Kaunis pakkanen

Kun ilma ensimmäistä kertaa painuu pakkasen puolelle kesän jälkeen maailmassa tapahtuu jotain ihmeellistä. Ainakin minun mielestä. Ilma muuttuu nopeassa hetkessä raikkaaksi ja kaikki epäpuhtaudet katoaa. Tiedätte ehkä sen tunteen kun ensimmäistä kertaa edellisen talven jälkeen vetää keuhkot täyteen pakkasen jäädyttämää puhdasta ilmaa. Tuntuu siltä kuin syntyisi uudestaan. Ihan paras tunne koskaan. Samalla vielä puissa sinnitelleet lehdet saavat viimeisen tuomionsa ja kaikki pinnat peittyvät pienillä jäähileillä. Syksyn makea tuoksu on pian muisto vain. Minä reagoin joka syksy samalla tavalla ensimmäisillä pakkasilla. Jalkani vievät minut vaistomaisesti kaapille jossa säilytän kamerani eri objektiivejä. Suojautan macro-linssistäni suojukset ja napsautan sen kiinni kamerarunkoon. Pukeudun aivan liian pieniin vaatteisiin ja hyökkään ulos ikuistamaan sitä tunnetta valokuviin..

Kuvista voit ehkä päätellä, että viime viikonloppuna myös tänne Helsinkiin saapui pakkaset. Lauantai-aamuna saimme nähdä pienen pakkasen kaunistamat ääriviivat luonnossa. Sunnuntaina tapahtui vielä jotain ihmeellisempää. Hyvin paikallisesti esiintyi myös oikein kunnon aamukuuraa. Koko luonto muuttui hetkeksi valkoiseksi ja saimme jopa pyöriteltyä lumipalloja keräämällä pinnoilta hiutaleita kasaan. Metsä oli aivan valkoinen. Samalla kun ihailin valkoista luontoa jäähileiden pikkuhiljaa katoessa auringonnousussa mieleni lauloi jo salaa joululauluja. 

Oletko sinä jo päässyt nauttimaan pakkasista?

-Såfin

PS. ja niin.. lapset olivat luonnollisesti jopa enemmän innoissaan pakkasista kuin minä. Hihii..