Miksi arki muuttuu kiireisemmäksi kun lapset kasvavat?

"Muistakaa ottaa vesipullo mukaan, vien hänet iltapäiväkerhosta suoraan treeneihin. Ja älkää unohtako sitä lupalappua päiväkodin valokuvausta varten. Hei ainiin, onko mitään mahdollisuutta, että sinä pystyisit hoitamaan huomisen hammaslääkärikäynnin poikien kanssa? Mulle tuli palaveri juuri siihen.."

Samalla kun hätäisesti yritämme varmistaa, että kummallakin pojalla olisi matkassa kaksi hanskaa ja edes joku pipo käymme aamulla viimeiset kriittiset asiat läpi päivän logistiikkaan liittyen. Arjessa on monta muuttujaa ja jokaisella perheenjäsenellä on jo omat menonsa. Tiesin aina, että lapsissa on paljon hoitamista mutta mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sen enemmän tämä kaikki hoitaminen ja huoltaminen keskittyy perheen arjen logistiikkaan, kuljetuksiin ja muihin järjestelykysymyksiin. Mitä useamman tahon kanssa lapsi on tekemisissä sen useampi taho vie myös aikaa perheen kalenterista. On koulun kehityskeskustelut, vanhempainillat, iltapäiväkerhon grillijuhlat, vanhempainvartit,  päiväkodin varhaiskasvatuksen keskustelut ja isänpäiväkahvit. On terveyshuoltoa, neuvolaa, hammashuoltoa ja ylimääräisiä rokotteita. Kun lapset kasvavat menojen määrä lisääntyy ja he eivät vielä itse osaa hoitaa näitä asioita. Vanhemman rooli on yhä tärkeämpi.

Heti kun lapset ovat alkaneet viettäämään päivänsä eri osoitteissa, nuorempi päivähoidossa ja vanhempi koulussa, meidän kalenteri on ollut täynnä. Kaikkea on aina vähintään kaksi. Tiedämme jo nyt, että tulemme viettämään sekä koulun, päiväkodin, iltapäiväkerhon että jääkiekon joulujuhlia. Lasten kasvaessa kaikki moninkertaistuu. Hauskaa on, mutta sitä on paljon. Lisäksi lapsilla on kavereita eri piireistä. Kaikkia olisi kiva nähdä kokoajan, joka viikkoa ja kaikki olisi kiva kutsua synttärijuhlille ja vastaavasti käydä jokaisen kaverin juhlissa vieraana. Huhheijaa. Kaverit ovat super-tärkeitä ja onneksi meidän pojilla on paljon tuttuja ja kavereita. Arkirallia tai ei niin sentään tehdään paljon. Ollaan läsnä. Nähdään ihmisiä. Elämme täyttä elämää.

Pakolliset asiat ovat yksi puoli arkirallista ja sen jälkeen tulee ne vapaaehtoiset jutut. Tavallaan ajatus lisääntyvästä omasta vapaa-ajasta tuntuu houkuttelevalta sillä kun lapset kasvavat he viettävät myös enemmän ja enemmän aikaa itsekseen harrastusten ja kavereiden kanssa. Me olemme kuitenkin eksyneet ja ikäänkuin sattumakaupalla vanhempaintoimikuntiin, harrastusten tukijoukkoihin ja olemme muutenkin aktiivisesti mukana kaikessa missä lapsemme viettävät aikaa. Arjen kannalta tämä tarkoittaa lisää merkintöjä perhekalenteriin. Juoksemme useammassa kokouksessa viikottain ja hoidamme asioita jotta lapsilla olisi vähän kivempi arki. Kyse on tietenkin vapaaehtoisesta päätöksestä. Voisimme yhtälailla päättää pysytellä enemmän taustalla. Mutta juuri nyt tämä tuntuu oikealta. Haluamme olla läsnä. 

"Tuut-tuut. (linja avautuu) Hei, unohditte kaulurit kotiin. Lapsilla on tänään se metsäretki ja ilman kauluria tulee kylmä. Voitteko kääntyä takaisin? Ai okei. No minä nappaan ne mukaan ja tuon kun ajan siitä ohi.." 

-Såfin