Kerroinkin teille viikko sitten miten suhtaudumme menneeseen kouluvuoteen joka nyt viikonloppuna tuli päätökseen. Lauantaiaamuna olimme pukeutuneina juhlavaatteisiin ja valmiina lähtemään meidän esikoisen ensimmäisiin koulun kevätjuhliin. Tänä aurinkoisena aamuna jokaisella oli tunteet pinnassa. Minä tunteilin ajankulun nopeuden parissa ja meidän esikoinen jännitti esitystä eikä oikein tiennyt miten suhtautuisi kouluvuoden päättymiseen. Kesäloma on kiva, mutta toisaalta hän ei saisi nähdä kavereita yhtä usein. Haikeaa ja samalla kivaa. Koulun juhlat menivät tosi kivasti. Juhlat vietetiin ulkona koulun pihalla ja lapset esiintyivät hienosti suurelle joukolle vanhempia. Lopulta jaettiin stipendit ja todistukset. Me emme puhuneet todistuksen ja arvosanojen saamisesta etukäteen. Minä ajattelin sen tuovan turhia paineita. Olemme sen sijaan painottaneet sitä, että on tärkeää aina tehdä parhaansa, lukea läksyt ja keskittyä tunnilla. Meidän esikoinen ei siksi odotetusti kiinnittänyt paljon huomiota saamaansa todistukseen vaikka se oli tosi hieno..
Koska nämä olivat meidän perheelle ensimmäinet koulun päättäjäisjuhlat olimme uuden edessä. Juttelin aiemmin tästä päivästä työkaverini kanssa jolla on muutaman vuoden vanhemmat lapset kuin meillä. Hän kertoi, että heillä on ollut perinteenä koulunpäättäjäisistä kotiuduttua huomioida jokaista lasta ruusulla ja diplomilla jossa korostetaan lapsen hienoja suorituksia ja kehittymistä menneeltä kouluvuodelta. Minusta tämä oli huikea idea. Siksi me kirjoitimme meidän pojille diplomit jossa me mainitsimme kaikki ne uudet taidot jotka he ovat oppineet tänä vuonna. Kehuimme heidän taitoja olla empaattisia ja sitä miten he ottavat muut huomioon. Esikoisemme sai tietenki kehuja lukemisen ja laskemisen johdosta ja meidän pienempi tyyppi taas mm. luistelemisen ja hiihtämisen taidon oppimisesta. Ojensimme ruusut ja pienet karkkipussit palkinnoksi. Annoimme samalla myös perinteisen "kesälomarahan" jolla he ovat saaneet ostaa jonkun kivan kesälelun itselleen. Kummatkin pojat olivat todella otettuja tästä kaikesta. Esikoisemme kysyi liikuttavasti "onko tämä totta?". Hihii..
Diplomien ja ruusujen jakamisesta tulee ehdottomasti perinne meidän perheessä. Vaikka lapsia kiitetään hienosta vuodesta myös koulussa on tärkeää antaa palautetta myös vanhemman roolissa. Koulunpäätös on oiva hetki tällaiselle ihanalle hetkelle. Olen innoissani tästä uudesta perinteestä!
Miten te juhlitte koulun päättäjäisiä kotona? Onko teillä perinteitä?
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti