Minä en koskaan..

.. ole varastanut
.. ole käynyt jalkapallopelissä
.. ole skeitannut
.. ole nukkunut ilman tyyny(j)ä
.. ole koskenut elävään kalaan huutamatta
.. ole ajanut mitään kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa
.. ole juonut GinTonicia irvistämättä
.. ole oppinut letittämään tukkaa
.. ole seissyt käsilläni
.. ole poistunut leffanäytöksestä koska elokuva oli niin huono
.. ole rikkonut lautasta tai lasia tahallani raivospäissäni
.. ole matkustanut tai yöpynyt asuntoautossa
.. ole ollut katsomassa oikeaa balettia
.. ole syönyt simpukoita
.. ole taskuparkkeerannut autoani kolhimatta
.. ole oppinut lautailemaan
.. ole kasannut Ikea-huonekalua yksin
.. ole omistanut lemmikkiä
.. ole käynyt kunnollisilla festareilla
.. ole friteerannut mitään ruokaa itse
.. ole pelannut shakkia
.. ole ollut ulkomailla jouluna, uutena vuotena tai juhannuksena
.. ole asunut yksin
.. ole vaihtanut autooni renkaita, öljyä tai teknisiä osia itse
.. ole tuntenut oloani aidosti yksinäiseksi
.. ole omistanut miinkäänlaista suuntavaistoa

Hahaa.. Tarkennuksena, niin nämä asiat eivät siis todellakaan kaikki ole sellaisia mitä välttämättä haluaisin tehdä!! :)

Mitä sinä ET OLE tehnyt?

-Såfin

Perjantaiprojekti: 2 * Helppo Vappuaskartelu

Huomenna on vappuaatto! Jee! Nyt on siis vielä aikaa ryhtyä muutamaan helppoon vappuaskarteluun. Helppous on tässä vaiheessa avainsana, sillä vappu ja juhannus ovat kummatkin sellaisia juhlapyhiä, jotka joka vuosi tulee vastaan nopeammin kuin suunnittelin. Löydän monesti itseni viime tipassa etsimässä siman pikaohjetta netistä. Hahaa.. Ehkä tiedät tunteen? Silti olisi hauska edes vähän panostaa ruokiin, esillepanoon ja askarteluihin. Se on minusta iso osa vapun juhlatunnelmaa. Niinpä päätimme tänä vuonna (viime tingassa) tehdä omat vappuhuiskat aiemmista lastenjuhlista ylijääneistä värikkäistä paperipilleistä ja sanomalehtipapereista. Lehtien sijaan voi tietty käyttää värillistä paperia tai silkkipaperia riippuen mitä kotoa löytyy. Voin muuten kertoa, että pienet tyypit ovat ehdottoman hyviä apureita sanomalehtipaperin leikkaamiseen. 

Löysin myös taannoin idean Pinterestistä solmia kertakäyttöaterimet yhteen rusetinmuotoiseksi pakkaukseksi ja minulla tuli silloin heti vappu-piknikit mieleen. Tänä vuonna meidän piknikille lähtee siis kuvissa näkyvät hempeät rusetit jonka sisään piiloitin veitsen ja haarukan. Siinähän on sitten kaikki tarvittavat jutut yhdessä koossa. Rusetin voi solmia yhteen nauhalla tai pienellä paperipalalla ja teipillä niin kuin me teimme. 

Ainiin, jos haluat todella helpon ja nopean mutta samalla kauniin jälkkärin mukaan esimerkiksi vappubrunssille tai piknikille voit kurkata meidän viime vapun: munkki-mansikka-vaahtokarkki-vartaat!

Miten sinä aiot viettää vappua?

-Såfin

Lasten leikkisät puiset henkarit

Törmäsin Helsingin Lapsimessuilla ensimmäistä kertaa Nyytli-nimiseen brändiin. Silmäni kiinnittyivät heti heidän ihaniin leikkimielisiin puisiin henkareihin. Nämä henkarit kuuluvat ehdottomasti siihen kategoriaan jotka välittömästi nostaa hymyn naamalle. Idea Nyytlin Gulliga-henkareissa ja puisessa vaateripustintelineessä on se, että lapsen mielenkiinto kiinnittyisi vaatteiden lisäksi myös niiden säilytykseen. Parhaimmassa tapauksessa tämä johtaisi siihen, että lapsi itse ripustaisi takkinsa tai muun vaatteensa hauskaan eläinhenkariin.

