2016/09/11

Lasten iltasatu

Meillä on jo pitkään ollut perinne, että minä luen pojille omat iltasadut joka ilta. Tähän tuokioon kuuluu tietyt rutiinit. Poikien pitää reippaasti käydä iltapesulla ja vaihtaa yöpaidat päälle ennen sitä. Lukutuokio vanhemman kainalossa on jokaisen illan päätepysäkki ja odotettu tuokio. Kummatkin pojat tykkäävät paljon tästä hetkestä kahdestaan, tottakai. Puhumattakaan minusta - tämä on melkein minun lempihetki joka päivä. Siihen liittyy tietysti hellyyttää, keskustelua ja rauhaa kahdestaan lapsen kanssa. Annan poikien itse valita luettavan kirjan. Kummallakin pojalla on oma "lokerikko" huoneessaan josta löytää "omat kirjat". Sääntö on kuitenkin se, ettei niitä hurjimpia monsteri ja dinosauruskirjoja lueta iltaisin. Eli joka ilta n. kello 20.45 te nyt tiedätte mistä minut löytää. Hihii..

Keskellä arkea olen huomannut, että luemme muuten aika vähän kirjoja ja tämä iltasatuhetki jää usein ainoaksi luetuksi kirjaksi päivän aikana. Viikonloppusin on toki eri asia. Kun vielä olin äitiyslomalla, luin lapsille todella paljon kirjoja ja siksi ehkä poden tästä vähän huonoa omatuntoa. Haluaisin lukea enemmän. Onneksi kuitenkin tämä meidän ihana iltasatuhetki on olemassa.

Nyt kiinnostaisi tosi paljon tietää miten teillä muilla tehdään - luetaanko teillä paljon kirjoja? Onko teillä tapana lukea iltasatu?

-Såfin

6 kommenttia:

  1. Meillä on samanlainen iltarutiini, tosin luen pienimmälle oman sadun ja kahdelle isommalle yhteisen, jomman kumman sängyssä kainalokkain. Sitten peittelen jokaisen vuorollaan ja jutellaan vielä hetki hiljaa. 😊 Lapsimäärän lisääntymisen ja erilaisten kehitysvaiheiden myötä ilta- ja saturutiinit muuttuvat tasaisin väliajoin, mutta aina on pyritty lukemaan. Ja monesti iltasatu on ollut päivän ainoa luettu satu. Silti päivähoidosta on tullut palautetta, että lapsista näkee, että niille on luettu paljon. Eli kyllä sekin riittää. 😏 "Lukevat" toki itsekin paljon pitkin päivää.

    Hauskaa muuten, että yksivuotiaan ekojen sanojen joukossa oli kkkkkja (kirja). 😍

    VastaaPoista
  2. Hihii.. Kiva kuulla, että teidän illat näyttää samanlaisilta :) Minä olen joskus kanssa miettinyt, että kun meidän 2-vuotias hieman kasvaa niin luen pojille varmasti yhteisen iltasadun. Voi vaikka sitten valita hieman pidemmän sadun <3

    Haluan myös ajatella, että tämä satutuokio olisi riittävä - ainakin siihen verrattuna ettei lukisi ollenkaan! :D En tiedä miksi äitinä aina potee huonoa omatuntoa näistä asioista?!

    VastaaPoista
  3. Meillä toinen tytöistä on ihan kirjahirmu ja tuo kirjoja luettavaksi usein - istuu mielellään sylissä katsomassa kuvia ja tykkää niitä selailla. Vielä ei useinkaan iltasatuja lueta, koska tytöt ei malta vielä, mutta odotan jo innolla sitä, kun he kasvavat ja saadaan iltarutiiniksi satu <3 Kirjoja meillä on paljon :) Silloin kun tytöt oli ihan pieniä ja vielä makoilivat paikoillaan, luettiin paljon kirjoja lattialla makoillen - se oli helppoa ja neidit viihtyivät hyvin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän tytöt on kyllä ehkä vähän pieniä tällaiseen ruutiiniin, mutta yllättävän nopeasti lapset tottuu tällaiseen hetkeen <3 Meillä nuorempi on kuunnellut iltasatua n. 1,5-vuotiaasta lähtien. Kivaa että he kuitenkin jo innostuvat kirjoista - se on kehittävää puuhaa <3

      Poista
  4. Meillä luetaan useita kirjoja päivässä. Aina en kuitenkaan itse ole äänessä, vaan pojat pyytävät aika tehokkaasti siskoaankin lukemaan. Tyttö, kun poikien tavoin rakastaa kirjoja eikä kieltäydy kuin joskus hyvin harvoin hyvällä tekosyyllä :) Iltasatuja meillä luetaan kaksi; Onnille oma ja toinen yläkerrassa. Kirjoja ahmiva koululainenkin vielä nauttii, kun saa vain kuunnella hyvää kirjaa vanhemman kainalossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla <3 Ja ihanaa, että teillä isosisko jaksaa lukea pienimmille.. Se on varmasti hellyyttävä näky! Voin vaan kuvitella :)

      Poista