Muuton yhteydessä järkytyin kaikesta tavaramäärästä joka salakavalasti oli kätkeytynyt kaappeihimme. Luulin aidosti, ettei meillä olisi ollut paljon tavaraa. Olin väärässä. Kaappeihin mahtuu hurjan paljon turhaa sälää. Veikkaisin, että oikeasti meillä on käyttöä noin 10 %:lle kaikista omistamisamme tavaroista. Silti pakkasimme valtaosan näistä tavaroista punaisiin muuttolaatikoihin ja siirsimme ne uuteen kotiin. Täytyy myöntää, että itse olen parantumaton shoppailija. Eniten ostan vaatteita, asusteita, sisustustavaraa ja kenkiä. Ei ole kuukauttakaan, joskus viikkoakaan, ilman ostoksia. Juttelimme aiheesta työkaverini kanssa (hän yhtä parantumaton shoppailija kuin minä) ja keksimme itsellemme haasteen. Aiomme yrittää olla ostamatta yhtään tavaraa koko helmikuun aikana. Valitsimme helmikuun koska tämä on lyhyin kuukausi koko vuonna. Heh. Silti en halua vähätellä meidän haasteen merkitystä. Kuukausi on pitkä aika tällaisille kuin me.
Älä osta mitään-kuukausi on monesta syystä merkityksellinen. Suuuressa kaavassa kahden ihmisen yhden kuukauden kuluttamisella ei ole kansantalouden tai maailman ylituotannon kannalta mitään merkitystä. Mutta tämän yhden kuukauden aikana joudumme kohtaamaan tilanteita jolloin normaalisti olisimme sortuneet ostamaan jotain ja sen sijaan meidän pitää miettiä tilanne uudestaan. Tarvitsenko oikeasti tätä tavaraa? Voinko käyttää jotain mitä jo omistan? Voinko lainata joltain? Kyse on kouluttautumisesta tai kenties eräänlaisesta re-boottaamisesta. Kun ensimmäinen ratkaisu aina on ollut kaupassa käyminen, ei ehkä edes tule miettineeksi jokaista ostopäätöstä kovin paljon. Toinen puoli on tunneshoppailu. Tätä teemme yhtälailla aivan liian paljon. Jokainen hetki kun on tylsää, kun pitää juhlia tai kun suree on hyvä syy shoppailla. Tämän "älä osta mitään"-kuukauden aikana meidän on keksittävä muita keinoja tunteiden käsittelyyn.
Meillä on vielä muutama asia sovittavana sääntöihin liittyen mutta nämä ovat selvillä: Koko helmikuun aikana emme saa ostaa mitään itsellemme tai kotiin. Ostoksia ei saa tehdä kaupoissa eikä nettikaupoissa tai millään muullakaan keinolla. Sallitut keinot ovat lainaaminen ja olemassa olevien tavaroiden tuunaaminen. Ruokia ja elintarvikkeita saa ostaa normaaliin tapaan, vaikka itse ajattelin vielä kaiken lisäksi yrittää käyttää tätä kuukautta hyödykseni tyhjentääkseni mahdollisimman paljon avattuja pakkauksia ja pakkasta. Toivottavasti saamme uutta näkökulmaa shoppailuun tämän kuukauden kautta ja kenties koemme jonkunlaisen ahaa-elämyksen ja saavutamme pidemmänaikaista muutosta meidän shoppailukäyttäytymiseen.
Lähtisitkö mukaan tällaiseen haasteeseen? Vai oletko kenties jo toteuttanut jotain vastaavaa?
-Såfin
Mä voin yrittää hypätä mukaan! Meillä on väkimäärään nähden sen verran vähän säilytystiloja, että harkitsen kyllä nykyään muutenkin ostokset yllättävän tarkkaan. Silti yhä toisinaan sorrun vai tarvitseeko taapero muka ties kuinka montaa pipoa?
VastaaPoista