//Nyytli-tuotteet saatu näkyvyyttä vastaan//

Meidän pojat riisuvat jo itse kätevästi omat ulkovaatteensa eteisessä. Voitte varmasti kuvitella minkälainen meidän sisäänkäynti on tämän kuoriutumisen jälkeen?! Hahaa.. Se vaatekasa: jalasta potkitut lenkkarit, nurinpäin olevat sormikkaat sikinsokin.. kuulostaako tutulta? Argh.. Nyt aloitimme viime viikolla pienen kunnostumisen tällä saralla ja lapsemme saavat itse laittaa takkinsa valitsemansa hahmohenkariin. Meidän pienin valitsee toistuvasti pienen elefantin kun taas meidän 4-vuotias ehdottomasti haluaa ripustaa takkinsa kissahenkariin. Toivon, että tämä kokeilu jatkuu vielä pitkään!

Miten teillä ripustetaan vaatteet?

-Såfin

Kun hetket kiitävät ohi

Pysähdyin eilen illalla miettimään yhtä asiaa. Kiirettä. Se tunne mikä jatkuvasti on läsnä. Aina menossa jonnekkin, hoputtamassa lapsia.. ei ole aikaa pysähtyä. Se jatkuva suunta, aika liikkua, myöhästymisen tuoma stressi ja pelko aikataulun romuttautumisesta. Mistä se kiire oikein tulee ja kuka luo meidän kiireen? Olimme viettämässä iltaa kaupungilla perheen kesken työpäivän jälkeen ja suunnitelmissa oli piipahtaa ystävien luona kahvilla, käydä hieman kiertelemässä kaupoissa ja kävellä katselemassa kaupunkia. Oli jotenkin kummallista tehdä tätä kaikkea ilman sen kummempaa aikataulua - pyöriä, kävellä ja ihmetellä maailmaa. 

Lapset kysyivät jos saisivat juoda kaakaot isin työpaikalla Esplanadilla. Naureskelimme ensin, mutta sitten ajattelimme - miksi ei? Kaakaoiden jälkeen jatkoimme kaupoille ja katselimme värikkäitä vapputavaroita ja naureskelimme naamiaisasuille. Kauppakierroksen jälkeen löysimme lopulta itsemme Narinkka-torilta. Siellä oli käynnissä jonkunlainen puhetapahtuma, sellainen jonka kohdalle me emme ehkä tavallisesti olisi pysähtyneet. Vaikka niin monesti muuten olisimme kävellyt ohi, päätimme nyt pysähtyä. Antaa lasten ihailla saippuakuplataiteilijaa, taputtaa katusoittajalle ja pyöriä ympyrää ilmapallojensa kanssa. Samalla ymmärsin kuka sen minun kiireeni oikein aiheuttaa. Tai oikeastaan lähinnä taas muistin kuka se syypää kaikkeen hoputteluun on. Tuntuipas hyvältä pysähtyä juuri siihen hetkeen niiden hymyilevien poikien ja ilmapallojen kanssa ja vaan... olla!

-Såfin

PS. Pyöräilijäkuva on valokuvauskurssiani varten tehty harjoitustyö.. :)

Hellyyttävä mintunvihreä oloasu

Tämän kevään hullaantuminen ihaniin vaaleansävyisiin lastenvaatteisiin on ihan omaa luokkaansa. Niissä on jotain sellaista mitä en osaa vastustaa. Kun vaatteiden hellyyttävään ulkonäköön vielä yhdistyy mukavuus tiedän sen jo melkein varmasti - se löytyy pian ostoskorista! Meidän kotoa löytyy nykyään mintunvihreää myös sisustuksesta, ja pitäähän lastenvaatteet sopia myös sisustukseen.. Hahaa.. (Ethän ota tätä liian vakavasti). Jottei tämä teksti ihan riistäydy käsistä niin päätin lopettaa tähän ja näillä kuvilla haluan toivottaa kaikille oikein pastellinsävyistä tiistaita!

Jumpsuit: Gugguu

-Såfin

PS. meidän aiemmat vaatepostaukset voit kurkata täältä ja täältä.

