Äiti sä et osaa leikkiä!

Minä olen koko kesän kamppaillut tunteideni kanssa ja olen pikkuhiljaa oppinut olemaan sinut uuden roolini kanssa isomman lapsen äitinä. Minulla on nyt pieni pian 6-vuotias tyyppi joka tietoisesti ottaa etäisyyttä ja haluaa kasvaa itsenäiseksi pieneksi olennoksi. Hän ei enää kaipaa syliä, mutta olen silti satunnaisesti saanut pelata pelejä hänen kanssa, leikkiä legoilla ja toimia sparrauskaverina kun hän sitä on tarvinnut. Mutta huomaan nyt, että tähänkin on tulossa muutos. Hän haluaa mielummin leikkiä itsekseen tai omien kavereiden kanssa. Hän luo itsensä ympärille yhä hienompia leikkejä, rakentaa suuria legorakennelmia tai leikki veljensä kanssa hirviöleikkejä. Ystävien kanssa hän potkii palloa, kerää aarteita metsästä ja kiipeilee puissa. Mutta minä en enää kelpaa leikkikaveriksi.. Yyyh. 

Kävimme aiemmin viikolla lasten kanssa lelukaupassa ostoksilla. Tämä lelukauppavisiitti on asia jota lapset ovat odottaneet koko alkukesän. Meidän 6-vuotias valitsi itselleen "kesäleluksi" minecraft-legopakkauksen jolla hän nyt on leikkinyt monta päivää. Minä menin sitten tässä yksi päivä muina äiteinä ja otin yhden lego-örkin käteen ja yritin päästä leikkiin mukaan. Meidän esikoinen pysäyttää oman leikin siihen hetkeen, nostaa toista kulmakarvaa ja katsoo minua vakavasti ja sanoo: "Äiti, sä et osaa leikkiä minecraftia!" jonka jälkeen hän ojentaa käden minua kohti pyytääkseen legoörkkiä takaisin. Tajusin, että tämä on hänen juttunsa johon ei kannata sekaantua. Huomaan nyt, että minun pitää nähdä vähän ekstra vaivaa yhteisten juttujen löytämiseksi, enkä vaan voi istahtaa hänen viereen lattialla viettäkseni aikaa hänen kanssaan niin kuin pienen taaperon viereen voi. Älkää ymmärtäkö väärin, hän ei siis ole kiukkuinen tai mitenkään sisäänpäin suuntautunut lapsi. Päinvastoin. Hän kyllä hymyilee ja leikkii iloisesti mutta haluaa tehdä sitä itsenäisesti luoden samalla itsensä ympärille oman reviirin..

Sain onneksi tässä viikolla myös pienen ahaa-elämyksen. Yksi asia jolla saan hänet vielä houkuteltua viettämään kaksinkeskeistä aikaa kanssani on yhteiset askartelu- ja rakentamisprojektit. Nyt kesällä onneksi on hurjan paljon juttuja joita voi puuhastella yhdessä luonnossa. Tällä oivalluksella ehkä sentään selviän kesän yli..

-Såfin