Intuitio

Olen viimeisen kuukauden ollut todella kiinnostunut intuitiosta. Niin paljon, että päätin kirjoittaa siitä myös tänne blogiin. Jokaisella meistä on oma intiuito. Se on tietoisuuden taso joka ei ole suoraan meidän käytettävissä mutta joka vaikuttaa meidän jokapäiväiseen toimintaan. Uskallan lyhyiden opiskeluiden perusteella sanoa, että osalla ihmisillä on kyky hyödyntää omaa intuitiotaan paremmin kuin toisilla. Intuitio ei ole huuhaa-tietämistä, vaan se perustuu oikeaan kerättyyn tietoon ja dataan. Meidän aivot ja keho kerää kokoajan meidän ympäristöstä satoja tuhansia tiedonmurusia ja ärsykkeitä jotka meidän aivot analysoi ja kategorisoi. Vain pienenpieni osa tästä tiedosta pääsee tietoiseen mieleemme. Eräässä lukemassani kirjassa tästä aiheesta oli hyvä esimerkki: Istut bussissa lukemassa kirjaa. Kehosi kerää kokoajan tietoa ympäristöstä äänien, valojen ja esimerkiksi lämpötilojen muodossa, silti sinä ja tietoinen mieli keskittyy ainoastaan kirjan lukemiseen. Kehosi huomaa ja tunnistaa ympäristön ja arvioi jatkuvasti ja epätietoisesti mitkä ovat sellaisia asioita joita sinun pitäisi nyt huomioida. Matkustaja takarivillä joka nousee ärhäkkäästi pystyyn keskellä matkaa on sellainen. Intuitio ja alitajunta käskee sinut keskeyttämään lukemisen ja kiinnittämään huomiota tilanteeseen. Tilanne voi olla uhkaava. Sinä tiedät tämän koska mielesi on kerännyt tietoa ympäristöstäsi, analysoinut sen ja huomannut nyt poikkeaman normaalitilasta. Intuitio on se joka käskee sinun nyt lopettamaan lukemisen. Se tekee näin faktoihin perustuen. Eli se "gut feeling" voi sittenkin olla luotettava tiedonlähde.  

(Kuva on meidän Islannin-matkalta ja se sopi minusta tähän tekstiin mainiosti)

Minulle tulee mieleen myös toinen hyvä esimerkki intiutiosta joka liittyy äitiyteen. Mielestäni jokaisen äidin pitäisi luottaa vaistoonsa jos tuntuu, että lapsella on jokin hätänä. Olen kuullut lukuisia tarinoita siitä kun lapsi on viety lääkäriin, eikä siellä löydetä mitään suurempaa vikaa. Silti äidinvaisto sanoo jotain muuta ja myöhemmin onkin osoittautunut, että lapsella oli vaiva joka oltaisi voitu hoitaa jo heti ensimmäisellä lääkärinkäynnillä. Äiti on tällöin lukenut lapsestaan sellaisia merkkejä joita kukaan muu ei osaa lukea. Se ei ole lääkärin vika, sillä hänellä ei ole tällaista tietotuntemusta potilaasta. Äidinvaisto on voimakas. Ainakin minä tunnen lapseni niin perinpohjin, että pieninkin muutos eleissä saattaa kertoa minulle vaarasta tai hädästä. Saatan esimerkiksi aavistaa milloin hän on tulossa kipeäksi jo monta päivää ennen kun se tapahtuu. Olen itse myös säpsähtänyt hereille keskellä yötä ja arvannut, että jokin on vikana. Kun menin esikoisemme huoneeseen, näin miten hän oli juuri tippumassa sängystä. Alitajuntainen mieli osasi kuunnella ääniä ja päätellä, että jotain on tapahtumassa. Se ei ole yliluonnollista vaan se on reagoimista pienenpieniin tiedonmurusiin. 

On jännää, että elämme maailmassa joka niin vahvasti luottaa pelkästään loogiseen päättelykykyyn. Päätös voi nykynormien mukaan olla hyvä vain silloin kun se on faktoilla perusteltavissa. Silti menestyneimmät ihmiset ovat ne jotka luottavat myös intuitioon. Tunne siitä, että maailma on muuttumassa, siitä että markkinoilla on tarvetta uudenlaisille tuotteille tai siitä mihin suuntaan olisi nyt kuljettava omassa elämässä pohjautuu useimmiten intuitioon, ei faktaan. Mielemme on kerännyt niin paljon dataa, että osaamme aikuisina analysoida tilannetta paljon syvemmin kuin vain faktojen kautta. Mielessämme on siis tietoa jonka perusteella voisimme olla maailman viisaimpia, jos vain osaisimme päästä siihen käsiksi ja jäsennellä ajatuksia sen mukaisesti. Äärimmäisen mielenkiintoista.

Teetkö sinä usein päätöksiä intuition varassa? Onko sinulla esimerkkiä siitä milloin olet päättänyt seurata intuitiotasi? 

-Såfin