Matkatärpit Pietarissa

Kävimme reilu viikko sitten kahdestaan lomailemassa Pietarissa. Matkustimme sinne Allegro-junalla joka oli todella siisti ja vaivaton tapa tehdä matkaa. Normaalisti jonottaisi viisumi- ja passitarkastuksessa lentokentällä, nyt virkailijat kävelivät vaunusta vaunuun ja meille jäi vain tehtäväksi istua ja ihailla maisemia ikkunasta. Junamatka kesti reilu kolme tuntia. Viivyimme kaupungissa viikonlopun ja saimme kokea vaikka mitä jännittävää sinä aikana. Ensivaikutelmat Pietarista oli, että kaikki oli s-u-u-r-t-a. Tällä tarkoitan sitä, että kun siellä autotie niin siinä on kymmenen kaistaa ja kun siellä on aukio niin joutuu siristämään silmiä, että näkisi toiselle laidalle. Jopa ruokalistat ravintoloissa olivat metrin pituisia. Hahaa..

Nähtävyydet. Me olimme saaneet lukuisia vinkkejä ruokaravintoloista ja nähtävyyksista meidän tuttavilta. Ykkösnähtävyys meidän kummankin mielestä oli Eremitaasi. Se oli paikka jota näkemättä emme voineet kuvitella lähtevämme Pietarista. Eremitaasiin kannattaa suunnata heti sen aukeamisen jälkeen, sillä sen valkeat ja kullatut salit täyttyvät nopeasti valtavalla määrällä turisteja. (kuva tungoksesta yllä). Me kiersimme tärkeimmät taideteokset muutamassa tunnissa mutta aikaa siellä olisi voinut viettää vielä paljon enemmän. Lisäksi todella kaunis paikka oli myös Pietari Suuren kesäpuutarha jonne oli ilmainen pääsy. Pietarissa oli myös lukuisia kirkkoja joita ihailimme ulkopuolelta. Näimme kaikkialla kauniita rakennuksia ja paljon kullattuja pintoja.

Liikkuminen. Kävimme ensimmäisenä päivänä hop-on-hop-off kanavaristeilyllä joka lähti Eremitaasin takaa. Tämä oli kiva tapa saada käsitys siitä miltä kaupunki näyttää kokonaisuutena ja suosittelen ehdottomasti tällaista liikkumistapaa jos on lämmin sää. Paikasta toiseen kannatti muuten liikkua busseilla tai metrolla. Pienenä vinkkinä voin kertoa, että metron ovia kannattaa varoa sillä kun ne sulkeutuvat, ne todellakin menevät kiinni. Riippumatta siis siitä onko ihminen välissä vai ei. Huh. Minulle (tai siis minun repulle) meinasi käydä vähän hassusti. Heh.

Ruokailu. Me olemme hyvän ruuan ystäviä ja matkoilla haluamme aina saada uusia makuelämyksiä. Olimme saaneet suositukset useampaan hyvään ravintolaan joista erityisesti yksi perinteinen Georgialainen Keti-niminen ravintola jäi mieleen. Siellä joimme myös matkamme ainoat vodka-paukut. Mikä olisi Venäjän matka ilman vodkaa?! Heh. Kävimme myös kahdessa uudemmassa tosi trendikkäässä ravintolassa jotka kummatkin olivat korkean rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Siellä nautiskelimme erittäin kauniista ruostuneesta kattorajanäkymästä, erinomaisista ruoka-annoksista ja tietenkin toistemme seurasta.

Jännät jutut. Englannilla ei pärjännyt kovin pitkälle. Etenkin kadulla kun yritti pyytää neuvoja piti useasti turvautua elekieleen ja mielikuvitukseen. Tämä oli hieman yllättävää, sillä onhan Pietari täynnä turisteja vuoden ympäri. Ravintoloissa ja hotelleissa kyllä ymmärrettiin todella hyvin englantia. Toinen jännä juttu oli se, että kaikkialla oli muovikukkia. Muovikukka-kojuja, muovikukkia ruukussa, muovikukkia kimpussa, muovikukkia ravintolassa. Kolmas mielenkiintoinen asia oli se, ettei mikään Pietarin turistikartta ollut mittasuhteessa. Korttelit olivat piirretty kaikki samansuuruisiksi vaikka yhden mitta oli 100 metriä ja toisen 500. Hieman hämmentävää, mutta selvisimme.

Sellainen paikka oli Pietari. Suosittelen ehdottomasti käymään tässä suurkaupungissa jossa kaikki todellakin on SUURTA!

-Såfin