TODO tänä keväänä

Nyt on aika kääntää katseet tulevaan. Iloitsen juuri nyt lisääntyneestä energiamäärästä niin valoisempien iltojen ja hetkellisesti hieman tyhjemmän kalenterin takia. Minulla on jopa ollut niin paljon enemmän aikaa, että olen kerennyt miettiä asioita vähän pidemmälle kuin kuluvan kalenteriviikon loppuun. Siksi ajattelin, että pitkästä aikaa tekisin listan kivoista asioista joita suunnittelemme tälle keväälle. Listaan on otettu mukaan ainakin yksi toive jokaiselta perheenjäseneltä joten tämä on meidän koko porukan todo-lista keväälle.

Tänä keväänä aiomme ainakin:

- Testata Wheel-joogaa yhdessä siskoni kanssa.

- Karata mökkeilemään kaveriperheemme kanssa ja ehkä jopa sahata siellä jäähän avannon johon on kiva pulahtaa saunomisen yhteydessä. Suunnitelmissa on myös viikonlopun verran vain olla, jutella ja syödä hyvin.

- Matkustaa 11 päiväksi pohjois-Ruotsiin hiihtämään ja laskettelemaan. Tänä vuonna meillä on luultavasti jo kaksi pientä miestä rinteessä joten viihdymme varmasti pääosin lasten alueella ja rinteissä viilaamassa taitoja. Itse haaveilen myös murtomaahiihtoretkestä hiljaisessa metsässä ja mahdollisesti vastapainoksi moottorikelkkailusafarista. Jaiks.

- Viettää päivä kaupungilla perheen kesken. Käymme Disney on Ice esityksessä ja ulkona syömässä lasten kanssa.

- Pitää luennon blogi-valokuvaamisesta. Hahaa. En tiedä miten tähänkin olen nyt yhtäkkiä sotkeutunut..?

- Askarrella poikien uusiin huoneisiin puuvanerista kototekoiset isot seinäkoristeet sopimaan heidän valitsemiin teemoihin. Näistä kuulette varmasti lisää vielä myöhemmin keväällä.

- Viimeistellä taloprojektimme samalla kun yritämme ylläpitää sovun perheessä. Heh. Loppumetrit tuntuvat tällä hetkellä rakennusprojektimme kanssa yllättävän rankoilta.

- Muuttaa uuteen kotiin ja samalla karsia loputkin turhat tavarat kaapeista. Vaikka totuuden nimissä tuntuu siltä, että olen tehnyt tätä työtä jo niin pitkään, ettei meillä kohta ole enää yhtään poisheitettävää tavaraa. Hahaa.

- Tehdä ulkoiluretken pitkän kaavan mukaan Porkkalanniemen kärkeen ja ihailla sieltä käsin merta.

- Treffata ihania Perheblogit.fi-bloggaajia yhdessä superjännässä paikassa josta ihan satavarmasti tulen kertomaan teille lisää myöhemmin.

- Pitää vastasyntynyttä vauvaa sylissä kun siskoni ja hänen miehensä saavat esikoisensa myöhemmin keväällä. Joudumme myös ehkä mennä hifistelemään vauvanvaatteita ja muita ihanuuksia kauppaan ennen sitä.

- Aloittaa "maailmanympärys"-kulttuuri-ruokamatkan lasten kanssa. Tulemme valitsemaan yhden maan kerralla jonka perinteiden mukaan valmistamme kotonamme ruokaa, väritämme maan lipun, katsomme kartasta maan sijainnin ja kuuntelemme kyseisen maan musiikkia. Odotan tätä projektia todella paljon.

- Vierailla trampoliinipuistossa pomppimassa lasten kanssa. Huheijaa. Täällä on myös temppuilumahdollisuuksia meille vanhemmille.

- Avata mökkeilykausi ja ensitekona siellä täyttää palju ja istua siellä lämpimässä vedessä keskellä luontoa niin kauan, että talvi unohtuu.

- Ostaa lentoliput kahdenkeskeiselle matkalle loppukeväälle jolloin juhlimme meidän 8-vuotis hääpäivää! Apua, onko siitä jo niin kauan? Suunnitelmissa on matka Nizzaan tai Monacoon.

Huh. Meillä on siis luvassa aikamoinen kevät. Mitä sinä aiot tehdä nyt keväällä?

