Ruuhkavuosien kuningatar - Myday

En koskaan (tai ainakaan hyvin pitkään aikaan) ole toteuttanut My Day-postausta. Yhtäkkiä minulle iski haikeus. Mitä jos en sittenkään myöhemmin muista minkälaista oli elää keskellä ruuhkavuosien huippua. Ruuhkavuosien kuningatar-titteli ja huonoäitipisteet saattavat unohtua yhtä nopeati kuin ne ilmestyivät elämääni. Ehkä unohdan tämän kaiken kiireen, juoksemisen ja monen pallon ilmassa pitämisen? Aikahan kuultaa muistot - varmasti myös tämän tunteen. Kiire on se millä kuvaisin arkeamme juuri nyt mutta myöhemmin saatan kuvitella, ettei tämä ehkä ollutkaan niin paha. Ehkä kiire oli kuviteltua. Alla pieni reality-check. Kaikki tämä ei ole kuviteltua..

MY DAY

7:12 Herään siihen, että joku laittaa lastenohjelmat päälle olohuoneessa. Herätyskellon soimiseen olisi ollut vielä 13 minuuttia aikaa. Nousen kuitenkin, koska on hyvä saada etulyöntiasema kelloon nähden jo näin aikaisin päivällä. Vaikka salaa minua ärsyttää ennenaikainen herääminen.

7:20 Hyppään suihkuun, puen, meikkaan ja ruokin meidän kilpikonnan. Meidän isi-ihminen on päättänyt jäädä etäpäivälle joten hän auttaa lasten valmisteluiden kanssa. Mietin miten onnekkaita olemme, että voimme tehdä etäpäiviä silloin tällöin. 

8:00 Vilkutan ja halaan esikoistamme joka lähti kohti koulua. Juon jäähtynyttä kahvia. Tänään ei tehnyt mieli syödä aamiaista.

8:05 Astumme ulos ovesta kuopuksen kanssa. Olen päättänyt tänäänkin ottaa auton töihin, vaikka sää olisi suosinut pyöräilyä. Päässäni soi ajatus siitä, että tämä pitää korvata pidemmällä juoksulenkillä illalla.

8:24 Hyvästelen kuopuksemme perhepäivähoitajan luona. Hän jää aina vilkuttamaan minulle ja näen hänen pienen naaman siellä ikkunassa vielä melkein parkkipaikalle asti. Liikkistä.

8.35 Tankkaan auton. Harmittelen liikennettä. Onneksi ei ole aikaista aamupalaveria töistä. Samalla sovin viesteillä esikoisemme leikkitreffistä ja hakuaikatauluista. Ilmoittelen iltapäiväkerhoon että hän lähteekin kaverinsa matkaan iltapäivällä.

8.53 Pysäköin auton työpaikan parkkihalliin ja kipaisen työpisteelleni. Kaikki muut näyttävät jo olevan paikalla. Tiedän, että aamupäivä menee sähköpostien vastaamiseen ja erään isomman tarjouksen työstämiseen. Tänään en jaksa työskennellä edes seisaalteen. Mietin, onko minulla tulossa flunssa kun olen niin väsynyt.

11.01 Meidän työporukka tykkää aina käydä syömässä aikaisin, mikä sopii minulle sillä lähden usein kotoa aamulla ilman, että syön aamiaista. Tänään suuntaamme Factoryyn syömään. Minä valitsen salaatin jättikatkaravuilla, vesimelonilla, sokeriherneille ja pastalla. Jätän pastat syömättä, sillä ne maistui oudolle. Sen sijaan syön sämpylän. 

11.58 Olemme takaisin työpisteellä. Saan sovittua ensi viikon kuvioita ja palavereita sekä koordinoitua yhden isomman koulutuskokonaisuuden. Lisäksi saan pitkäasta aikaa hoidettua myös kululaskun. Varaan kaiken ohessa myös lääkäriajan jonka hoitamista olen lykännyt jo puoli vuotta. Olen tyytyväinen iltapäivään ja siihen, että niin moni asia eteni.

15.44 Tänään joudun myös hakuhommiin koska isi-ihminen on työpaikkansa gof-turnauksessa. Lähden ruuhkaan kohti kuopuksemme päiväkotia. Hän on yltäpäältä hiekassa ja he leikkivät kavereiden kanssa hippaa kun tulen pihaan. Mietin, että hän näyttää onnelliselta.

