Ajatuksia siitä miksi vanhemmuus on pelottavaa

Vanhemmuus on pelottavaa monessa mielessä. Siitä ei vain kovin usein puhuta ääneen. Jokainen vanhempi kohtaa esikoisensa kanssa monia uusia tilanteita joita ei koskaan ole kokenut ennen. Jokainen kokee lapsen ensimmäisen kuumeen, haavan, uhmakohtauksen, yöheräämisen, imettämisen, kävelemään opettamisen ja syöttämisen joskus ensimmäistä kertaa. Yhtälailla tilanne on sama kun lapsi kasvaa. Minä en vielä koskaan ole ollut 7-vuotiaan lapsen äiti, koululaisen äiti, en ole koskaan opettanut lastani tekemään läksyjä tai edes päästänyt kavereiden kesken valvomatta leikkimään pihalle. Jokainen asia pitää kokea ensimmäistä kertaa ja se on suorastaan sanottuna hemmetin pelottavaa. Minulla on vanhemmuudessa vielä paljon opittavaa. Teini-ikä, some-käyttäytymisen opettaminen, lapsen ensimmäinen rakkaus, sydänsäryt ja vaikka mitä muuta. Kaikki on vielä edessä. Vanhemmaksi kasvaa lapsen mukana..

Ajellessa minun omien vanhempien luokse viime viikolla puhuimme yhdessä lasten kanssa autossa tästä asiasta. Ei toki näillä sanoilla, mutta pohdimme sitä miten isolta asialta meidän esikoisen seuraava syntymäpäivä tuntuu myös minusta. Sanoin ääneen sen mitä ei ehkä omalle lapselle pitäisi sanoa. "Miten minä sitten osaan olla 7-vuotaan äiti, osaankohan?". Kerroin lapsille saman minkä tässä kirjoitin. Kun esikoisemme syntyi minulla ei ollut YHTÄÄN kokemusta äitiydestä. Ajatus oli meidän pojista huvittava. Että miten minä en osannut olla äiti, kun heidän silmissä olen aina ollut äiti. Sain hyvän kysymyksen meidän vanhemmalta pojalta. "Miten sinä äiti sitten tiesit miten meitä pitää lohduttaa?". Kerroin, että monia asioita tässä elämässä tekee intuitiosta ja jokainen toimii parhaan tietämyksensä mukaan. Niin kuin itse haluaisi tulla lohdutetuksi niin sitä lohduttaa myös omia lapsia. Sama keskustelu jatkui ja totesimme, että eihän meidän esikoinenkaan tiedä miten olla 7-vuotias. Koemme elämässä paljon asioita "ensimmäistä kertaa".

Juttua riitti pitkään, mutta esikoisemme oivalsi hienosti sen, että tässä tilanteessa olisi parasta konsultoida isovanhempia. He kun ovat itse olleet sekä 7-vuotiaita että 7-vuotiaan lapsen vanhempia. Heiltä varmaan löytyisi tarkemmat ohjeet tilanteeseen. Ajatus lohdutti myös tavallaan minua. Sukupolvien tuoma kokemus ja tuki onkin todella tärkeää. Yhtäkkiä myös itse tajusin miten en olekaan yksin tässä tilanteessa..

-Såfin

Arvonnan voittaja: Seinäristikon voittaja on nyt selvillä. Melkein 200 osallistujan kesken vedetty voittoarpa osui instagramin puolella jätettyyn kommenttiin. Voittaja on @annavinsta. Onneksi olkoon olen sinuun yhteydessä!