-Såfin

4-vuotiaan synttärijuhlat

Me olemme juhlineet meidän 4-vuotiasta pikkusankaria nyt kahteen otteeseen. Toisella kerralla isovanhempien ja sukulaisten voimin ja toisella keralla lastenkekkereiden muodossa. Proggista on siis riittänyt. Tällä kertaa päätimme järjestää juhlat eri viikonloppuina ja minun stressitaso oli paljon matalampi kun teimme näin. Kahtena peräkkäisenä päivänä olevissa juhlissa on omat hyvät puolensa mutta jaksamisen kannalta luulen, että jatkossa tulemme tekemään näin, että juhlien välissä on muutamia päiviä jotta ehdimme palautua. Meidän pikkusankari halusi juhlia autoteemalla. Lastenjuhlissa meillä oli ralli-teema joka sinänsä sopi hyvin meidän 4-vuotiaalle sillä hän pukeutuu nykyään kotona aina ralliasuun. Hahaa.. Kun isovanhemmat olivat kylässä teimme työmaa-aiheisen Daim-Nutella suklaakakun ja kun kaverit olivat kylässä leivoimme saman kakun mutta koristelimme hieman sen eri tavalla. Tässä muutama fiiliskuva meidän pienen miehen juhlista..

Meillä on ollut tapana tarjoilla myös kunnollista ruokaa meidän synttärijuhlissa ihan vain siksi, ettei lapset vetäisi aivan övereitä pelkällä makealla syötävällä. Ruuan tarjoaminen ei tosin estä vauhdin kiihtymistä ja melutaso on silti aika lailla huipussaan. Tänä vuonna testasimme ensimmäistä kertaa intilaisen ruuan tekemistä ja sitä valmistaessa koko koti täyttyi ihanalla mausteisella tuoksulla. Valitsimme turvallisesti lasten makuun olevan Butter Chicken-kastikkeen ja se onnistui ainakin minun mielestä todella hyvin. Olin myös vähän ylpeä siitä, että astuin ruuan kanssa hieman oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. (Ihan pieni taputus omalle olkapäälle. Heh.)

Emme olleet valmistaneet kovin paljon ohjelmaa juhliin, mutta jotain pientä täytyy silti aina olla. Illan aikana lapset saivat mm. koristella isolle pahville tulostetun ralliradan kaikenlaisilla tilpehööreillä. He kiinnittivät yhdessä palkintopallin, ralliautoja, pokaaleja, puita, irronneita renkaita ja yleisön sinitarralla ralliradan ympärille. Palkinnoksi koristelutyöstä he saivat yllätyspussit. Suuri hitti oli myös keppien päähän kiinnitettävät ilmapallot jotka olivat mukana leikeissä loppuun asti. Vauhtia tällaisilla 3-6 vuotiailla oli ja he viihdyttivät itseään mm. juoksemalla portaissa, leikkimällä vauvoja ja pomppimalla sängyissä. Kyllä te tiedätte. Hahaa..

Meidän 4-vuotias oli todella tyytyväinen juhliinsa ja nyt hän on viettänyt monta päivää leikkien uusilla leluillaan jotka hän sai lahjaksi! Suuri kiitos kaikille juhlijoille! 

-Såfin

Iloisia uutisia

Minulla on jo pitkään ollut tällainen pieni kutkuttava tunne siitä, että tästä vuodesta tulee erityisen hieno. Siitä on ollut jo monta pientä lupaavaa merkkiä ilmassa. Meidän unelmien talo on pian valmistumassa ja kohta pääsemme muuttamaan niiden seinien sisään joista olemme haaveilleet jo melkein seitsemän vuotta. Se on suuri ilon asia. Samaan aikaan minulla on lisää kivoja uutisia kerrottavana. Odotamme myös toista ilotapahtumaa saapuvaksi tälle keväälle. Nimittäin minusta tulee täti ja meidän lapset saavat ensimmäisen serkkunsa. Jee. Arvatkaa vain kuinka innoissamme olemme tästä uutisesta. Joo, super-innoissamme. Minun 3 vuotta nuorempi sisko ja hänen miehensä odottavat siis esikoistaan ja olemme jo jonkin aikaa ihastelleet kaunista pyöristyvää vauvamahaa.

Olemme siskojeni kanssa todella läheisiä ja tällainen uutinen on siksi yhtä hieno kun se tunne kun itse sai tietää olevansa raskaana. Joka viikko kokoonnumme vanhemmilleni sunnuntaisin syömään illallista ja viime aikoina keskustelut ovat väkisin kääntyneet raskauksiin ja vauvoihin. Odotamme kaikki kovasti sitä hetkeä kun saamme nähdä pienokaisen ensimmäistä kertaa. Lisäksi on myös hienoa nähdä miten siskostani ja hänen miehestään tulee vanhemmat. Vaikka siskoni on minua nuorempi ja mielestäni aina PIKKUsiskoni tiedän, että hänestä ja hänen miehestään tulee loistavat vanhemmat. Kerroin myös miten jonkin aikaa sitten itse teimme luopumistyötä kaikkien vauvatavaroiden suhteen. Vaikka se oli kova paikka niin tuntui erityisen kivalta antaa tavarat eteenpäin omalle siskolle ja hänen miehelle. Pientä ihmistä odotamme saapuvaksi toukokuun paikkeilla ja tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin. Olen myös valmiiksi jo yrittänyt varata hoitovuoroja meille, jotta saamme hoitaa poikien tulevaa serkkua mahdollisimman paljon. Hahaa..

