Heipähei taas. Mukava olla takaisin viikon loman jälkeen. On outoa miten lomalle on aina niin kiva lähteä ja samalla on tosi kivaa palata kotiin reissun päätteeksi. Meidän loma teki tehtävänsä. Ajoimme Tukholman kautta Pohjois-Ruotsiin Åreen jossa vietimme viikon perheen ja isi-ihmisen vanhempien kanssa. Meillä on Åressa kahden makuuhuoneen kokoinen mökki saunalla ja parvekkeella. Erityistä mökistämme tekee sen, että voimme laittaa sukset jalkaan omalla kuistilla ja laskea suoraan maailmancup-rinteeseen. Lomamme aikana vietimme paljon aikaa ulkona raittiissa ilmassa laskettelemassa. Saimme myös kohdata muutaman lumimyrskyn ja pienen autoepisodin moottoritiellä, mutta näitä lukuunottamatta meidän loma oli aivan huippu. Syötimme poroja, valloitimme Åren vuorenhuiput, vierailimme Trondheimissa ja minä kävin myös pyllähtämässä perinteisillä hiihtoladuilla. Hihii. Paluumatkalla yövyimme Tukoholmassa ja tutustuimme ihanaan ulkoilualueeseen ja paikalliseen tropicarioon jossa emme olleet aiemmin käyneet. Sunnuntain risteilyväen seassa palasimme 10 päivän loman jälkeen taas Suomeen.
Päällimmäisenä minulle jäi matkalta mieleen se miten hienosti meidän pikkupojat jo laskettelevat. He eivät halunneet ollenkaan hiihtämään murtomaahiihtoa, koska lasketteleminen oli kuulemma niin hauskaa. Meidän vanhempi poika kävi isi-ihmisen kanssa jopa ihan Åren huipulla asti. Miettikää, vasta 7-vuotias ja ihan sinut jo suksien kanssa. Meidän 5-vuotias kulki sinisiä ja vihreitä rinteitä ihan itse ilman valjaita, välillä osittain hallitulla syöksylaskulla ja välillä hienosti kaarrellen. Punaisissa rinteissä viritimme varmuudeksi valjaat, sillä myös muilla laskijoilla on siellä niin kovat vauhdit, että pieni syöksylaskija saattaa jäädä jalkoihin. Ensi vuonna veikkaan, että minä jään meidän perheen hännille lasketteluhommissa. Jo nyt huomasin, etten pysy kovimmissa vauhdeissa mukana. Hihii..
Yhtenä päivänä olimme jopa kolmessa sukupolvessa rinteessä kun poikien Vaari liittyi seuraan. Laskettelun lomassa oli kiva pysähtyä kaakaolle rinnekahviloihin ja kun normaalit rinteet eivät kiinnostaneet menimme lasten kanssa lasten lasketteluvuorelle Björnenin alueelle jossa kunnon kokoisiin mäkiin oli tehty mm. nallepolku keskelle metsää. Siellä oli jännittävää pujotella puiden välissä ja etsiä nallehahmoja matkan varrelta. Aivan huikeaa.
Yhtenä päivänä olimme jopa kolmessa sukupolvessa rinteessä kun poikien Vaari liittyi seuraan. Laskettelun lomassa oli kiva pysähtyä kaakaolle rinnekahviloihin ja kun normaalit rinteet eivät kiinnostaneet menimme lasten kanssa lasten lasketteluvuorelle Björnenin alueelle jossa kunnon kokoisiin mäkiin oli tehty mm. nallepolku keskelle metsää. Siellä oli jännittävää pujotella puiden välissä ja etsiä nallehahmoja matkan varrelta. Aivan huikeaa.
Tulen vielä jakamaan erikseen kuvia ja mietteitä meidän matkasta: Iloisesta Trondheimista, Ruotsin kuuluisimmasta porosta, Rudolfista ja tutkimattomasta kaupunginkolkasta Tukoholmassa nimeltä Haga parken. Nyt on kuitenkin aika orientoitua taas arkeen ja työelämään!
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti