Minä

Viimeisten kuukausien aikana blogiini on eksynyt paljon uusia seuraajia. Kiva kun olet täällä. Tajusin, että en pitkään aikaan (tai ehkä koskaan) ole esittäytynyt kunnolla. Olen 33-vuotias suomenruotsalainen äiti kahdelle pienelle pojalle. Horoskoopiltani olen oinas. Kirjoitan blogia nimellä Såfin joka on johdettu toisesta nimestäni, Sofie. Pienenä tyttönä luulin, että toinen nimeni oli "så fin" (suomeksi: niin hieno). Såfin-nimi on pysynyt mukana elämässäni siitä lähtien ja siksi valitsin sen myös aikoinaan bloggaaja-nimeksi. Työskentelen täysipäiväisesti eräällä isolla teleoperaattorilla  ihan konttorihommissa rahoitusten parissa. Matkustan töihin autolla ja työmatkani kestää n. 22. minuuttia. Tehtävälistallani on myös uuden pyörän ostaminen jolla jatkossa haluaisin kulkea töihin kesäisin. Olen naimisissa mieheni kanssa joka kulkee blogissa nimellä "isi-ihminen". Menimme naimisiin melko nuorena ja pian sen jälkeen syntyi jo meidän esikoinen. Harrastan bloggaamista, valokuvaamista, kuntosalia, joogaa ja satunnaista lenkkeilyä. En osaa rullaluistella, taskuparkkeerata tai vaihtaa lamppua. 

 

Me olemme juuri rakentaneet unelmakotimme Pohjois-Helsinkiin lastemme koulun viereen. Kesäisin vietämme aikaa perheen ja kavereiden kanssa mökillämme Tampereen Näsijärvessä sijaitsevassa saaressa. Toinen lempipaikkani kesäisin on lapsuudenmökki Turun saaristossa. Meillä on myös vene. Tykkään kauniista tavaroista ja välillä minuun iskee ostovimma. Olen tavallaan hieman outo ihminen, sillä seuraavana päivänä minulla saattaa iskeä Kon Mari kohtaus. Valitsen ruokakaupassa luomu-tuotteen, mutta en jätä ostamatta tuotetta vaikka sitä ei ole saatavana ekoloogisesti tai luonnonmukaisesti tuotettuna. Minulla on aina jokin projekti käynnissä. Tällä hetkellä sisustan meidän uutta kotia.

 

Omaa luonnetta on vaikea kuvata mutta sanoisin olevani iloinen ja positiivinen tyyppi. Tai ainakin hymyilen ja nauran usein. Olen myös itselleni (ja välillä muillekin) melko vaativa ja touhotan ja teen asioita jatkuvasti. Istahdan alas sohvalle yleensä vasta lasten mentyä nukkumaan. Pelkään kuollakseni hiiriä ja minulla on siis melko vakava hiirifobia. Pelkään myös kovaa vauhtia esimerkiksi moottoriajoneuvon tai tiettyjen urheilulajien parissa. Rakastan merta, hiekkarantaa, shampanjaa ja korianteria. En tykkää olla yksin vaan hakeudun aina ihmisten seuraan. En koskaan esimerkiksi söisi ravintolassa yksin, mieluummin nääntyisin nälkään. Haaveilen tulevaisuudessa matkustamisesta perheen kanssa ja valokuvauskursseihin osallistumisesta ja ehkä vielä jonain päivänä opin sen taskuparkkeeramisen. Heh.  

 

Siinäpäs minä!

 

-Såfin