Iiik. Olen niin iloinen!

-Såfin

Uuden lastenhuoneen sisustamista

Meidän tuleva talo valmistuu nyt kovaa vauhtia ja on aika alkaa miettimään sisustusta. Pintamateriaalien valitsemisessa on ollut aikamoinen homma ja tavaroiden ja muiden sisustusesineiden hankkiminen ja tuunaaminen ei ole ollut päällimmäisenä mielessä. Kokonaisen talon rakentaminen on ollut paljon rankempaa kuin pystyin kuvittelemaan. Nyt viimeistään olisi kuitenkin aika alkaa miettimään vähän tarkemmin minne jo olemassa olevat kalusteet sijoitetaan ja myös sitä minkälaisia uusia juttuja meidän pitäisi hankkia. Meillä on nimittäin esimerkiksi kokonainen uusi lastenhuone sisustettavana verrattuna meidän nykyiseen asuntoon. Onneksi tämä on positiivinen ongelma, sillä olen innokas sisustaja. Viime viikolla paljastin miten olemme valinneet lastenhuoneisiin jo vähän väriä seinään ja siitä se innostus sitten lähti. Vaihtoehtoja sisustamiseen on paljon, mutta olemme halunneet lähteä liikkeelle lastenhuoneista. Kaikki muu voi tarvittaessa odottaa. Toiseen lastenhuoneseen meille tulee viidakko-teema ja muistin erään löydön jonka teimme aikoja sitten Tanskan reissullamme..

Nämä kortit ovat siis esikoisemme itse valitsemia ja päädyimme menneellä viikolla kehystämään ne valkoisiin kehyksiin hänen tulevaa viidakkohuonetta varten. Meidän esikoinen on niin eläinrakas, että hän haluaisi varmasti ihan oikeitakin eläimiä huoneeseensa, mutta tällä tavalla pääsemme ehkä vähän lähemmäs hänen toivetilaa. Nämä sopivat minusta hyvin viidakkoteemaan ja näissä vanhoissa korteissa on ihana fiilis. Kävimme myös katselemassa eläinkaupassa liskojen akvaarioon tarkoitettuja viidakkoaiheisia tekokasveja. Emme vielä hankkineet sellaisia, mutta jonkinmoisia "kasveja" huoneeseen pitää vielä keksiä. Olen myös miettinyt sellaista liaania jossa voisi roikkua katosta, mutta en ole varma menisikö meno aivan liian villiksi jos päädymme hankkimaan sellaisen. Heh..

Onko sinulla ideoita viidakko-aiheiseen lastehuoneeseen?

-Såfin

Luminen hymy ja flashback omaan lapsuuteen

Viime päivinä olemme saaneet nauttia lumesta. Lasten mielestä ei ole mitään parempaa kuin se kun saa temmeltää, hyppiä ja kieriä alas lumisia kasoja ja rinteitä. Muistan itsekin sen tunteen pienenä kun rakensimme lumilinnaa lapsuudenkotini parkkipaikan läheisyydessä. Teimme liukumäkiä ja tunneleita. Taloyhtiön pienen traktorin auraama lumikasa oli meidän piilopaikka jonne veimme aarteita ja jossa harjoittelimme arkkitehdiksi alkamista. Olimme loputtoman ylpeitä meidän lumikasasta. Vietimme siellä tuntikaupalla aikaa naapurilasten kanssa. Lumihommissa ei huomannut ajankulkua eikä sitä, miten koko ulkoiluasu oli kastunut läpimäräksi tai sen miten nenä vuoti ja sormet olivat jääkylmät. Se ei haitannut pätkääkään. Sisään tultaessa lumiset pipot ja märät hanskat pääsivät heti kuivumaan ja pikkuhiljaa lämpö nousi punaisten poskien ylle. Se oli talviajan parhautta. Nyt näen tämän saman fiiliksen lapsissani. Hihkuen iloa he rakentavat ja kierivät lumessa. Leikkivät kukkalankuningasta ja lopulta kaatuvat yhdessä kikattaen pehmeään lumeen...

