kuitenkin eksyneet ja ikäänkuin sattumakaupalla vanhempaintoimikuntiin, harrastusten tukijoukkoihin ja olemme muutenkin aktiivisesti mukana kaikessa missä lapsemme viettävät aikaa. Arjen kannalta tämä tarkoittaa lisää merkintöjä perhekalenteriin. Juoksemme useammassa kokouksessa viikottain ja hoidamme asioita jotta lapsilla olisi vähän kivempi arki. Kyse on tietenkin vapaaehtoisesta päätöksestä. Voisimme yhtälailla päättää pysytellä enemmän taustalla. Mutta juuri nyt tämä tuntuu oikealta. Haluamme olla läsnä. 

"Tuut-tuut. (linja avautuu) Hei, unohditte kaulurit kotiin. Lapsilla on tänään se metsäretki ja ilman kauluria tulee kylmä. Voitteko kääntyä takaisin? Ai okei. No minä nappaan ne mukaan ja tuon kun ajan siitä ohi.." 

-Såfin

Pieni pala Budapestia

Huokaus, miten ihana viikonloppu meillä oli. Me otimme perjantaille yhden lomapäivän ja lähdimme kahdestaan isi-ihmisen kanssa Budapestiin viettämään meidän kahdeksatta hääpäivää. Meidän oikea hääpäivä oli jo kesällä, mutta unohdimme kaiken kiireen keskellä juhlistaa sitä. Eilen oli myös kulunut tasan 10 vuotta siitä kun menimme kihloihin, joten tuntui sopivalta lähteä reissuun juuri tänä viikonloppuna. Meidän odotukset Budapestia kohtaan olivat ilmeisesti liian matalat, sillä saapuessamme keskustaan olimme todella yllättyneitä miten kaunis kaupunki oli. Paikka huokui vanhaa historiaa ja hassulla tavalla kaupunki muistutti hieman Rooman ja Wienin sekoitusta. Joka puolella oli vanhoja linnoja, kauniita arvokkaita pylväillä koristeltuja rakennuksia ja keskellä kaupunkia kulki joki jota pitkin jokilaivat kulkivat. Olimme valinneet hotellin sijainnin mukaan mahdollisimman keskeiseltä paikalta.. 

(kuvat ovat kännykkäräpsyjä viikonlopulta)

Meidän viikonlopun reissun tavoite oli oikeastaan vain se, että viettäisimme aikaa yhdessä, lepäisimme ja söisimme hyvin. Koska kaupunki oli sen verran mielenkiintoinen vietimme yllättävän paljon aikaa myös kierrellen nähtävyyksiä. Kävimme perinteisessä kylpylässä, katsoimme auringonlaskua kaupungin vieressä olevalta kukkulalta ja söimme sekä rennosti pizzaa oluttuopiin ääressä että elegantisti fine diningia. Tutustuimme paikalliseen baarikulttuuriin joka itseasiassa on melko mielenkiintoinen, sillä Budapestissä on kasvanut erikoinen ilmiö jossa ravintoloita on rakennettu vanhoihin raunioihin. Nämä baarit ovat todella tunnelmallisia ja erikoisia. Näiden lisäksi kävimme mm. myös eksymässä yhden vanhan linnan alla sijaitsevassa labyrintissa. Hui. 

Meidän päivät kuluivat (liian nopeasti) ja kävelimme paljon paikasta toiseen. Joskus näinkin yksinkertaista asiaa tulee ikävä keskellä arkirallia lasten kanssa. Nauroimme sille miten kivaa on vain se, että voi kävellä kadulla rauhassa paikasta toiseen ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä. Kun olemme reissun päällä huomaan aina miten samanlaisia olemme. Oli ihanaa pysähtyä näin keskellä kiireistä syksyä ja ottaa aikaa parisuhteelle, vain meille. Se teki todella hyvää.  

Kerron vielä myöhemmin lisää reissumme kohokodista mutta nyt on alka lähteä uuteen työviikkoon energisenä ja iloisena todella onnistuneen viikonlopun jälkeen.

-Såfin