16.25 istumme autossa ja ajamme kotiin. Saan samalla vahvistuksen että meidän esikoinen on löytänyt perille kaverinsa luokse. Kuopuksemme papattaa takapenkillä siitä miten kivaa heillä oli muskaritunnilla päiväkodissa ja miten he leikkivät hippaa. 

16.40 Tulemme kotiin ja eteisessä odottaa monta isoa pahvilaatikoita jotka sisältävät eräitä tilaamiani huonekaluja. Mietin, että milloinkohan minulla olisi aikaa koota ne.

17.07 Saan makaroonilaatikon uuniin. Käytin munamaitoon paikalliselta tilalta saatuja luomukananmunia ja olen yllättynyt siitä miten superkeltainen keltuainen oli. Koko munamaito oli siis todella ihan keltaista. Mietin, että näiden on oltava "tosi luomuja" ja nauran itsekseni. Kuopuksemme leikkii legoilla. 

17.20 Istahdan hetkeksi sohvalle ja luen kirjaa. Annan myös kuopukselle "oudot eläimet" kirjan jota hän saa selata siinä minun vieressä. 

17.54 Säpsähdän hereille. Olen nukahtanut. Katson hätäiseen kelloa sillä pelästyin, että olen nukkunut pitkään ja makaroonilaatikko on jo kuivahtanut uuniin. Onneksi ei. Pienet tehopäikkärit teki terää. Minulla on energisempi olo. 

18.10 Syömme tänään myöhemmin kuin normaalisti. Kuopuksemme ei välitä makaroonilaatikosta ja pyytää leipää. Sanon hänelle, että nyt syödään tätä ruokaa ja iltapalaksi sitten leipää. Hän siirtelee makarooneja lautasella mutta syö lopulta puolet. 

18.35 Pelaamme yhden pelin Afrikantähteä. Minä voitin.

19.00 Olemme hakemassa esikoista kaveritreffeiltä. Suuntaamme kotiin ja minä siivoan keittiön ja puen lenkkivaatteet. Pienien päikkäreiden ansiosta jaksan lähteä kuntoilemaan. Lapset katselevat hetken puhelinta. Heillä on joka päivä tunnin ruutuaika.

19.36 Isi-ihminen tulee kotiin golf-turnauksesta. Hän on voittanut kilpailun kummatkin osa-alueet ja kantaa nyt kahta pokaalia sisään ovesta. Hän on onnellinen. Teemme ovella läpsystä vaihdon. Hän jää lukemaan läksyjä lasten kanssa. 

19.45 Päätän tehdä kevyemmän intervallijuoksutreenin. 2 minuuttia juoksua ja 2 minuuttia kävelyä. Se sopii päivän energiatasoon paremmin kuin kovasykkeinen juoksulenkki.

20.40 tulen kotiin ja pojat ovat syömässä iltapalaa. Isi-ihminen lähtee taas läpsystä ulos ovesta koska hän lähti pelaamaan jääkiekkoa.

20.45 Minä päätän vielä pikaisesti ruuvata kasaan kaksi kukkalaatikkoa jotka vieläkin nököttivät eteisessämme pahvilaatikoissaan.

21.05 Harjaamme poikien hampaat ja he käyvät pikasuihkussa. Tänä iltana kerron heille vain lyhyen iltatarinan ja laulan kaksi iltalaulua. 

21.22 Kummatkin pojat ovat jo unessa ja minä käyn pikasuihkussa ja rojahdan sohvalle. Laitan Yle Areenasta dokkarin pyörimään joka käsittelee ihmisiä jotka kärsivät vääristyneestä omakuvasta. Mietin, että minulla on nälkä mutten jaksa tehdä itselleni mitään kunnollista iltapalaa. Hetken päästä nälkä voittaa. Syön kokonaisen rahkan ja lasten smoothiepussin. 

23.35 Isi-ihminen tulee treeneistä kotiin ja makaan sohvalla puolihereillä. Katson vielä muutaman minuutin anoreksiaa käsittelevää dokkaria ja kipuan pian sänkyyn. Väsyttää.

Sellainen päivä se. Kuulostiko tutulta? 

-Såfin