Miten se onkin niin jännää, että jokainen lapsuuden talvi on omassa muistissa oli juuri tällainen. Luminen, iloinen ja täydellinen. Varmuudella se ei ole ollut niin, mutta mieli on onnistuneesti pyyhkinyt pois ne loskaiset muistot ja synkät illat. Toivon oikeastaan, että omille lapsilleni käy samalla tavalla. Että he muistaisivat juuri nämä hetket. Lumiset talvet leikkien kukkulankuningasta ja puolestaan vastakohtana aurinkoiset kesäpäivät rannalla. Sillä ne ovat juuri nämä hetket jotka tekevät elämästä merkityksellisen. Ne äärimmäisen iloiset tunteet ja loputon innostuminen niinkin arkisesta asiasta kuin lumikasasta.

Näillä sanoilla haluan toivottaa jokaiselle ihanaa sunnuntaita <3

-Såfin

Daim-Nutella suklaakakku

Olemme suuhteellisen harvoin siinä tilanteessa, että istuisimme uunin edessä odottamassa ja jännittämässä kakun paistumista. Synttäreille olemme usein tilanneet kakut ja leivonnaiset valmiina ja keskittyneet itse ruuan tekemiseen. Kumpaankin on vaikea löytää aikaa etenkin näin kun lapset ovat pieniä. Jos arkena innostumme leipomisesta niin teemme usein sämpylöitä, piiraita tai joskus hyvin harvoin keksejä. En oikeastaan koskaan leivo perinteisiä kakkuja tai muffinsseja. Se ei niin sanotusti kuulu minun core-osaamisalueeseen. Nyt meidän kuopuksemme täyttäessä 4 vuotta hän halusi työmaakakun synttärijuhliinsa. Olin nähnyt erilaisia ideoita siitä miltä työmaakakku voisi näyttää ja päätin tarttua haasteeseen. Koristeet löytyisi ihan omasta lelulaatikosta. Hih. Strategia tämän kakun leipomiseen oli se, että jos laittaa riittävän paljon kaikkia hyviä aineksia yhteen, kakku ei voi epäonnistua. Niinpä sitten kehittelimme ihan tällaisen överisuklaisen kakkuteoksen nimeltä Daim-Nutella suklaakakku..

Kakku n. 12 hengelle

(26 cm. kakkuvuokaan, +60 minuuttia)

Kakkupohja

2 tl leivinjauhetta

4 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

200 gr voita

4 dl venhäjauhoja

1 tl suolaa

1 dl maitoa

3 kananmunaa

1 dl raakakaakaojauhetta (tavallinen tumma käy myös)

Crème ja koristelut

puolikas purkki Nutellaa

200 gr voita

9 dl tomusokeria

2 dl Oboy kaakaojauhetta

1 dl maitoa

2 daimpatukkaa pilkottuna

1 pkt maraboukeksejä murskattuna

Tee näin: 
(Kakkupohja) Lämmitä uuni 175 asteiseksi ja rasvaa kakkuvuoka. Sulata voi juoksevaksi ja lisää sekaan sokeri ja vaniljasokeri ja sekoita kunnes seos on kirkastunut hieman. Sekoita joukkoon maito ja kananmunat. Sekoita loput kuivat aineet keskenään ja lisää voi-kananmunaseokseen pikkuhiljaa sekoittaen. Kaada taikina kakkuvuokaan ja  paista uunissa n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä.

(Créme) Sekoita kevyesti sulatettu voi ja tomusokeri keskenään. (Seos on paksua tässä vaiheessa). Lisää joukkoon kaakaojauhe. Sekoita joukkoon niin paljon maitoa, että seoksesta tulee sopivan notkea kuorrutukseksi. Ei kuitenkaan niin, että se muuttuisi valuvaksi.

Päällystä hyvin jäähtynyt kakkupohja ensin nutellakerroksella. Itse levitin ihan vain veitsellä. Levitä varovasti päälle valmistamasi Créme. Koristele daim- & keksimurusilla, sekä halutessasi työmaakoneilla. Namsk. Niin älyhyvää.

-Såfin

Viikko pelkkää joogaa - miten selvisimme?

