Festaritunnelmaa

Joskus (hyvin harvoin, hahaa..) käy niin, että minä päädyn hetken mielijohteesta kaupungille. Meillä on siskojeni kanssa ollut tapana antaa toisillemme elämyslahjoja synttäreinä ja jouluna. Nämä elämyslahjat yleensä tarkoittavat sitä, että vietämme aikaa yhdessä jonkun jännän asian äärellä. Minä olen meistä vanhin ja kenties myös konservatiivisin, mutta kun tarjoutuu tilaisuus lähteä hyvässä seurassa kesäkonserttiin niin en tietenkään voi kieltäytyä. Päätimme lennosta antaa liput Antti Tuiskun konserttiin 3-vuotta nuoremmalle siskolleni. Minä lähdin päivällä ajelemaan kotiin Helsinkiin meidän mökiltä jonne myös jätin lapset ja isi-ihmisen. Ilma oli mitä parhain ja siinä kävellessä kohti treffipaikkaamme tajusin, että ilta tulee venymään pitkäksi. Silloin oli juuri sellainen täydellinen sää, kiva fiilis ja vielä ihan parasta seuraa luvassa..

Hernesaaren Rannassa pidettävä konsertti oli loppuunmyyty ja paikka oli aivan täynnä (pääosin naisia, heh). Tunnelma oli superhauska ja baarijonot olivat piiitkiä. Alueella oli todellakin festaritunnelmaa. Yhdessä telttakulmassa juhlijoille maalattiin Glitternistin maalaukset ja me tietenkin otimme omamme. Glitteriä, hileitä, hymyä. Minulla nousee hymy namaalle pelkästä ajatuksesta meidän illasta. Me lauloimme täysin äänin mukana ja biletettiin biisien mukana.  Tietty. Törmäsimme tuttuihin ja maistelimme myös muutamia erikoisoluita. Iltamme jatkui vielä kaupunkiin ja aamuyöstä kastuimme kesäsateessa kun kävelimme siskoni luokse jatkoille.

Tästä illasta syntyi minulle sellainen täydellinen kesämuisto joka on verrattavissa siihen hyvin tiettyyn fiilikseen jonka koin viimeksi ehkä 20-vuotiaana, huolettomana nuorena. Se tunne kun käveli kotiin illan juhlista korkokengät kädessä auringonnousussa - ilman huolta huomisesta.. 

-Såfin

PS. tämä on ensimmäinen blogi-kirjoitus vuosiin jonka julkaisen kuvitettuna pelkillä kännykkäkuvilla..