Perheseikkailu: Pienet tiedemiehet Heurekassa

Ulkona sataa. Äääh. Olimme jo suunnitelleet paljon ulkoilmaohjelmaa mutta katsoessamme ulos joudumme romuttamaan ideamme. Olemme allapäin mutta vain hetken sillä keksimme, että lähtisimme yhdessä Heurekaan. Edellisestä käynnistä on jo tovi ja meidän nuoremmasta tyypistä on tässä ajassa kasvanut maailmasta erittäin kiinnostunut pieni taapero. Niinpä pakkasimme sateenvarjot ja itsemme autoon ja ajelimme Heurekaan. Pienet lapset pääsevät ilmaiseksi sisälle ja aikuisen lippu on hieman alle 20 euroa. Saatuamme rannekkeet käteen juoksimme suuntasimme perusnäyttelyyn jonka sisältö on aikalailla muuttumaton sitten oman lapsuuteni. Nostalgiaa. Meidän poikia jaksoi huvittaa ilmavirrassa leijuva rantapallo ja naureskelimme piikkimatolle, varjoille ja vedessä liikkuville kuplille..

Tällä kertaa meidän esikoinen oli myös riittävän vanha, että hän pääsi minun kanssa jännään planetaarioon jossa pyöri lapsille suunnattu elokuva puiden elämästä. Planetaarion "elokuvakangas" on koko salin kokoinen puolipallomainen katto. Arvatkaa vaan miten jännä kokemus tämä oli. Aivan huippua! Uutena osana Heurekan näyttelyä oli tällä kertaa talviset urheilut ja pääsimme virtuaalisesti laskettelemaan, koittamaan ampumahiihtoa ja laskemaan rattikelkalla. Vaikka Heureka on pääosin suunniteltu kouluikäisille lapsille siellä on myös todella paljon puuhaa pikkuisille. Sattuneesta syystä minä rakastan tällaisia paikkoja missä "on lupa koskea", joten suosittelen Heurekaa lämpimästi kaikille lapsiperheille! Hihii..

Ihanaa päivää kaikille!

-Såfin

PS. Meidän aiemmista perheseikkailuista voit lukea täällä ja täällä.

Lapsiparkki on Kotiblogit-lehdessä!

Olen otettu ja tavallaan myöskin nöyrä kaikesta huomiosta mitä blogini on saanut viime kuukausien aikana. On siis tottakai selvää, että itse nautin blogin kirjoittamisesta - mutta se, että niin moni muu haluaa lukea meidän perheen jutuista on kertakaikkiaan aivan mahtavaa! Kaiken muun ihanan touhotuksen ohessa luin yhtenä iltana blogisähköpostejani ja leukani tipahti lattiaan. Minua pyydettiin siinä sähköpostissa mukaan tekemään juttua kevään touko-kesäkuun Kotiblogit lehteen. Minä.. siis mitä!? Vau. Sen kummemmin ajattelematta vastasin nopeasti: että tottakai olen mukana! Sitten alkoi pohdinta ja mietintä sisällöstä, tekstistä, kokonaisuudesta jne. Ja tässä se nyt sitten on - minun ensimmäinen oikea journalistinen julkaisu (jos siis yläasteen koululehtiä ei lasketa)! Hihii..

Päädyin kirjoittamaan meidän perheen yhteisistä askarteluprojekteista, sillä ne tuntuu olevan sellaiset jotka kerta toisensa jälkeen saa minut ja meidän perheen hyvälle tuulelle. Jos pieni pala hyväntuulisuutta tarttuu myös jutun lukijaan, olen onnistunut  tavoitteessani. Kotiblogi-lehti on ostettavissa hintaan 5,95€ ja ehkä se tarttuu seuraavalla kauppareissulla myös sinun ostoskoriin?

Haluan kiittää Kotiblogi-lehden toimitusta mukavasta yhteistyöstä!

-Såfin

Äidit vapaalla

Oletko tullut ajatelleeksi, että jokaista äitiä kohtaan joka pyörii kaupungilla on aina yksi ihminen joka on jäänyt kotiin lasten kanssa?! Niin se on. Kun toinen viettää vapaa-aikaa, toinen aikuinen saa viettää (hieman kiireellisempää) laatuaikaa lasten kanssa. Silti jokainen vanhempi tarvitsee pienen tauon arkeen. Sen pienen hemmotteluhetken. Itse vietän usein vapaa-aikaani tehokkaasti asioita hoidellessa tai kuntoilemassa siskojeni kanssa. Rauhallinen ajattelu, istuminen, aikuisten keskustelu, uuden oppiminen - mikä se on? Joskus harvoin käy kuitenkin niin, että päätän hullutella ja oikein hemmotella itseäni. Näin kävi kun sain kutsun ihanan kampaajani RiinaK:n luokse, joka järjesti asiakkailleen meikki-illan ihanissa tiloissaan Tehtaankadulla Helsingissä. 

