Joulun alla kesksustelu lapsille valehtelusta ja joulupukkiin uskomisesta nousee aina ajankohtaiseksi keskusteluaiheeksi. Minä en koskaan ole ottanut tätä kovin vakavasti ja meidän perheessä puhutaan edelleen joulupukista ja oikeastaan muistakin satuolennoista kuten hammaskeijusta ja pääsiäispupusta. Toki lapsemme tietävät, etteivät kaikki joulupukit ole oikeita ja että osa joululahjoista tulee ystäviltä ja perheeltä. He eivät ole ihmetelleet asiaa sen kummemmin. Ajattelin, että tämä uskomus loppuisi viimeistään silloin kun esikoisemme menee kouluun - mutta ei. Vielä 2-luokkalainen haluaa uskoa joulupukkiin. Viime jouluna hän kysyi varovaisesti, että onko joulupukki olemassa? Vastasin tähän poliittisesti vain, että "joulupukki tulee meille niin kauan kun häneen uskotaan". Ja sehän on tavallaan totta. Meidän silloin 7-vuotias utelias poika oli hiljaa hetken ja jatkoi sitten leikkiään. Ymmärsi tai ei niin lasten mielestä jouluaaton kohokohta on edelleen se kun joulupukki koputtaa meidän oveen.
Minun omassa lapsuudessani joulupukki-hahmo oli aina osa joulua. Meidän kanssa joulua viettämässä oli aina minua pienempiä jonka vuoksi joulupukin vaatteisiin pukeutuva tyyppi on aina vieraillut meillä. Myöhemmin kun kerran vietimme joulua vain meidän perheen kesken ja olimme siskojeni kanssa kaikki teini-ikäisiä pohdimme yhdessä, että edelleen toivoisimme että joulupukki jakaisi lahjat - koska niin on aina ollut. Ja siksi 13-vuotias siskoni hyppäsi joulupukin rooliin ja näytteli vanhaa valkopartaa kaikkien aikuisten kesken. Se oli hauskaa. En muista itse, että maailmani olisi järkkynyt mitenkään siitä kun sain tietää, että joulupukki oli pelkkä satuolento. Se oli vain jotain mitä jossain vaiheessa oivalsin kun oli riittävän vanha. Enkä syylistänyt vanhempiani väärän tiedot kertomisesta. Koko jouluhan oli salamyhkäinen ja koko tarina oli hieman mystinen. Eihän kukaan lapsi koskaan saa vastauksia kaikista yksityiskohtaisimpiin kysymyksiin siitä miten tämä koko joulupukkihomma oikein voi toimia. Se on osa koko juttua. Kun en itse enää uskonut joulupukkiin voisin väittää, että se "joulun taika" katosi ja joulun merkitys muuttui niin, että tärkeintä olikin yhdessä oleminen ja se, että sai ilahduttaa muita pienillä lahjoilla. Sekin oli kivaa, mutta eri tavalla.
Minusta lasten kuuluu kuitenkin saada elää siinä pienessä kuplassaan ja tuntea sen pienen jännityksen ja maagisuuden jonka joulu tuo mukanaan. Siitäkin huolimatta, että se on keksitty tarina. Ja toivon, että kun esikoisemme joskus tiedostaa todellisuuden niin hän edelleen yllätpitäisi kulisseja pikkuveljeään ja nuorempia serkkuja varten. Meille joulupukki tulee aina olemaan osa joulua.
Mitä mieltä sinä olet joulupukki-tarinasta? Kuuluuko joulupukki teidän jouluun?
-Såfin
Meillä vanhemmat väittivät joulupukin olevan totta vielä silloinkin, kun olin itse jo melkein kaksikymmentä. Toki hiukan oli siinä vaiheessa jo pilkettä silmäkulmassa, mutta koskaan en ole kuullut heidän suustaan etteikö joulupukki olisi tosi. Kyllähän asian laidan lapsena jossain vaiheessa luonnollisesti hoksasi, mutta haluaisin uskoa, että eivät lapset siitä mitään suuremman luokan kriisiä saa aikaiseksi, jos vanhemmatkaat eivät ota aiheesta liiaksi paineita. Puolin tai toisin.
VastaaPoista