Kumpparit vs. korkkarit

Olen pitkään kuvitellut, että olen korkkari-ihminen. Tai en niinkään sellainen joka kulkee koroilla, mutta kaupunki-ihminen kylläkin. En ole se tyyppi joka pyörähtää kaupassa crocseissa ja verkkareissa missään tilanteessa. Se on aina ollut vastoin omaa vakaumustani. En tällä tarkoita, että se olisi mitenkään väärin, mutta en vaan itse ole sellainen. Osittain tämä johtaa juurensa siihen, että olen aina arkaillut luonnossa olemista. En luultavasti selviytyisi viikkoakaan hengissä ilman kaupungin mukavuuksia. Hahaa. Tästä johtuen olen muokannut käyttäytymistäni niin, että minusta on tullut kaupunkilaisdiiva joka kaikissa tilanteissa vähintään pukeutuu farkkuihin ihmisten ilmoilla. Viime kesänä oivalsin jotain uutta. Tajusin, että nautin suunnattomasti luonnossa olemisesta. Siis jopa niin paljon, että aloin pohtimaan meidän valintaa asua kaupungissa. En koko kesälomalla meikannut ollenkaan. Hyvä jos harjasin tukkani. Pukeuduin kumppareihin ja crocseihin ja nautin luonnosta olemisesta ja sen ympäröimästä kiireettömyydestä. Istuin mökin kuistilla ja katsoin myrskyn nousemista. Katsoin kun lokki lensi peilityynen järven yli. Istuin ja kuuntelin metsän ääntä.

Jatkettuani pohdintaa ymmärsin myös miten meidän perheen tekemät retket viime vuosina ovat olleet todella luontopainotteisia. Olemme käyneet patikoimassa mm. Porkkalassa, Lammassaaressa, Kaunissaaressa, Vallisaaressa. Olemme hakeutuneet lähelle luontoa, emme kaupunkeihin. Meidän perheen lomamatkalla suuntaamme myös katsomaan luontoa Islantiin. Yllättävää kylläkin huomasin myös haaveilevani telttailuretkestä perheen kanssa. Haaveilen myös patikointiretkestä lapissa. Tai miksi ei vielä kauempana Norjan vuoristossa jos nyt kerran ihan lähdetään hulluttelemaan. Haaveilen aamuista luonnon helmassa, en kaupungin sykkeessä. Ehkä tämä innostus on tarttunut minuun lapsista tai kenties tämä on iän tuomaa. En tiedä montaa rentouttavampaa asiaa kuin pulahtaa järviveteen varhain aamulla ennen kuin muut heräävät. Tai se miten tuulen ääni humisee puiden latvoissa. Sitten tajusin sen, en ehkä olekaan kaupunkilainen vaan olen perinpohjin jotain aivan muuta. Valitsen kumpparit.

Kumpaan kategoriaan sinä kuulut? Kumpparit vai korkkarit?

-Såfin