Mukanani meikki-illassa oli minun paras ystävä, jonka kanssa vietämme aikaa kahdestaan ilman lapsia ehkä muutaman kerran vuodessa. Aivan liian harvoin siis! Illan aikana saimme nähdä miten luodaan luonnollinen keväinen look ja erityisesti jäi mieleen kaikki ihanat iholle pientä kiiltoa (ns. "shimmeriä") antavat tuotteet. Vähän pohjameikkiä ja "shimmeriä" iholle eikä ole tietoakaan väsymyksen ja lasten kanssa valvomisen jäljistä. Joimme kuoharia yhdessä muiden vieraiden kanssa, naureskelimme nuoruuden kamalille trendeille ja herkuttelimme vatsamme täyteen. Koska niin harvoin vietämme ystäväni kanssa vapaailtaa, päädyimme vielä lähellä sijaitsevaan kortteliravintola Lungiin, jossa söimme hyvät myöhäisillan lohi-taboulehsalaatit. Villejä ja vapaita kun olimme seikkailimme kotiin aivan uudella bussinumerolla joka.. öö.. ei mennyt ihan sinne mine ajattelimme. Hihii..

Kiitos RiinaK virkistävästä illasta!

Näin minä käytin vapaailtani - mitä sinä teit kun viimeksi otit "omaa aikaa"?

-Såfin

(PS. Kiitos myös ystäväni miehelle joka kiltisti haki meidät autolla aivan väärästä kaupunginosasta..)

Perjantaiprojekti: DIY Riippukukkaruukku

No nyt on kyllä kevätvillitykset parhaimmillaan. Vihreää, vihreää, vihreää, ulos luontoon tai jopa luontoa sisälle..?! Sellaisia tunnelmia täällä meillä on parhaimmillaan. Halusin ehdottomasti tänä keväänä testata riippukukkaruukku-viritelmän tekemistä itse. En oikein lämpene noihin kaupasta ostettuihin muovisiin vaihtoehtoihin, joten lähdin vähän testaamaan solmimistaitojani. Kaivoin kaappejani ja löisin hieman juuttilankaa ja samalla meillä vapautui myös viime viikolla sopivasti valkoinen ruukku. Päätin tehdä kotona löytyvistä tarvikkeista meidän lasikuistille riippukukkaviritelmän ja sen verran ihastuin tähän touhuun, että todo-listalle pääsi myös vähän isompi etuovemme eteen ripustettava samanlainen viritys. Oikeastaan näitä voisi olla vaikka kuinka paljon rivissä, roikkumassa vähän eri korkeuksissa, eri muodoissa, puuhelmillä koristeltuja.. ja, ja, ja... Hahaa! Olen kai sitten virallisesti rakastunut riippukukkaruukkuihin! 

Näin tein: Leikkasin 8 kpl n. metrin mittaista juuttilankapätkää ja solmin ne yhteen. Valitsin sopivan etäisyyden solmuille ruukkuuni nähden ja solmin aina pareittain langat yhteen. (kts. kuva yllä). Vinkki: solmuja ei kannata kiristää ennen kuin koko kierros on valmis. Näin varmistat, että solmimistyö on kutakuinkin symmetrinen. Vaikka ei kai se niin tarkkaa ole. Itse tykkäsin pitää lankoja ruukun päällä solmiessani, jotta sain vähän paremman käsityksen etäisyyksistä. Lopuksi tein vain helpon silmukan josta koko viritelmä roikkuu. Tähänkin tietty olisi voinut laittaa hienon koukun tms. mutta tämä oli nyt tällainen vähän pelkistetympi versio. 

Lämpeneekö sinun sydän myös riippukukkaruukuille tänä keväänä?

-Såfin

Meidän aiempia projekteja voit kurkata mm. täältä tai täältä.

Kasvatamme sammakoita kuistilla (APUA!)

"Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista, sammakoista, koiranhännän tupsukoista. Niistä on pienet pojat tehty"  Tuntui jotenkin osuvalta aloittaa tämä kirjoitus juuri tällä lorulla. Nimittän tuo pitää niin paikkansa. En oikein tiedä miten päin olisin tuolissani tätä kirjoittaessa. Vilkuilen jatkuvasti kuistillemme. Siellä ne on. Lasipurkissa. Meidän 4-vuotiaan esikoisen aarre. Se purkki jonka sisältöä hän käy kurkkimassa monta kertaa päivässä. Joko ne liikkuvat? Joko? Joko? Ymmärsit oikein - meidän kuistilla on sammakonkutua!

En KOSKAAN kuvitellut, että kodissani olisi sammakoita tai edes mitään sammakon esiasteita. En ikimaailmassa. Ja nyt en voi peruuntua. Ymmärrätte ehkä miten hänen silmät loistavat ja miltä minusta tuntuu kun näen hänet. Saimme tämän lasipurkin lahjaksi minun vanhemmiltani (Kiitos + se itkunauruemoij). Jokainen joka näki minun ilmeeni kun saimme tämän lahjan, oli melkein kuolla nauruun. En siis ole mikään hienohelma.. mutta.. Tämä on kuitenkin ylivoimaisesti paras lahja jonka esikoisemme on koskaan saanut. Meidän pieni luonnontieteilijä! Nyt me sitten kasvatellaan "niitä" täällä kunnes voimme palauttaa ne takaisin luontoon. Hahaa..

Pliiis, kertokaa että joku muukin on ollut samanlaisessa tilanteessa - nyt jos koskaan tarvitsen vertaistukea?!

-Såfin

Viidakkohenkinen välipalahetki (sis. ARVONTA!)

Yhteistyöblogikirjoitus

Meidän pienillä tyypeillä nälkä saattaa yllättää minä hetkenä hyvänsä. Ruokaa nyt, heti! Junassa, kotisohvalla tai vaikkapa puistossa. Ehkä tiedätte tilanteen? Hahaa.. Yritän aina pitää mukana jotain syötävää, ettei hauskaa puuhaa tarvitsisi keskeyttää ja lähteä ruuanlaittoon. Tällaisiksi välipaloiksi suosimme tietenkin terveellisiä vaihtoehtoja ja luomu-tuotteet ovat aina etusijalla. Lisäksi on kätevää jos välipaloja on helppo kuljettaa mukana esimerkiksi hoitolaukussa.

Meidän pojat ovat tämän asian tiimoilta päässeet hieman testailuhommiin - he ovat nimittäin viime viikkoina maistelleet uusia Muuti-välipaloja. Kun ensimmäistä kertaa levitin Muuti-tuotteet kotipöydällemme, poikien piti tietenkin ensin tutkiskella pakkauksia. Tämän jälkeen seurasi (mitäs muuta kuin) pakkauksissa olevien eläinten äänten ja liikkeiden matkiminen. Tottakai! Kun katsot pakkauksia alla olevista kuvista, ymmärrät ehkä miksi kutsun meidän välipalahetkeä viidakkohenkiseksi. Hahaa.. Pojat maistelivat mielissään Muuteja ja muutaman maistelukerran jälkeen heidän lemppareiksi valikoitui: Apina Muuti ja Fantti Muuti. Kun kysyin miksi, meidän esikoinen vastasi näin: "Minä voin aina leikkiä, että olisin tuollainen apina. Minä ja apinat tykkäämme tällaisesta mausta. Hu-hu-hu-hu (Apina ääntelee).." Lapsen suustahan se totuus kuuluu!

Lisäaineettomat ja puhtaista raaka-aineista tehdyt Muuti-tuotteet löytää K-kaupoista. Muuteja on saatavilla neljässä eri makuvaihtoehdossa:

PORO MUUTI: Päärynää ja Karpaloa
APINA MUUTI: Banaania & Mustikkaa (luomu)

FANTTI MUUTI: Päärynää & Vadelmaa (luomu)
LEJONA VOIMAMUUTI: Banaania, Mangoa & Persikkaa (luomu)

ARVONTA: Mitä kahta Muuti-makua teillä haluttaisi maistaa? Kirjoita vastauksesi alla olevaan kommenttikenttään ja olet mukana arvonnassa. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi voittajaa. Kummallekin voittajille lähetetään kaksi laatikkoa Muuti-välipaloja. Arvontaan voi osallistua 30.4 kello 22 asti. Muista myös ilmoittaa sähköpostiosoitteesi kommentissasi.

-Såfin

PS. Käy tykkäämässä Muutin Facebook-sivuista tai seuraa Instagramissa!