Eilen oli uuden vuosikymmenen alku. Se tuntuu isolta ja merkittävältä asialta. Minusta tuntuu, että viime vuosikymmen oli se tapahtumarikkain ajanjakso meidän elämässä. Tämän jälkeen kaikki on rauhoittumaan päin. Viime vuosikymmenenä menimme naimisiin, ostimme ensimmäisen yhteisen kodin, remontoitiin, meille syntyi kaksi ihaninta poikaa, ostimme tontin, rakennettiin (ehkä loppuelämän) talo, matkusteltiin Aasiassa ja Euroopassa. Perheeseemme liittyi myös vauvakilpikonna ja toteutimme monia muita haaveita. Teimme myös kierrosten välissä uraa. Mutta mitä seuraavaksi? Nyt olisi aika avata uuden kirjan kannet. Pää pyörii tyhjää. On niin paljon vaihtoehtoja.
Tulevan vuosikymmenen haaveita tai lupauksia en edes uskaltaisi miettiä. Missä elämäni on silloin kun täytän 44?! Ensimmäinen lapsi on kenties lentämässä jo pesästä silloin. Olemme ehkä maksaneet suuren osan meidän asuntolainasta pois. Ei kokonaan, mutta melkein. Asumme edelleen meidän nykyisessä talossa. Silloin saamme jo poimia kirsikoita meidän pihasta. Olemme matkustaneet Japaniin ja Etelä-Amerikkaan ja ehkä myös jonnekin hieman eksoottisempaan kohteeseen. Ehkä veimme lapset heidän toivomalle Safari-matkalle? Olemme istuneet meidän esikoisen autokyydissä. Apua. Etenkin tämä ajatus tuntuu pelottavalta.Uskon, että olemme eri kohdassa meidän urapolkua kuin olemme nyt. Minä olen kenties vaihtanut alaa kokonaan. Isi-ihminen pysyy luultavasti edelleen rahoitusalalla, mutta kenties eri osa-alueella kuin nyt. Olemme vanhentuneet 10 vuotta mutta toivon, että saisimme olla vielä terveitä ja liikunta edelleen olisi suuri osa meidän elämää. Uskon myös, että olen parempi valokuvaaja 10 vuoden päästä. Uskon, että ruokavalioni on terveellisempi kuin tänä päivänä. Uskon, että olen palanut vanhan harrastuksen pariin ja laulan jossain pienlauluryhmässä. Mutta tärkein kaikista, uskon että olemme onnellisia.
Tulevan vuoden haaveita ja lupauksia on helpompi hahmottaa. Minulla on kolme päätavoitetta tänä vuonna. Ensimmäinen on se että haluan oppia sijoittamaan. Ei mitään suurta tai eriskummallista, mutta haluan toimia järkevämmin ja samalla oppia käytännön sijoittamisesta lisää. Olen toki opiskellut taloutta, mutta en ole aidosti ollut kiinnostunut osakemaailmasta aiemmin. Nyt tilanne on toinen. Onneksi olen jo valjastanut isäni mentoriksi. Vuoden lopussa toivottavasti ymmärrän tästä maailmasta enemmän, omistan silloin joitain osakkeita rahastojen muodossa. En usko, että tulen aktiivisesti käymään kauppaa, mutta säästöt tulen jatkossa ohjaamaan tällaisiin kohteisiin, sen sijaan että pitäisin rahoja säästötilillä (joka on ihan tyhmää muutenkin).
Haluan tänä vuonna syödä enemmän kasvisruokaa. Pohdittuani asiaa tarkemmin olen ensitavoitteeksi asettanut itselleni 50% tason. Vähintään puolet kerroista tulen tänä vuonna valitsemaan/valmistamaan kasvisannoksen. Tämä tarkoittaa tietenkin samalla, että myös perhe "joutuu" samaan veneeseen. Uskon, että jollain aikavälillä tuota määrää pystyy vielä nostamaan, mutta parempi aloittaa realistiselta tasolta ja opetella valmistamaan uusia kokoperheen kasvisruokavaihtoehtoja.
Tänä vuonna juhlistamme meidän 10-vuotishääpäivää erityisellä tavalla. Päätimme, että panostaisimme tänä vuonna suuren osan säästöistämme paratiisilomaan ja että lähtisimme loppuvuodesta koko perhe Malediiveille tai Seychelleille. En malttaisi odottaa sitä, että pääsisimme löhöilemään hienon hotellin poolille, valkoisille hiekkarannoille ja juomaan Pinacoladaa kookospähkinän kuorista. Olen niin valmis tällaiselle lomalle.
Mistä sinä haaveilet tänä vuonna?
-Såfin
Ihanaa alkanutta vuotta♥ Mukavat tavoitteet ja tuollainen loma kuulostaa kyllä ihanalle! Me taidetaan tänä vuonna yrittää elää ihan vaan päivä kerrallaan, sillä meillä meillä harvoin oikein mitkään suunnitelmat tuntuu pitävän. Jonkinlainen koko perheen yhteinen löhöilyloma on kuitenkin myös toiveissa. Toivottavasti vuosi on täynnä onnea, rentoa menoa ja paljon yhdessäoloa.
VastaaPoista