Erityisherkkä vaatteiden kanssa

Eeeii. Se on liian kireä, huono, liian lyhyt, liian leveä, liian karhea ja painaa väärästä paikasta. Kuulostaako tutulta? Meidän perheessä asuu lapsi joka on yliherkkä vaatteiden suhteen. Oikeastaan vaatteiden ulkonäöllä on vähäisempi merkitys, mutta se miltä vaate tuntuu on todella tärkeää. Ei ole päivää, etteikö meillä neuvoteltaisi päälle laitettavista vaatteista. Jokaisessa vaatteessa on jotakin huonoa. Vaikka selittäisimme, että ärsytys johtuu erityisherkkyydestä se ei tietenkään auta. Tällä hetkellä olemme kriisissä, nimittäin vaatekoko on vaihtumassa. Vanhat "tutut" ja mukavat vaatteet on jäämässä pieniksi ja ne pitäisi korvata uusilla. Kaikki yritykset hankkia vaatteita menee pieleen. Ne ovat kaikki "liian isoja", sillä ollaan totuttu käyttämään jo melkein liian pieniä vaatteita. Vääräntuntuinen vaate on meillä sama kuin pilalle mennyt päivä. Itketään, riehutaan ja riisutaan vaate. Lopulta tilanne usein kärjistyy siihen, että on pakko sanoa: "nyt on lähdettävä, ettei myöhästytä koulusta ja töistä"...

Tyypillistä vaatteiden suhteen erityisherkän lapsen kanssa on se, että vaatteet pitää joka päivä asetella samalla tavalla. Esimerkiksi t-paita pitää aina olla housujen sisällä ja sukat kotihousujen punttien päällä. Kaikkien vaatteiden pitäisi mielellään tuntua samalla tavalla ihoa vasten. Kauhutilanne olisi esimerkiksi farkkut vs. kauluspaita - ihotuntuma on täysin eri. Housujen pitää olla täsmälleen oikean mittaiset. Puntit eivät saa pussiutua nilkoissa. Sama pätee paitoihin, t-paidan ja päällipaidan hihat eivät saa olla erimittaiset, eikä hihoja missään tapauksessa saa kääntää. Jos sormikkaaseen syntyy reikä, ne riisutaan heti. Erityisherkällä lapsella on myös lempivaatteet joita hän mielellään käyttäisi joka päivä. 

Olemme vihdoin oivaltaneet, että kyse on juuri tällaisesta erityisherkkyydestä vaatteiden suhteen ja samalla tajusimme myös mistä moinen on peräisin, nimittäin meidän perheen isi-ihmiseltä. Hän on supertarkka mm. sukkien kanssa. On tärkeää, että sukkaparin kummatkin sukat tuntuvat täsmälleen samalta. (minä voisin salaa pukea täysin eriparisukat salaa kenkien sisälle :D..) Jos toinen sukka olisi pesty useamman kerran kuin toinen sukka, niitä ei voi enää käyttää. Meidän isi-ihmisellä on lehmän hermot kun hän neuvottelee "epämukavista" vaatteista ja niiden pukemisesta. Hän on se joka ottaa ohjat keskustelusta kun hän huomaa minne se on menossa. Tähän mennessä olemme jollain ihmeen konstilla joka päivä saaneet jotain vaatteita puettua lasten päälle. Elämä erityisherkän kanssa ei kuitenkaan aina ole helppoa ja siksi keräsimme meidän vinkit kohti helpompaa pukemista..

Vinkkejä vaate-erityisherkkyyden kanssa: 

- Ota AINA lapsi mukaan vaateostoksilla ja sovittakaa vaatteet yhdessä. 

- Ei kannata jättää hankintoja viimeiseen hetkeen, sopivaa vaatekappaletta ei ehkä löydy heti.

- Ainiin ja ole fiksumpi kuin minä. Ala uusimaan vaatekokoa etuajassa, ei kaikkia kerrallaan. 

- Jos mahdollista, anna lapsen itse valita vaatteet aamulla. 

- Jos pitää pukea tietyntyyppiset vaatteet, nosta esille muutamia vaihtoehtoja ja anna lapsen itse tehdä valinta. 

- Varaa pukemiselle riittävästi aikaa. 

- Hengitä syvään ja säilytä maltti pukemistilanteissa. (Ei helppoa, tiedän kyllä)

- Keskustele erityisherkkyydestä lapsen kanssa. Meillä esikoinen oivalsi kerran, että ei esimerkiksi koulussa ollenkaan huomioi sitä miltä vaatteet tuntuvat. Kerroin, että se johtuu siitä että on niin paljon muuta ajateltavaa.
- Mikäli johonkin tilaisuuteen pitää pukea todella erikoiset vaatteet kuten esimerkiksi puku, voi olla syytä puhua tästä hyvissä ajoin ennen juhlapäivää.

Kuulostaako tutulta? entä onko sinulla muita vinkkejä?

-Såfin