Olimme kuumeen takia pysytelleet kotona jo neljä päivää ja koska kaikki vaikutti olevan paranemaan päin ja vihdoin kuumeettomia päätimme, että karistaisimme loputkin pöpöt reippailemalla ulkona luonnossa. Valitsimme kohteeksi Espoossa sijaitsevan Kaitalammen ja suunnitelma oli patikoida lammen ympäri. Niin hyvin kun ymmärsimme, ison lammen ympäri olisi hyvät kävelypolut. Olimme myös pakanneet mukaan grillimakkaraa ja mehua reppuun. Ilma oli mitä mainioin, juuri ja juuri pakkasen puolella ja aurinko paistoi. Ihan täydellistä siis. Kun saavuimme perille ja pysäköimme auton parkkikselle, eteemme avautui aivan maaginen näky. Kirkas vesi oli äskettäin jäätynyt, mutta lunta ei ollut lainkaan. En usko, että itse koskaan olen nähnyt vastaavaa. Järven pohjaa pystyi katsomaan kirkkaan jään läpi. Vau.
Olimme pukeutuneet lämpimästi, mutta se osoittautui myöhemmin turhaksi. Meidän kevyt kävelylenkki muuttui pian urheilusuoritukseksi, sillä selvisi hyvin pian, että pururata kulki vain puolen lammen ympäri. Meidän tavoite kulkea lammen ympäri osoittautui siis.. kröhöm.. haasteelliseksi. Kaitalampi on syvä ja sen ympäröivät kalliot ovat paikoin todella korkeat ja jyrkät. Me kiipesimme, nostimme lapsia ja otimme tukea kivenlohkareista, kalliolla kasvavista puista ja taistelimme itsemme ylös yhteensä neljälle isolle kalliolle. Olimme hiestä märkinä. Muutama muukin patikoija oli lähtenyt kulkemaan samaa reittiä kuin me ja välillä saimme antaa henkistä tukea myös muille porukoille. Emme siis olleet varmoja, että maasto oli ollenkaan kuljettavissa. Välillä huomasimme tulleemme niin vaikeaan paikkaan, ettei etenemistä ollut. Palasimme samaa reittiä takaisin ja kiersimme toista kautta. Tunnin taistelun, kiipeilyn, naurun, mehutauon ja kiukun jälkeen pääsimme perille pururadalle päällystetylle polulle. Ai että se tuuletuksen määrä.
Maisemat olivat aivan huikean kauniit ja napsin matkan varrella muutaman valokuvan. Kun pääsimme pururadalle eteneminen tapahtui nopeasti. Vatsanpohjassa kurni jo nälkä ja pysytyimme melkein "haistamaan" itsemme perille grillipaikalla. Siellä oli pari muutakin perhettä grillaamassa samaan aikaan. Voin kertoa, että makkara maistui aika hyvälle tuolloin. Kaitalampi oli aivan super-hieno paikka, mutta suosittelen kulkemaan pururataa pitkin (etenkin lasten kanssa). Samainen pururata kulkee myös viereisten vesistöjen ohi.
Sen pituinen se patikkaretki!
-Såfin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti