Ikävä arkea

Tiedätkö sen helpotuksen tunteen kun saa palata omiin rutiineihin ja aikatauluihin? Se kun saa syödä sitä tuttua sosekeittoa, pukeutua niihin tuttuihin työvaatteisiin ja se kun illan päätteeksi istahtaa sohvalle katselemaan omaa lempisarjaa? Pitkän loman jälkeen melkein huokaisen helpotuksesta, että olemme saaneet palata meidän tuttuun ja toimivaan arkeen. Me saimme viettää osan lomasta ulkomailla ja kyllähän hotellissa eläminen on ihanaa. Ennen matkaamme olimme joulutunnelmissa ja vietimme paljon aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Oman arjen rauha tuo kuitenkin kivaa vastapainoa tällaiselle lomailulle. Älä ymmärrä väärin, myös lomailu on ihanaa mutta sen vastapainoksi tarvitsen myös arkeamme. En tietenkään pidä aikaisista aamuherätyksistä tai iänkaikkisesta pyykkivuoresta, mutta jotenkin saan lohtua ja rauhaa kaikesta puuhastelusta meidän kodissa. Tuntuu kotoisalta pujotella legomeren läpi ja samalla noukkia poikien levittämiä vaatteita kainaloon...

Tänä vuonna olemme päättäneet rauhoittaa arkeamme. Ei niin, että varsinaisesti vähentäisimme esimerkiksi harrastuksia, mutta yritämme viettää enemmän iltoja kotona ilman suunniteltua ohjelmaa. Minusta tuntuu, että olemme kaikki olleet sen tarpeessa. Lapset ovat nauttineet kun ovat saaneet olla kotona leikkimässä uusilla joululahjoillaan. Olemme rakentaneet legoilla, ulkoilleet, pelanneet ja lukeneet kirjoja. Samalla minä olen pessyt pyykkiä ja järjestänyt koko vaatekaappini. Tällaiselle on aikaa kun viettää aikaa kotona. Kyllä, minulla on ollut ikävä tätä arkea. Ihan sitä tavallista rauhallista oleskelua omassa kodissa ja pihalla. Ilman glamouria tai supertrendikkäitä ruokia. Ilman hienoja vaatteita ja meikkiä. Olen nauttinut ihan vain oleskelusta ja siitä, että olen voinut taas jatkaa omaa tuttua treeniohjelmaani ja lapset ja isi-ihminenkin ovat iloisia kun ovat saaneet palata harrastustensa pariin.

Täytyy myöntää, että vaikeinta on ollut palata ruokarytmiin. Tai ei niinkään ruokarytmiin ja arkiruokaan mutta siihen, ettei herkkuja tarvitsisi syödä ihan joka välissä. Se on ainut mikä hieman on jäänyt päälle lomakaudelta ja pian minusta tuntuu, että pitää hankkiutua eroon kaikista jäljelle jääneistä jouluherkuista ennen kuin tilanne yltyy kovin pahaksi. Muilta osin arkeen paluu on tuntunut juuri siltä miltä pitääkin. Täydellisen epätäydellistä.

Oletko sinä ikävöinyt arkea? Vai olisiko ikuinen loma parempi vaihtoehto?

-Såfin