Kerroin teille aiemmassa kirjoituksessa pikakuulumiset meidän "all you can yoga"-viikosta. Ostimme siskoni kanssa viikkopassin paikalliseen joogastudioon ja päätimme, että testaisimme viikon aikana mahdollisimman monta joogan ala-lajia. Läheisessä joogastudiossa oli tarjolla paljon jännittäviä tunteja, mutta meitä kiehtoi eniten hotjooga. Me menimme sitten ja innostuimme ilmoittautumalla viiteen erityyppiseen hotjoogaan. Viikon aikana siis VIISI 1,5 tunnin mittaista treeniä trooppisessa kuumuudessa. Näin jälkeenpäin ajateltuna kuulostaa aika mielipuoliselta touhulta. Hahaa.. Onneksi olin jo aiemmin päättänyt, että jätän muut kuntosali-, pilates- ja juoksutreenit väliin sillä viikolla. Niinpä sitten potkaisimme viikkomme käyntiin Lempeällä Hot Joogalla ja selvisimme ensimmäisestä kosketuksesta Hot Joogaan hyvillä mielin. Veri tuntui virtaavan kehossa paremmin kuin koskaan ja liikkeet tuntuivat hyviltä..

Rentoutusta ja meditaatiivista joogaa. Seuraava tunti johon osallistuimme oli meditatiivinen ja venyttävä Yin-jooga. Itse tykkäsin tästä tunnista paljon. Sain hyvin avattua pitkään jumissa olleita lonkankoukistajia jotka eivät enää normaalilla venyttelyllä avaudu. Siskoni koki muutaman venytyksen epämukavaksi, mutta muuten tunti oli todella hyvä. Ajattelimme, että viikko näin rauhallisissa tunnelmissa sujuisi hyvin. Emme todellakaan osanneet aavistaa, että seuraavana päivänä läähättäisimme lattialla oksennus kurkussa valmiina kuolemaan..

Se tunne kun oksentaa treeneissä. Loppuviikosta osallistuimme Hot Pilates Power Core tuntiin. Uutukaiset toivotettiin tunnille tervetulleiksi ja samassa lauseessa tokaistiin, että tuskin näemme enää tämän jälkeen. Olivat kenties oikeassa. Heh. Tunti oli jäätävän r-a-n-c-c-a. Kenties kovin treeni jossa koskaan olen käynyt ja siihen vielä kuumuus päälle. Hikipyyhkeestä olisi valehtelematta voinut puristaa hikeä lätäköksi lattialla. Yök. Selvisimme hengissä, mutta olimme tunnin jälkeen aivan loppu, jopa siskoni joka on kovemman asteen treenaaja. Vatsalihakset olivat tulessa ja olin varma, että kaikki nesteet olivat postuneet kehostani hikoilun myötä. Pistäydyimme suoraan kaupassa ostamassa suolavettä. Muutaman minuutin päästä kummallekin iski huono olo. Oksetti. Pyörrytti (auton ratissa). Ei hyvä. Olotila aiheutui varmasti kuumuudesta.

Lempitunti löytyi. Seuraavana aamuna tuon rääkkitunnin jälkeen oli luvassa yhtälailla hieman rankempi Vinyasa Hot Flow Yoga. Kehoa rasittavia asanoita ja jatkuva liike tuntui ensin hyvältä mutta edellisenä iltana aiheutettu nestevajaus muistutti olemassaolostaan ja puolessa välissä tuntia tuttu huimaus palasi. Vaikka kuinka joi nesteitä tuntien välissä ja aikana, niin minusta tuntuu, että keho ei pysty imemään sitä riittävän nopeasti, että neste ja suolatasapaino pysyisi yllä. Muuten tunti oli kiva, suosikki koko viikon aikana. Sopivan venyttävä, mutta kuitenkin liikunnallinen ja kuntoa nostattava tunti.

Lessons learnt. Lempijoogamuotoni on nyt löytynyt ja se on astetta aktiivisempi flow jooga. En suosittele kenellekkään näin monen hotjoogan testaamista viikon aikana, tai ei ainakaan aloittelijalle. Treenaan itse paljon, mutta kuumuus oli minulle tällaisissa määrissä liikaa. Lempeät kevyessä lämmössä tehdyt treenit olivat kuitenkin sopivat hot jooga aloittelijalle. Nesteytys oli kaiken a ja o. Huomasin viikon päätyttyä myös oudon ilmiön ihossani. Ihan kuin kuona-aineita olisi lähtenyt liikkeelle, sillä ihosta putsautui paljon epäpuhtauksia ja iho tuntuu nyt näin jälkikäteen paljon pehmeämmältä kuin ennen. Johtuisikohan aineenvaihdunnan kiihtymisestä hikoilun takia? Huh. Haaste on takanapäin ja olemme oikein tyytyväisiä joogaviikkoomme. Jatkamme hot joogan parissa, muttei ehkä ihan näin tiiviillä rytmillä..

Lähtisitkö sinä tällaiseen haasteeseen?

-Såfin