2017/01/11

Milloin hänestä tuli näin iso? (ja minusta näin vanha..)

Laitoin muutama päivä sitten instagramiin kuvan kirjeestä joka sai minut tirauttamaan muutaman kyyneleen. Saimme nimittäin postia siitä, että meidän 5-vuotiaan olisi määrä aloittaa eskarissa nyt syksyllä. Apua! Ihan sellainen pikku viesti tömpsähti tuosta noin vaan meidän postilaatikkoon. Ajatuksissani pyöri ensin se miten meidän esikoinen vasta syntyi enkä ollenkaan haluaisi antaa hänelle lupaa kasvaa isoksi vielä. Hän saisi olla minun taapero vielä monta vuotta. Tosiasia on kuitenkin se, että hänestä on jo tullut iso ja todella reipas. Hän haluaa opetella lukea, rakastaa tehtäväkirjoja ja oikein janoaa tietoa. Meidän pojat ovat myös olleet tähän asti perhepäivähoitajan luona hoidossa ja siellä piirit ovat turvallisen pienet. On selvää, että etenkin tämä meidän tuleva eskarilainen kaipaa jo laajempaa kaveripiiriä. Pihalla hän hakeutuu aina leikkimään samanikäisten kanssa ja harrastusryhmissä hän nauttii samanikäisten tyyppien kanssa hengailemisesta. Mutta että ESKARI!

Toisekseen minulla tuli mieleen se, että on se kummallista miten meidän poitsu jo on pian koulussa ja minä olen vielä se sama tyyppi joka olin 6 vuotta sitten kun hän syntyi. Yhtään päivää en ole vanhentunut. Heh. Tiedän tietenkin, ettei tämä ole totta mutta siltä se rehellisesti sanottuna tuntuu. Olen ihan sama tyyppi joka olin silloin hänen syntyessä mutta yhtäkkiä minun pitäisi olla valmis valmentamaan häntä koulupolulla, auttaa läksyissä ja ottaa paineita hänen menestymisestä (tai vähintään tahdosta menestyä). Tämän oivallettuani tajusin, että ehkä meille vanhemmille tekee ihan hyvää aloittaa tämä kaikki pehmeällä laskulla. Eskarilla.

Saiko joku muu myös postia?

-Såfin

9 kommenttia:

  1. Tuo on pysäyttävä ja liikuttava hetki! Tämän eskarivuoden kohdalla olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että se on sopivan pehmeä lasku meidän perheelle :) Mä täällä jo kauhulla odotan niitä koulupapereita ja jännään pääseekö mun pieni vauva samaan lähikouluun siskonsa kanssa. Tai pääsee se takuulla sinne, mutta saadaanko se lähikouluksi ja ilmaiset koulumatkat onkin toinen juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen yhtälailla kuin sinä että tuo eskari on juuri sopiva "pehmeä lasku" tähän koulumaailmaan - onhan eskari kumminkin suurilta osin vielä kuten päiväkoti. Tuo varsinaisen koulun alkaminen on varmasti vielä tunteellisempi hetki.. en tiedä miten kestän sen <3 <3 <3 Pidän teille peukkuja: toivottavasti teillä onnistaisi koulumatkojen suhteen!

      Poista
  2. Lapset kasvaa niin äkkiä! Meidän Helmi täyttää syksyllä viis-vee joten ei mene kovin pitkää niin täälläkin alkaa eskari puuhat 😨..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näin on! Mä jo viime vuonna kauhistelin sitä että tiesin eskarin lähestyvän. En tiedä miten ajan saisi pysäytettyä - ne on niin vähän aikaa näin pieniä <3

      Poista
  3. Tuli kirje peruskoulusta, mutta sinnehän meidän kolmas lapsi ei mene. Minä olen jo käynyt jo viime vuoden puolella Steinerin infossa ja tapasin tytön tulevan opettajankin. Vaikka kyseessä on jo kolmas lapsi, niin liikutuin kyyneliin. Varmasti ulvon ekana koulupäivänä, kun lapset kulkevat silkkiportista opettajaa kättelemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin mielenkiintoista - siitä olisi kiva kuulla vaikka blogikirjoituksessa?! :) Mekin saimme kirjeen steiner-eskarista, mutta koska meidän poitsun kaikki kaverit menevät "tavis"-eskariin päädyimme hyvin lyhyen pohdinnan jälkeen tähän ratkaisuun..

      Poista
    2. En ole oikein osannut Steinerkoulusta tai eskarista kirjoittaa. Peruskoulusta on kokemusta omasta takaa, mutta onhan se kovasti niistä ajoista muttunut. Eli ei oikein voi vertaillakkaan steineria ja peruskoulua. Tosin peruskoulun uusi opetussuunnitelma kuulosti monelta osin tutulta steinervanhemman korvaan...

      Poista
  4. Mä muistan tuon hetken, kun kirje kolahti esikoisesta postiin. Nyt kolmas eskarissa ja ihan sama tunne iski kuin silloin esikoisestakin..mun vauvat.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Vauvat (ikuisesti kai?) <3 <3 Tää on kyllä tunteellista touhua tämä vanhemmuus..

      Poista